Tosi monet kiroaa sitä miten on joskus kuoltava.
Ja sitten ne kuitenkin kaiket päivät vatvoo sitä miten elämä on kurjaa.
Mistä nää kaikki tulee?
Ps. Eikö kristityt oo vähän itsekkäitä? Koko uskon perimmäinen tarkoitus on hoitaa itsensä laveammille maille, taivaaseen. Huh. (Tajusin; aikamoinen yleistys. Pahoittelut siitä, lisää mielessäni "aika monet" kohdan ensimmäisen sanan jälkeen. Ja niin, aika itsekkäitä on myös monet ei-kristity, lähinnä yritän tuoda esiin sitä että uskonto on olevinaan pyhä, hyvä ja hieno. Mutta onko?)