IRC-Galleria

Sa[n]na

Sa[n]na

The foundation to Decrease Worldsuck

Selaa blogimerkintöjä

Tein nakkikeiton tällä kertaa linsseillä ryyditettynä. Ei ollut hyvää, vaikka katosi kyllä taloudessani alta aikayksikön. Muille siis maistui kyllä. Jotenkin tylsäksi se jäi, en tiedä miksi.

En juuri osaa proteiinikasviksia käyttää.

Haluaisin nyt kokeilla tomaattia sisältävää linssikastiketta (riisille), koska noita linssejä on pussillinen, ja kyllä minä ne vielä kesytän joksikin gourmeeksi. Osaako joku sanoa, miten niistä saisi maittavaa sapuskaa? Kyseessä siis ruskeat linssit, ostaessa jo mietin, että eikös näiden pitäisi punaisia olla... makuerosta en ole varma, mutta tosiaan, ei ne samalta maistu kuin äitin linssiruuat.

Suomesta toin pussin herneitä, kun painostivat, ja tuolla se on melkein vuoden ollut kaapissa. Ehkä vihdoin saisin keiton niistä aikaan... Soijarouhetta en ole löytänyt, pitää taas katsella kun menee kauppaan. Sita voisi sitten lisäillä kaikkiin niihin ruokiin, joista juuri olen soveltanut jauhellihattomat kasvisversiot työllä ja tuskalla.

Veljeni, joka on hulk ruumiinrakenteeltaan (mainitsen tämän paitsi ylpeydestä, myös siksi, että ituhippejä väitetään epäraavaiksi), syö nykyään aika vähän lihaa. Se on luonnollinen jatkumo, sillä hän ei syö enää tehotuotettuja elukkaparkoja, eli juuri mikään liha ei kelpaa. Kotona meillä on kyllä ajoittain itseteurastettua, mutta esimerkiksi koulussa tarjolla on vain kasvisvaihtoehto. Veljeni korvaa tämän yleensä pavuilla, joita hän lobbaa joka välissä (mm. pizzan päällä härkäpavut on yllättävän hyviä). Nyt vain jäin miettimään, että tekeekö hän huonon valinnan, kun syö lähinnä purkkipapuja; eivätkö kuivatut pavut olisi parempi vaihtoehto ympäristön kannalta. Varsinkin tietysti juuttikangassäkissä.

Kaikissa reseptihaussani ja pussien kyljissä sanotaan aina, että näitä kuivatuotteita tulee keittää niin ja niin kauan. Useimmiten jopa tunti, vähintään kuitenkin neljäkymmentä minuuttia. Laitoin viimeksi linssit likoamaan yön yli, ja keitin keiton normaalisti, vartin ehkä (pilkon aina kaiken hyvin pieneksi, ja haudutan levyn päältälaiton jälkeen vielä parikymmentäkin minuuttia), ja hyvin olivat kypsiä eli pehmeitä. Mietin, että miksi näissä resepteissä ei koskaan kehoteta liotukseen. Onko se liian vaivanloista? Söitpä linssejä säästömielessä tai ekoillaksesi, eikö molempien eduksi ole lyhyt keittoaika eli energiansäästö?

Nyt lähden penkomaan suuren kaupan proteiinikasvistarjontaa. Tänään siis jonkinlaista linssikastiketta/soppaa/pataa, pian hernekeittoa ja viimeistään ensi viikolla soijarouhekastiketta.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.