IRC-Galleria

Mut yritettiin yliajaa kahdesti työmatkalla. Saman auton toimesta. Toisella kerralla olin suojatiellä, toisella kerralla jalkakäytävällä. Ainoa mikä nyt kismittää, on etten saanut lataistua superstarin kuvaa sen tyhmän kuormurin kylkeen. Pikku sabotaashi virkistää kummasti aamutuimaan.
Näin myös kuolevan oravan. Se ei siis vielä ollut vainaa, vaan näytti koppakuoriaiselta jonka joku on kääntänyt katolleen ja joka ei pääse ylös. Ahdistuin valtavasti, eikä yhtään auttanut vaikka yritin ajatella luonnon kiertokulkua: että jos tuo orava olisi kuolemaisillaan keskellä metsää missä kukaan ei sitä näkisi, ei se kärsisi yhtään vähemmän mutta mulla olisi parempi mieli. Että oravat on oikeasti varkaita ja murhaajia ja syö aamiaiseksi pikkulintujen munia ja poikasia ja säksättää ärsyttävästi ja vetää kaikki lintujen talviruuat lintulaudoilta. Että Muumikirjoissakin se orava kuoli vain vähän, siinä pakkasessa, ja oliko se Tuutikki vai kuka kun sanoi että nyt siitä tulee maata jossa muut elävät kasvaa ja ettei se oikeastaan ole niin surullista kun tarkemmin ajattelee. Mutta oli se. Enkä mä voinut tehdä sen hyväksi mitään.