IRC-Galleria

Otampa asiakseni tarjota hieman yleissivistystä yleisistä virheistä, jotka nettikeskusteluissa toistuvat. Eivät ole missään erityisessä järjestyksessä, kuin siinä missä ne tulevat mieleeni.


1. Tilastojen lukutaito (virhemarginaali)

Tilastojen tulkinta voi yleisesti olla aika hankalaa. Kuitenkin helppo huomautus on tilastoa tarkasteltaessa kiinnittää huomiota tilaston virhemarginaaliin. Varsinkin puoluekannatus mittauksissa on varsin yleistä, että mittaus ei itsessään todellisuudessa kerro yhtään mitään, koska muutos on pienempi kuin virhemarginaali. Väännetään nyt vielä rautalangasta. Virhemarginaali on arvio mittauksen virheestä, koska kaikki mittaustutkimukset sisältävät jonkinlaista epävarmuutta. Jos tulos on esimerkiksi 15% ja virhemarginaali +-1,4, niin tällöin tiedämme, että tulos on hyvin todennäköisesti ainakin välillä 13,6-16,4%. Puolueiden kannatusseurantaa kannattaakin tehdä pitkällä aikavälillä, satunnaisvaihtelun takaa paljastuu tällöin pitkäaikaisempi trendi.

Vaikeampaa on arvioida mitä tilastot meillä todellisuudessa kertovat. Esimerkiksi nousu poliisin tietoon tulleissa rikoksissa ei välttämättä tarkoita rikollisuuden lisääntymistä. Selittävänä tekijänä voi olla poliisityön paraneminen tai lain muutos. Tilaston tulkinta voi vaatia hyvinkin syvällistä taustatietoa aiheesta. Tämän lisäksi tutkimukseen vaikuttaa myös tutkimuksen tekotapa. Olisi hyvä, jos tarjolla olisi mahdollisuus tutustua tutkimuksen tekomenetelmiin. Kyselytutkimuksissa tuloksiin vaikuttaa myös mitä kysytään. Esimerkiksi kysymys oletko kokenut väkivaltaa parisuhteessasi ei oikeastaan kerro meille vielä paljon mitään. Vaadittaisiin lukuisia lisäkysymyksiä tilanteen selkiyttämiseksi. Esimerkiksi vaikka kysymys siitä, onko itse käyttänyt väkivaltaa parisuhteessa.

Toisesta asiasta esimerkkinä voisin mainita maapallon lämpötilojen seurannat. Luotettavaa dataa saadakseen täytyy seurata lämpötiloja hyvin pitkällä aikavälillä. 100 vuoden keskilämpötilan seurannassa asteen muutos voi vaikuttaa vähäiseltä, mutta todellisuudessa sekin voi olla hyvin merkittävää. Onkin ymmärrettävä millainen muutos missäkin asiassa on merkittävää. Pienistä eroissa on lisäksi syytä huomioida kumulatiivisuus. Pienikin vaihtelu voi olla merkittävää, jos se vaikuttaa moneen asiaan. Esimerkiksi jos naisten etenemisessä uralla on havaittu sukupuolisyrjinnän merkityksen olevan vain 1-5%, niin se voi tuntua vähäiseltä. Kuitenkin yhdenkin prosentin vaikutus voi kasvaa nopeasti, jos ilmiö tapahtuu moneen kertaan.


2. Luonnollisuus

Olen jo aiemmin kirjoittanut kuinka ongelmallista luonnollisuus on perusteluna. Perusongelmana tässä on se, että kaikki mitä luonnossa tapahtuu on luonnollista. Tällöin jos ihminen on osa luontoa, niin kaikki mitä ihminen tekee on luonnollista. Siispä kaikki mitä maailmassa tapahtuu on luonnollista. Jos puolestaan ihmistä ei lasketa mukaan luontoon, niin on täysin järjetöntä perustella ihmisen toimintaa luonnollisuudella. Jos ihminen ei ole osa luontoa, niin tällöin ihminen ei myöskään ole luonnonjärjestyksen alainen.

