IRC-Galleria

Joulu on taas kolkuttelemassa parin päivän päässä. Päivä jolloin kristityt halki maailman kokoavat perheensä kirkkoihin kuulemaan sanomaa Jeesuksen syntymästä. Päivänä jolla ei ollut mitään tekemistä syntymän kanssa.

Päivästä ollaan aina oltu yhtä mieltä. Jeesuksen syntymäpäivänä on lähes kaikkien kirjoitusten mukaan ollut 25. päivä. Kuukausi taasen heittelee joulukuusta maaliskuuhun.

Joulukuun 25. päivä roomalaiset juhlistivat talven taittumista juhlassaan Dies Natalis Solis Invicti, "voittamattoman auringon syntymäpäivä". Juhla aurinkojumalalle siis. Tämän pakanajuhlan korvaaminen kristillisellä korvikkeella on yksi selitys miksi joulu on silloin kun on.

Talvipäivän tasauksen aikaan on lähes kaikissa pakanauskonnoissa juhlistettu pimeyden vähenemistä ja juhlia on näin ollen ollut ympäri maailman. Niin wicca kuin asatru kuin kaikki muutkin vähemmän tunnetut perinteiset eurooppalaiset uskontojärjestelmät juhlistavat päivien pitenemistä(ja miksipä eivät, viljemällä ja metsästämällä ruokansa saavat heimot eivät varmasti olleet suuria talven faneja jo ihan vain ruoan niukkuuden vuoksi). Yule on ollut yksi suurimmista juhlista ja kuinka paljon tuo sana muistuttaakaan joulua. Sieltä wanhoista pakanauskonnoista on peräisin myös joulukuuset, joulusaunat ja joulupukit.

Toinen selitys joulun osumiselle juuri tälle päivälle on, että se on tarkalleen 9 kuukautta katolilaisten juhliman marianpäivän jälkeen, jolloin he uskovat Jeesuksen saaneen alkunsa. Siitä huolimatta että ihmisillä raskaus ei kestä yhdeksää kuukautta, vaan jossain 37 ja 42 viikon välillä. Toki tämä nyt ei ollut ainoa ristiriita, esim. miten paimenet olivat yötä myöten laitumillaan lampaiden kanssa, mikä ei kyllä talvella ollut tapana missään päin maailmaa?

Näyttääkö nykyinen joulu perinteiseltä humalaiselta nuuttipukilta, joka pukeutuu eläinten nahkoihin ja kulkee talosta taloon juoden tarjotut viinat, pelotellen lapsia ja jopa tuoden lahjoja kilteimmille heistä(pakanasuomalainen esiversio nykyisestä amerikkalaistuneesta pukista)? Lähimmäksi varmaankin päälleliimattua kristittyä juhlaa päästään Joulukuusen latvatähdellä ja joulukirkolla. Silloinkin tosin käydään muistamassa kuolleita ja saavutaan kotiin lahjojen ääreen, jotka ovat molemmat kätevästi jälleen vanhoista pakanaperinteistä omaksuttuja tapoja.

Mutta onko sillä sitten niin väliäkään? Näkyypä se joulun hyvän mielen sanoma olevan siellä reippaana tuntumassa mukana. Ei siihen uskonnollisia ikoneja tarvikaan päälle liimata että siitä saataisiin silti hyväntahdon juhla.