Juuri hetki sitten raahasin päivän temmellyksissä kauhtuneen kehoni kotiin. Väsyttää, kolottaa, vatsaa huutaa täydennystä tyhjyyteensä ja suunnattomasta määrästä tupakkaa keuhkoihin kertynyt musta mössö aiheuttaa pieniä puistatuksen tapaisia.
Tänään skulattiin jälleen ulos uusi jakso Meduusa-TV:tä. Aihe oli niinkin mittava kuin "taikuus". Vieraana stand up-koomikko/dj/taikuri J.P Pirinen. Varsin veikeä veikkonen, jonka haastatteleminen oli mutkakonta, helppoa ja hauskaa. Rautaisella ja harjuuntuneella ammattitaidolla oli luonnollisesti suuri osansa sujuvuuteen. Muutenkin kaikin puolin päräyttävä shöy. Hauskaa oli niinkuin asiaan kuuluu. Pientä paniikkia ehkä hetkittäin mutta sekin kuuluu jo asiaan. Studioyleisöäkin oli ensimmäistä kertaa enemmän. Joukko tiedonnälkäisiä lukiolaisia, joiden edessä oli sitten koetettava skarpata. Juontaja kollegani kanssa teimme pienen esittelyn toimenkuvastamme (hieman kaunistellen tietenkin). Suurimmat epäkohdat kierreltiin ja koetimme antaa toiminnastamme mahdollisimman suoraselkäisen ja ammattimaisen kuvan. Vituiksihan se meni ja jutut vyötärön alle mutta paljonko sitä muuta voisi odottaakkaan?
Ensi viikon lähetystä odotan varsin innolla, koska vieraaksi saapuu Stam1na yhtyeen soltisti Antti "Hyrde" Hyyrynen. Levyn kannet ovat jo valmiina ja suorastaan huutavat artistin käsialanäytettä itseensä. Kyseessä ei kuitenkaan ikävä kyllä ole bändihaastattelu vaan miekkonen on kertomassa opiskelun jälkeisestä ajastaan. Hän kun on myös KYAMK:sta valmistunut. Kirjoittaneen luulisi ainakin vaikea olevan pysyä erossa bändii liittyvistä aiheista. Parhaani kuitenkin yritän ja melkoisella varmuudella myös epäonnistun.
Viikonloppuna olisi syntymäpäivät. Voivoi. Jälleen on vuosi vierinyt siihen maagiseen kohtaan, että maailmaan putkahtamisestani on jälleen yksi vuosi kauemmin. Jälleen askel lähempänä manan majoja. Mutta emme masennu siitä. Siitä voimme tosin masentua, että tilini saldo heiluu sellaisissa lukemissa, että niillä ei suuremmin ilakoida. Ei yksin, eikä porukassa. Mietteliääksi lasettaa miekkosen. Mutta jotain on aina keksitty...
-Jukka Koskisen Tuoksu-
(miettäkää sitä...)