IRC-Galleria

Emäntä kaverin polttareissa, tyhjättiin hieman backlogia leffojen kanssa. Monsters University, Croods ja Olympus Has Fallen.

Sitten ei pää enää kestänyt.

Olipas pirteä reboot tuo Teräksinen Mies. Kuten toisetkin kommentoivat, vanha teräsmies, täydellinen kiiltokuvapoju joka pystyy tekemään mitä tahansa ja pelastamaan kaikki, on kaikessa huvittavuudessaan menettänyt kiinnostavuutensa. Äijä on tuntunut amerikkalaiselta propagandatyökalulta, yhtä ontolta ja vailla mitään persoonaa. Paskat siitä, tuumasi Zack Snyder ja ohjasi Man Of Steel:in, mikä yrittää tuoda Teräsmiehen uudelleen massojen suosikiksi tekemällä miehestä inhimillisemmän kuin koskaan ennen.

Tarina potkaistaan käyntiin kuolevan planeetan pinnalta. Krypton on tuhoon tuomittu. Resurssien loppuessa tiedemiehet louhivat planeetan ytimen ja samalla varmistivat koko planeetan tuhon, mutta samalla kieltäytyvät näkemästä totuutta tekosistaan, kunnes on jo liian myöhäistä. Kryptonin suojelemisesta vastuussa oleva Kenraali Zod yrittää kaapata vallan pelastaakseen planeettansa, mutta mitään ei ole enää tehtävissä. Jor-El pelastaa ainoan poikansa lähettämällä hänet maahan, mikä oli yksi Kryptonilaisten aiemmin tutkimista planeetoista, vaihtoehtona koko kansakunnan uudelleensijoittamiseen.

Voimakkaasta sanasta huolimatta – Eikä tämä ole liioittelua – VIHAAN tieteen lavastamista syntipukiksi: Kryptonilaiset eivät synnytä luonnollisesti vaan heidät muokataan ja kasvatetaan geneettisesti vaadittaviin tehtäviinsä. He ovat kuluttaneet planeettansa resurssit loppuun ja siten tuhonneet Kryptonin, eivätkä suostu myöntämään että ovat voimattomia estämään tämän tuhon. Joka kerta, kun tiede on korottanut yhteiskunnan rauhalliseksi utopiaksi, samalla huonona puolena on jokin käsittämätön ja moraalinen epäkohta, mitä täydellisyyttä tavoitellessa ei ole ilmeisesti havaittu. Tämä on myös ensimmäinen kerta kun Kryptonin lähtöasetelma näytetään näin tarkasti elokuvassa.

Tämän lisäksi Man Of Steel hyppelee muutamassa minuutissa koko Clark Kentin lapsuuden yli, mikä yleensä on ollut Teräsmies- elokuvien ensimmäisen puoliskon teema: Kuinka Teräspoika opettelee hallitsemaan voimiaan. Nyt väläytetään vain pieniä kohtauksia kun hän joutuu pakon edessä pelastamaan ihmisiä piilotellessaan pienessä maalaiskylässä.

Russel Croven esittämä Jor-El pysyy oleellisena osana elokuvaa alusta alkaen. Hän kertoo nuorena aikuisena Kal-Elille hänen menneisyytensä ja tuuppaa tätä oikeaan suuntaan, eli viittasankariksi ja valoksi ihmiskunnalle.Lois Lanekaan ei ole enää pelkkä hysteerinen käsikarkki, joka joutuu ongelmiin ja sitä kautta pakotetaan ”nainen hädässä”-kliseen pääpilariksi. Uusi ja moderni nainen lyö jauhot suuhun sotilasjohtajille ja on tasavertainen henkilö muiden päähahmojen ohella.

Ettei homma menisi liian helpoksi, tässä vaiheessa Zod saapuu maapallolle pienen armeijan kanssa ja päättää ryhtyä muokkaamaan planeettaa Kryptonilaisille sopivaksi. Siinä sivussa kaikki ihmiset kuolevat, ellei näitä valtavia tuomionpäivänkoneita pysäytetä. No mikäs siinä, Teräsmies vain ampuu käsistään pieniä teräsmiehiä ja jakautuu kaikkialle yhtäaikaisesti, kuten sarjakuvissakin. Maailma pelastuu kolmessa sekunnissa ja kaikki hyvin.

No kun ei, tämäpäs onkin uusi ja mielenkiintoisempi Teräsmies, joka ei ole jumalan yläpuolella. Teräsmies ei pysty kaikkeen, hän tarvitsee ihmisten apua suunnitelman toteuttamisessa. Varsinkin kun vastassa on armeijatehtäviä varten geneettisesti suunniteltuja Kryptonilaisia sotilaita, joiden voimat, joskaan eivät ehkä yhtä hyvin hallinnassa, ovat kuitenkin vähintäänkin yhtä vaarallisia yhdistettynä taistelukoulutukseen. Hän on viimeisessä taistelussa valinnan edessä, missä molemmat vaihtoehdot ovat yhtä kauheita ja hänen on pakko valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Koskaan ei Lois Lanen alle lentäminen valoa nopeammin tuonut samanlaista tunnelatausta hahmolle.

