IRC-Galleria

Herää aamulla kuudelta suihkuun ja pukeutumaan. Ulkona on kylmä kun joudut kulkusi bussiin. Rautatieasemalla odotat hytisten junaa ja kiroat mielessäsi. Istut kolme tuntia epämieluisassa seurassa vailla mitään tekemistä. Päivän ehdittyä jo pitkälle olet vihdoin perillä, puoli tuntia myöhässä. Se ei suinkaan tarkoita, että muut olisivat perillä. ensin odottelet ulkona terveyttä hapertavassa tupakansavussa (ei suinkaan lämmitä) myöhäisiä, revit naamalle tekohymyä heidän saapuessaan. Sisälla kursailette kilpaa istumapaikkojen kanssa, sinulla ei ole mitään sanottavaa kellekään, mutta sinun terveydentilaasi ruoditaan julkisesti jokseenkin epäsivistynein termein. ruokaa saat yhä odottaa, sillä koollekutsuja ei ole vielä paikalla. Listalta ei löytyisikään mitään, puitteet eivät ole hääppöiset eikä omenamehu ole omenaa nähnyt. kun ruoka lopulta kaikkien saavuttua paikalle (jokaista varten tietysti könyät pitkän pöydän takaa tervehtimään) tuodaan pöytään, pihvi maistuu raa'alta ja perunoille on ripoteltu natriumglutamaattia. Huolimatta pyynnöstäsi, vedessä on kivennäistä. Jätät tapasi vastaisesti valittamatta, olethan vieras. Hiljaa mietit, tulusiko purkkisäilykkeitä kutsua salaatiksi. Pöydän ympärillä olijat tuijottavat ajoittain. penkki on epämukava. Ruokailun loputtua siirtyminen toiseen huoneeseen kakulle ja kahville. alkaa olla aika lähteä. ohimennen sinulle selviää, että jokainen maksaa omat ruokansa.
jäljellä on vielä kolme tuntia kotiin seurassa, jonka kanssa hengataan ulkona tupakalla joka välissä. Sen kruunaa muisto launasta ihmisiä änkemässä aivan liian lähelle hyvästelemään.

Sellainen sukulaisvisiitti minulla. Toiste en mene, jollei joku heistä kutsu kotiinsa ilmaisille ruuikle kohtuullisen matkan päähän. Siten se meillä suomessa hoidetaan.