Yleensä luonnollisuudella todellisuudessa tarkoitetaankin normaaliutta. Normaaliudella puolestaan tarkoitetaan sitä, mitä on tottunut havainnoimaan ja/tai sitä, mitä pitää hyväksyttävänä. Siispä jos bongaatte luonnollisuutta käytettävän argumentoinnissa, niin se on aina täysin asiavirhe. Voitte toki tällöin miettiä, että mistä todellisuudessa on kyse. Jos kyse on havaintojen yleisyydestä, niin havaintojen yleisyys ei vielä itsessään riitä moraaliseksi argumentiksi. David Hume esitti jo 1700-luvulla, että siitä miten asiat ovat, ei voida päätellä sitä, miten asioiden pitäisi olla. Lisäksi havannoivan ongelmaksi syntyy kysymys siitä, onko havaittu asia yleistä kenties vain havainnoitsijan omassa lähipiirissä. Eri ihmiset voivat kokea hyvinkin erilaiset asiat omalla kohdallaan täysin normaaleiksi. Jos kyse on moraalisesta hyväksyttävyydestä, niin täytyy muistaa, ettei yhden ihmisen käsitys moraalista välttämättä vastaa toisen ihmisen käsitystä. Siitä mikä on oikeanlaista moraalia voidaan olla montaa mieltä. Sekin kuitenkin auttaa jo pitkälle, kun huomataan kyseessä olevan moraalikäsitysten ero karkean luonnollisuusargumentin sijaan.


3. Oma uskonto on muita parempi

Paitsi että oman uskonnon esittäminen ainoana oikeana totuutena on jo itsessään arveluttavaa, niin valitettavan usein ihmiset pistävät vielä paremmaksi. Ihmiset näet esittävät oman tulkintansa omasta uskonnostaan olevan absoluuttinen ainoa totuus. Tämän seurauksena meillä on maailma täynnä ihmisiä, joiden kaikkien mielestä juuri se oma näkemys maailmasta on juuri se kaikkein oikein. Tämä toki voi koskea myös muita, kuin uskovia ihmisiä. Kuitenkin on jo erityisen härskiä esittää, että se oma näkemys on ainoa oikea siksi että itse uskoo sen olevan ainoa oikea.

On yleinen virhe ylipäätään ajatella, että jonkin ryhmän edustajat ajattelisivat todella samalla tavalla. Raamatun tulkintoja voi periaatteessa olla niin paljon kuin on uskovia. Puolustajia voi löytää niin naispapeille, kuin naispappeja vastaan. Niin homojen puolustajia kuin vastustajiakin. Ihmisen uskonto ei siis määritä ihmisen koko olemusta. Loppujenlopuksi on aika hankala vetää tiukkaa rajaa siihen, mihin ryhmään kukin ihminen kuuluu. Oma kokemus on varmaan merkittävintä. Itsensä tai oman ryhmänsä korottaminen kaikkia muita paremmaksi ja viisaammaksi tässä kontekstissa kertookin siis lähinnä henkilön äärimmäisestä ylpeydestä ja ylimielisyydestä. Vuoropuhelu vaatii keskinäistä kunnioitusta. On hyvä tuoda esiin ne todelliset syyt, jonka vuoksi kukin ajattelee omalla tavallaan.


4. Muut ovat tyhmiä tai trolleja

Tämä liittyy tavallaan vähän edelliseen kohtaan. Tämä käytös johtuu yleensä siitä, että pitää omaa näkemystään niin täydellisenä, että kritiikin esittäjän täytyy olla joko tyhmä tai trolli. Tietenkin tämä kertoo todellisuudessa enemmän syyttäjästä kuin syyttösten kohteesta. Todellisuudessa syyttäjä ei joko ole valmis katsomaan asiaa kuin omalta kannaltaan tai argumentit vain loppuvat. Tällöin omaa kyvyttömyyttä pyritään peittämään siirtämällä syy keskustelukumppaniin.

Tietenkin on myös olemassa oikeita trolleja sekä itseä tyhmempiä ihmisiä, siinä missä varmasti löytyy aina myös viisaampia ihmisiä. Kuitenkin on hankala kuvitella, että se viisaampi osapuoli olisi ensimmäisenä haukkumassa toista tyhmäksi. Argumenttien puute ja keskustelutaidottomuus eivät ainakaan ole parhaita menetelmiä tuoda esiin viisautta. Trollien tarkoitus puolestaan on saada toinen osapuoli suuttumaan. Paras tapa osoittaa viisautta trollien kanssa onkin pysyä rauhallisena. Useimmista trolleista selviää tällä. Joidenkin ihmisten kanssa keskustelu voi kuitenkin muodostua mahdottomaksi. Jotkut ihmiset näet keskustelevat ennemminkin itsensä kanssa, eivätkä välitä pätkääkään siitä, mitä toinen henkilö sanoo. Kun keskustelee henkilön kanssa, joka omasta mielestään on absoluuttisen totuuden torvi, eikä kykene vastaanottamaan minkäänlaista kritiikkiä, voi keskustelu jäädä yksipuoliseksi.

