IRC-Galleria

Kreationistien epätodennäköisyyslaskennat ovat aina olleet huvittavia. Tein tuossa pari päivää sitten pienen pätkän ihmisen mitättömyydestä universumissa, ja pyöreillä arvioilla nykytieteen perustamasta datasta, tunnetussa universumissa olisi ehkä noin 1,68*10^22 planeettaa, jolla olisi mahdollista olla maankaltaista elämää(perustuen hiilen kemiaan). Määrä luultavasti nelinkertaistuisi, jos otettaisiin huomioon teoreettiset pii-pohjaiset elinmuodot. Jokainen tähti on hieman erilainen säteilyarvoiltaan, joten meillä on 16 800 triljoonaa ainutlaatuista olosuhdetta, missä elämä voisi syntyä.

Kun tätä lukua vertailee joidenkin tunnettujen kreationistien 'epätodennäköisyyteen, että evoluutio vahingossa tuottaisi täysin toimivan 200 komponentin yksinkertaisen eliön', saadaan melko erikoisia tuloksia. Seuraavassa hieman vapaasti suomennettua tekstiä http://www.icr.org/article/493/ -sivulta, Eli Institute for Creation Sciencen omalta väitetyltä "tohtorilta":

Todennäköisyys 200 onnistuneen mutaation tuottamaan eliöön on 1 suhde 1*10^60.

Tähän epätodennäköisyyteen evolutionistit reagoivat sanomalla että vaikka yhden sellaisen eliön mutatoituminen ei välttämättä onnistu, luultavasti jossain päin maailmaa yksi tällainen voisi onnistuneesti mutatoitua 10 miljardissa vuodessa(10^18sekuntia).

---

Tässä huomataan ensimmäisen kerran, kuinka huteralla pohjalla kreationistien kyky käsitellä isoja numeroja on. Tohtorimies kirjoittaa seuraavaksi, kuinka tämä 10 miljardia vuotta on 10*10^17 sekuntia. En tiedä mitä määritelmää vuodesta hän käytti, mutta jospa käytetään 365 päivän vuotta laskuissa. 10e9 vuotta * 365 päivää * 24 tuntia * 3600 sekuntia = 3,17 * 10^17. Nopeimmat jo huomasivatkin, eli tämä PROFESSORI laski 10 miljardiin vuoteen pyöreästi kolme kertaa liian paljon sekunteja. Jos hän erehtyi näin suurella marginaalilla yksinkertaisessa sekuntien laskemisessa vuosissa, kuinka paljon alkuperäinen "elämän todennäköisyys" heittää? Suomennan kuitenkin loppuun asti hänen luvuillaan.

---

Joten kuvitellaan että maailman pinnan jokaisella 10^14 neliöjalalla(feet) on miljardi mutatoituvaa järjestelmää, joista jokainen muuntautuu kerran puolessa sekunnissa(todellisuudessa tämä vaatisi paljon enemmän aikaa). Jokainen systeemi siis mutatoituisi 200 kertaa sadan sekunnin aikana ja mikäli epäonnistuisi tavoitteessaan, se aloittaisi alusta. Eli jokainen yksikkö mutatoituisi 10^16 kertaa syklinsä läpi. Kun kerrotaan numerot keskenään, 10^14 *10^9 * 10^16, saadaan 10^39 yritystä elämälle. Koska elämän todennäköisyys on 10^60 satunnaisella mutatoitumisella, voimme todeta että evoluution todennäköisyys on 1:10^21.

---

Siinä arvon "professorin" todennäköisyydet elämälle. No katsellaanpa tuota numeroa, mikä juuri saatiin. Yksi mahdollisuus 10e20:stä täysin satunnaisella prosessilla muodostaa täysin toimiva eliömuoto.

Ongelma 1: Tämä malli ei ota huomioon hyödyllisten mutatioiden leviämistä populaatiossa. Mikäli yksikin näistä miljardeista itsestään mutatoituvista yksilöistä kokisi hyödyllisen mutaation perimässään, hän siirtäisi sen myös jälkeläisilleen, jotka olisivat kilpailukykyisempiä kuin tätä mutaatiota vailla olevat kilpailijansa, jolloin hyödyllisen mutaation omaavat yksilöt leviäisivät populaatiossa heikompien yksilöiden yli. Tällä tavalla lajiutuminen on(tieteellisesti todistettavastikkin) tapahtunut. Tätä malli ei ota huomioon, että seuraavilla sukupolvilla ei alkaisikaan mutatoituminen alusta, vaan kohdasta 199, jolloin sykli nopeutuisi seuraavalle populaatiolle jo puolella sekunnilla, seuraavalle mutaation saaneille sekunnilla, jnejne.

Huomio: Noh, elämän todennäköisyys nyt kuitenkin on sitten 10e20, vaikka mutatoitujat vaatisivat täydellisen 200-kohtaisen mutatoitumisen tullakseen elämäksi. Mikä on todennäköisyys että tämä tapahtuu jollain näistä 1,68*10^22 arvioidusta planeetasta? 168e20 / 10e20 = 16,8.
16,8 :1 elämän puolesta. Se on jo melko varmaa siis, että jollain planeetalla elämä on spontaanisti hypännyt täydelliseen, monimutkaiseen, nykymaankaltaiseen järjestykseen suoraan lähtökemikaaleista.

Boyaah.