Tietenkin kun Kryptonilaiset superihmiset ottavat yhteen meidän aurinkomme alla, mäiskintää ei näytä edes luonnolliselta, ellei paikkoja mene muusiksi. Tähänastiset elokuvat ovat olleet sen verran vanhoja tai pienellä budjetilla rakennettuja, ettei tuhoa ole ollut varaa näyttää ja taistelut ovat olleet pieniä avointen puistojen nujakoita. Tällä kertaa miljoonabudjetin fiiliksiin päästään käsiksi Teräsmiehen ottaessa iskun toiselta saman kaliiberin nyrkkisankarilta ja lentäessään neljän kerrostalon läpi jättäen peräänsä vain lasimurskaa ja betonipölyä. Mikään maassa rakennettu, mikä on pankkiholvia kevyempi, ei ota näiden voimien iskua vastaan hajoamatta ja kolmen kryptonilaisen taistelun tuloksena pieni kaupunki on kuin taistelun jäljiltä. Vihdoinkin Kryptonin nyrkissä on takana sellainen voima, mitä on kaivattu.

Zack Snyder onnistui ainakin itselleni näyttämään, miten on mahdollista muuntaa yksi tylsimmistä ja melkeinpä robottimaisen kliinisistä supersankareista inhimilliseksi ja haavoittuvaksi henkilöksi. Näyttelijävalinta on loistava, ja roolisuoritus on upea. Elokuva kertoo tarinan vastahakoisesta muukalaisesta, joka oppii hyväksymään itsensä ja yrittää parhaansa suojella ihmisiä, joiden kehitystä kohti kirkkaampaa tulevaisuutta hänen isänsä toivoi hänen ohjaavan. Haavoittuvainen supersankari turvautuu ihmisiin ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan vihollisen ollessa liian uhkaava hänelle yksin hoideltavaksi.

Teräsmies on kasvanut aikuiseksi, ulos teinien voimafantasiahahmosta. 10/10.

Man of Steel. Trailerin perusteella näytti semitavalliselta teräsmieheltä, mutta Angry Joen reaktio ja arvostelu sai elokuvan kuulostamaan huomattavasti paremmalta.

Huomennapa ois ensi-iltaa, teatteria kohti.

Ensimmäistä kertaa paskartelin sinappia ite.

Liian mietoa, ilmeisesti liian pitkään keittelin että lähes kaikki potku katosi. Toisaalta tein valmiista jauhostakin, ens kerralla ostetaan siemenet ja kotonahan on huhmare ihan vain sitä varten, että voidaan tehdä siemenistä jauhetta.

Noh, kerkeää ennen jussia tekaista vielä toisen satsin.

Herää nyt sitten hirveessä kohmelossa kun eilen katselit Ubisoftinkin E3-striimin, kellon oli jotain päälle kolmen, ja tänään sitten kaveri herättää ja ilmoitti että nii, hesaa kohti puolen tunnin päästä.

Harvoin sitä näin terävästi on herätty ja valmistauduttu lähtöön. Man With the Iron Fists odottaa teatterissa.

Piruntorjuntapatterit kiertelevät festarikansaa. Ne ovat kuin haikaloja, ja meressä on verta. Pienikin merkki heikkoudesta ja ne perkeleet syöksyvät kiinni tuputtamaan lappuja, jotka kertovat että sinullakin on vielä toivoa, Jeebus rakastaa sinua mutta-ei-homolla-tavalla, ja kuinka ilosanomia on vielä kuultavana.

Tänä kesänä voittekin hämmentää pataa ja kun Jeebustelijat ojentavat teille lappua kouraan, voittekin kääntää roolit ja kysyä heiltä ovatko he jo kuulleet ilosanoman saatanasta JA ojentaa tästä lappusen heidän kouraansa.

Hyvät naiset ja herrat, "Oletteko jo kuulleet ilosanoman saatanasta?"

Printatkaa siitä kaksipuoliseksi A4-kokoiseksi lappuseksi ja taitelkaa vapaasti, mutta näistä kahdesta valitsemallanne, tavalla.


Valitsin kolmipalstaisen, koska kaikki ne vuodet kun olen itse lappusia saanut/lukenut, tämä kolmitaittoinen formaatti tuntuu olevan ylivoimaisesti suosituin. Lappunen on siis tuttu käyttömekaniikaltaan, eikä sen uusi järjestelmä hätäännytä kaikkea uutta vastaan sotivia jeesustelijoita.

Lappunen on jo useamman vuoden ollut suunnitteilla, tähän astinen toteutus on vain jäänyt omasta laiskuudesta uupumaan. Tänä vuonna viimein sain viikonloppuna itseäni niskasta kiinni ja täräytin lappusen ulos.

Tuote ei suinkaan ole valmis. Tämä on ensimmäinen vedos ja LibreOfficen korjaamia kirjoitusvirheitä lukuunottamatta sisällössä ei ole käytetty oikolukijoita tai kenenkään palautteita. Suositeltavaa siis on kommentoida ulkoasusta, sisällöstä tai sijoitteluista, niin ensi vuonna saadaan parempi AntiJeesusteluPamfletti aikaiseksi.