Lopuksi esitän tähän vielä oman viisauteni määritelmän. Jos tyhmyys on tiedon puutetta, niin silloin me kaikki voimme olla joko tyhmiä tai viisaita riippuen tilanteesta ja näkökulmasta. Tämä tuntuu olevankin yleinen tapa määrittää tyhmyyttä. Yleensä tyhmänä pidetään sitä, joka ei tiedä jotain asiaa, mitä itse pitää tärkeänä tai itsestäänselvänä tietona. Kuitenkin minusta tyhmyys koostuu ennemminkin haluttomuudesta tietää sekä kyvyttömyydestä ymmärtää. Viisaus puolestaan on halua tietää ja kykyä ymmärtää. Nämä asiat voivat toki konkretisoitua sitten erityisiksi tietovarannoiksi. Tärkeää on kuitenkin tehdä ero hyvän ja pahan sekä tyhmän ja viisaan ihmisen välillä. Viisaus tai tyhmyys ei kerro mitään siitä, onko ihminen hyvän- vai pahantahtoinen. Niimpä tyhmyys ei välttämättä ole todellisuudessa niin negatiivinen asia, kuin millaisena se on totuttu ymmärtämään.

Harry Blässar (12.11.2014 K&K) perustelee tasa-arvoisen avioliittolain vastustusta vetoamalla miehen ja naisen yhtymisen luonnollisuuteen. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että periaatteessa kaikki mitä tapahtuu luonnossa, on luonnonjärjestyksen mukaista. Koska ihmisen voidaan katsoa kuuluvan luontoon, niin kaikki mitä maailmassa tapahtuu, on luonnonjärjestyksen mukaista. Tosin ihmisen jättäminen luonnon ulkopuolelle tekisi avioliiton perustelun luonnollisuudella yhtä huonoksi.

Ehkäpä luonnollisuus viittaakin tässä tapauksessa siihen, mitä itse pitää luonnollisena eli normaalina. Normaalius puolestaan tarkoittaa yleensä sitä, mitä on tottunut havainnoimaan tai sitä, mitä pitää hyväksyttävänä. Itse pitäisin kuitenkin ihmisryhmän asettamista heikompaan asemaan lain edessä vähemmistöaseman vuoksi arveluttavana.

Jäljelle jää siis enää vetoaminen siihen, mitä itse pitää hyväksyttävänä. Tästä pääsemmekin kiinni varsinaiseen asiaan. Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien pitäisi osoittaa millaisia konkreettisia haittoja lain hyväksymisellä olisi. Tässä painotan nimenomaan vastustajien perusteluvelvollisuutta, sillä yleisesti rajoitukset tulisi perustella, ei vapaudet. Siispä sillä, joka tahtoo rajoittaa tietyn ihmisryhmän oikeuksia lailla, on oltava hyvät perusteet rajoituksen puolesta. Itse en näkisi tasa-arvoisella avioliittolailla olevan kenenkään elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Sen sijaan se tekisi pienen joukon elämästä hieman parempaa.

Nohuhhuh. Luin jo tästä järkyttävästä tapauksesta, mutta tämä artikkeli nosti vielä lisää mietteitä. "Tapaus on suurin poliittinen kriisi presidentti Enrique Pena Nieton kaudella ja mahdollisesti yksi suurimmista joukkomurhista Meksikon huumeidenvastaisessa sodassa vuoden 2006 jälkeen." "Väkivalta on Meksikossa turruttavan yleistä – huumesodassa on kuollut kahdeksassa vuodessa 80 000 ihmistä ja 22 000 on kadonnut." Voiko tämänkin tapauksen osasyyllisiksi lukea kaikki länsimaisen huumausaineiden kieltopolitiikan kannattajat? Kieltopolitiikka on paitsi epäonnistunut vähentämään huumeongelmia, se on kaikenlisäksi osallisena tuhansien ihmisten vuosittaisiin murhiin...

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1415505801818

Tulipa muuten mieleen. Me ollaan totuttu pitämään ideoiden ja keksintöjen syntyä aina tiettyjen henkilöiden ansioina. Meillä on tapana eritellä kenen ansiota mikin idea on. Kuitenkin ympäristö on mahdollistanut keksintöjen syntymisen. Sosiaalinen ympäristö on tarjonnut tarvittavat resurssit ja mahdollisuudet ideoiden syntymiseen. Lisäksi on syytä muistaa niitä jotka ovat epäonnistuneet. Uusien ideoiden ja keksintöjen luonti on kuitenkin monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa monet eri asiat. Jos kukaan ei alunperin edes yrittäisi, niin kukaan ei myöskään onnistuisi. Silti niillä jotka yrittävät on suuri riski epäonnistua. Kuitenkin myös ne, jotka epäonnistuvat ovat antaneet panoksensa kehitykselle. Sekin että tietää miten asiaa ei tehdä onnistuneesti on askel eteenpäin. Ne jotka lopulta onnistuvat, voivat oppia myös niiltä jotka epäonnistuivat.

Tavallaan siis tärkeämpää kuin se kuka voittaa juoksukilpailun on se, että juoksukilpailu järjestetään. Tai tärkeämpää kuin se, että kuka keksi höyrykoneen on se, että ihmisten on ollut mahdollista työskennellä kentillä, joilla hörykoneen keksiminen on ollut mahdollista.

Jos muuten ihmisten pariutuminen toimis markkinasääntöjen mukaisesti, niin homomiehethän ois kaikkien miesten parhaita kavereita. Miesten kuvittelis jopa kannustavan muita homostelemaan. Suuri homomiesten määrä nimittäin vähentäisi kilpailua naisista. Homonaiset puolestaan näyttäytyisivät samanlaisena uhkana kuin heteromiehet. Kuitenkin todellisuus tuntuu olevan juuri päin vastainen. Heteromiehille homomiehet tuntuvat olevan hankalammin käsiteltävissä kuin homonaiset, joista voidaan jopa fantasioida. Mitä tästä voimme päätellä? Että ihminen on tyhmä vai että markkinateoria ei toimi?

Sääli, että ns. valistusillat (kts. uutinen) ovat enemmän asenteellisesti kuin tieteellisesti värittyneitä. Onneksi on myös niitä, jotka viitsivät perehtyä aiheeseen myös kokonaisvaltaisesti (kts. tässä esitetyt kommentit).

"Kouvolan Sanomat harjoittelee artikkelissaan kannabisaiheista argumentointia:

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/11/05/Seitsem%C3%A4n%20myytti%C3%A4%20kannabiksen%20k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4%20%E2%80%94%20ja%20n%C3%A4in%20ne%20murretaan/2014218138735/4

Vastauksena seitsemään väitteeseen:

1. Kannabista voi polttaa, koska se on luonnontuote.
- On vaikea sanoa kumpi on naurettavampaa, itse järjetön väite vai sen käyttö olkinukkena.

2. Kannabiksesta ei tule krapulaa.
- Väite pitää paikkansa, koska krapula on etyylialkoholin päihdekäytöstä seuraava oire. Kannabiksen käytöstä voi seurata jälkitiloja, joita voi luonnehtia artikkelin tavoin väsymykseksi ja vetämättömyydeksi. Pitkäaikaista käyttöä seuraavia jälkitiloja kuten ärtyneisyyttä tai unettomuutta voi luonnehtia vieroitusoireiksi, ei niitäkään krapulaksi.

3. Alkoholi on vaarallisempaa kuin kannabis.
- Väite on jälleen helppoon olkinukkemuotoon aseteltu. Haittavertailua voidaan tehdä terveydellistä ja sosiaalisista näkökulmista yksilön tai yhteiskunnan tasolla. Yksilön terveyden kannalta kannabis on päihdekäytössä kaikilla käytetyillä mittareilla haitattomampaa kuin alkoholi.
ks. esim. Nutt, David J., Leslie A. King, and Lawrence D. Phillips. "Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis." The Lancet 376.9752 (2010): 1558-1565.

4 Pilven polttaminen on ihan normaalia. Kaikkihan sitä tekevät.
- Väite on tietysti taas typerä olkinukke, mutta myös vastaus siihen on virheellinen. 15-24 -vuotiaista 21 % ja 25-34 -vuotiaista 36 % on joskus käyttänyt kannabista (THL 2010).

5. Kannabis pitäisi laillistaa, ettei nuorille tule rikosrekisteriä.
- Mikäli nuorten huumausainemerkintä nähdään haitallisena, argumentti on validi. Se ei ole asian ainoa puoli, mutta yksi niistä.

6. Kannabista käytetään myös lääkkeenä, joten sen on oltava vaaratonta.
- Täysin käsittämätön olkinukke. Jokainen nuori oppii nykyisin viimeistään terveystiedon tunneilla, että lääkkeitä voi väärinkäyttää. Toisin kuin Piia Kataja esittää, ns.lääkekannabiksesta on olemassa erilaisia variantteja, joista toiset ovat päihdyttävämpiä kuin toiset.