Pitänee muutamia printata itsellekin, jos sattuu vaikka Provinssialuetta lähestymään.

//10.6 13:40 edit: Kirjoitusvirheitä ja pilkkuvirheitä korjattu.

Yllättävän vähän oli tuskaa ilmassa kun neljän päivän ryyppyputken katkaisin 21 kilometrin lenkillä ja siihen päälle vielä sopivan raikkaalla uinnilla.

Ja loisteliaasti lähti liikenteeseen festarikansaa silmälläpitäen suunniteltu

AntiJeesustelijaPamfletti

Joka helvetin festarilla ne moraalinvartijat kiertävät kertomassa kuinka ei saisi olla kivaa, kun jeesus vahtii puskista kun kuset. Ojennetaan taiteltuja A4-papereita, joissa tarinoidaan siitä kuinka huonoja ihmisiä lapun lukijat ovat.

Paskartelemani lappusen tarkoitus on tulla juurikin tähän rajapintaan, eli jeesustelijoiden ja festarikansan väliin. Lappusen voi antaa kummalle tahansa osapuolelle itse haluaa. Festarikansa saa pari naurua, nasaretin naulakauppiaat tukkivat turpansa hetkeksi. Kummassakin tapauksessa hienoa kesää juhliva kansanosa voittaa ja jeebustelijat jäävät nuolemaan näppejään.

Oman pamflettini tarkoitus on olla kaksipuoleinen printti yksinkertaisella kolmeen osaan jakautuvalla taitoksella, kuten on yleensä ollut tapana noiden jeesustelulappustenkin olla. Joten ulkomuoto on tuttu, eivät piruntorjuntapatterin huoltoyksikössäkään panikoidu kun kädessä on jotain tuttua ja turvallisen muotoista, vaikka sisältö onkin sitten ihan muuta.

Toinen puoli on vielä tekemättä, sinne pitäisi mahduttaa ehdottomasti muutamia hyviä iskulauseita meiltä ikuisen saunaosaston asukeilta. Hitchens on riittävän tylyn ynseä ja vittumainen, eiköhän siltä miekkoselta saada sellainen punchline mikä tuo virneen naamalle lukunautinnon keskellä.

..kas siinä pulma. Tällä skinkillä ainakin. Riippuen siitä, kuinka korkealla vuoristossa elellään, saman lajin liskot sopeutuvat ympäristöönsä ja voivat jättää munimatta ja kasvattaa jälkipolven melkein täysin kehittyneiksi sisällään.

Mutta onneksi se ei ole sopeutumista, koska eihän sitä tapahdu.

Tuoreimman tutkimuksen mukaan BDSM-henkilöt ovat tasapainoisempia kuin kontrolliryhmän "tavalliset" henkilöt.

"The results mostly suggest favorable psychological characteristics of BDSM practitioners compared with the control group; BDSM practitioners were less neurotic, more extraverted, more open to new experiences, more conscientious, less rejection sensitive, had higher subjective well-being, yet were less agreeable."

Liian hyvät kelit houkuttelevat jälleen ulos riehumaan. Tänä kesänä on jo tullut niin paljon rullisteltua, että pyörien viisteistä päätellen viime kesänä tuli luisteltua ehkä kolmannes siitä, mitä tänä kesänä on jo takana. Tätä menoa ei nuo rullat kestä yhtäkään kesää loppuun saakka.

Tuulen suunnan ollessa Hervannasta, taitaa tämän päivän reitti mennä kissanmaalta Hervantaan, ja siellä voisi sitten tutkailla, että lähteekö takaisin kotia kohti vai potkaiseeko vaikka Multisiltojen kautta vielä. Hmm, lenkki Ikeaan...

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

Yksi vanha proggis nostaa rumaa päätään historian uumenista huutaessaan tarpeellisuudestaan. Eteläsuomessa saarnamummot häiriköivät jo koulussa oppilaitakin. Toki poliisit saattoivat muorin pois paikalta hetkeä myöhemmin, mutta selkeästi kysyntää olisi.

On nimittäin jo pitkään ollut tarkoitukseni tehdä näille jeesustelu-pamfleteille vastakappale, "Oletko kuullut ilosanoman saatanasta?" Designin puolesta sen pitäisi olla sellainen kolmeen osaan taittuva, molemminpuoleinen setti. Olen todennut sen useasti että satanistisilla kirjoittajilla on sana hallussaan tässä aiheessa, LaVeyllä on useitakin huvittavia ja brutaalin viiltäviä lauseita, joita voisi käyttää kyseisissä tracteissa hyväkseen. Siispä lähdemateriaalin etsiminen alkoi haalimalla kokoon muutamia satanistien ja antiteistien kirjoittamia teoksia. Haravointi alkakoon, haluan tractista niin huvittavan että niitä voi jakaa vaikka festareilla jeesustelijoille käteen. Ja muillekin festarivieraille naurettavaksi.