7. Kannabiksen käyttö on oma asiani, eivätkä siihen saa muut puuttua.
- Kyseessä jälleen olkinukke. Liberaali laillistamisen kannattaja saattaa vastustaa valtion väliintuloa, mutta perheen ja lähipiirin suhteen kyse on yhteiskunnan normeista, ei lainsäädännöstä. Laillistaminen ei itsessään vaikuta siihen, millä tavoin kannabiksen käyttö vaikuttaa käyttäjän lähipiiriin, paitsi mahdollisten formaalien sosiaalisten sanktioiden (ajokortin menetys, työpaikan menetys, huumausainemerkintä) vähenemisenä."

Tässä se nyt on. Rikkaiden julkinen salaisuus. Malli, josta kokoomus ei tule tinkimään. Tosin koko taloustieteen kentän on kaapannut uskomus, jonka mukaan näin asioiden pitääkin mennä, jolloin höynäytettyjä löytyy joka puolueesta. Paras tapa voittaa politiikassa onkin saada oma taloudellinen idealogia näyttäytymään yleispätevänä ja neutraalina. Onneksi olkoon kokoomus ja kumppanit. Olisiko aika jo heräillä?

http://yle.fi/uutiset/taloustieteen_professori_tuloeroja_kasvattaa_verojarjestelmaan_90-luvulla_tehty_radikaali_muutos/7573458

Suosittelen katsomaan. Hyvä dokumentti siitä mikä nykyisessä kapitalistisessa taloudessa on vikana. Tarjoten samalla ongelmiin ratkaisun nykyisen mallin puitteissa. Vaikka dokumentti käsitteleekin USA:ta, niin yllättävän paljon käsitellyt asiat koskee suoraan myös Suomea. Kannattaa kattoa loppuun asti :) Esimerkkejä ajatuksista mitä se mussa herätti: Hyvää oli huomautettiin kuluttajien olevan talouden keskiössä. Mitä useammalla ihmisellä on varaa kuluttaa, sitä paremmin taloudessa menee. Hassua oli, että kun Obama esitti että rikkaiden pitäis maksaa vähintään samaa veroa kuin keskiluokkaiset, niin jotkut olisi sitä mieltä että nyt on kauheaa sosialismia ja tässä tapetaan nyt työpaikat :P Dokkarissa oli myös paljon muuta. Mitä ajatuksia se sussa herättää? http://ffilms.org/inequality-for-all-2013/

"Tieteellinen tieto syntyy ilmiöiden systemaattisen havainnoinnin, kriittisen keskustelun ja uskomusten kyseenalaistamisen sekä tieteellisten ajattelutraditioiden ja tiedon perusteiden dokumentoinnin perusteella. Arkitiedolle on puolestaan tyyppillistä se, että se perustuu yksittäisistä havainnoista tehtyihin yleistyksiin, reflektoimattomiin ennakkoluuloihin tai asenteisiin ja perinteisiin uskomuksiin todellisuuden luonteesta.

"Tiedon- ja tieteensosiologisten analyysien pohjalta ei tietoakaan kuitenkaan voida ymmärtää neutraaliksi tai objektiiviseksi."

"Tieto on kiinnittynyt yhteiskunnalliseen vallanjakoon, kontrollimekanismeihin, työnjakoon, sosiaalisten ryhmien keskinäisten suhteiden järjestelmään ja taloudelliseen tuotantoon. Tieto on myös syvästi moraalista, sillä se liittyy arvoihin, normeihin ja arjessa toimimisen mahdollisuuksiin."

Lähde: Kasvatussosiologia. Antikainen, Rinne, Koski. PS-kustannus (2013).

Jännää miettiä tätä perhetaustan vaikutusta koulutukseen. Oikeastaan kkun miettii mun ja hanna-kaisan lähipiiriä niin tää perheen yhteiskunnallinen asema ja koulumenestys osuu tismalleen nappiin. Oon tienyt toki tästä vaikuttavuudesta jo pitkään, mutta vasta nyt vertailemalla sitä on oikeesti ruvennu näkemään elämässä. Yks havainto esim on se, että omalla kohdalla opiskeluun kannustaminen perustui koe tulosten rahalliseen palkitsemiseen. Oikeastaan siis vapaaehtoisuuteen. Olin silloin jo sitä mieltä, ettei kyseisellä kannustimella ole mitään vaikutusta opiskeluuni ja olen näin jälkikäteen edelleen samaa mieltä.

Toki mietin myös, että voiko tai kannattaako lasta ylipäätään pakottaa opiskelemaan. Sitten muistin, että pihatyöt olivat kyllä pakollisia. Karkeasti voi siis sanoa, että olen pihatöihin oppinut jo pienestäpitäen, mutta koulutyöskentelyyn opin vasta yliopistossa. Avain tosin ei välttämättä ole juuri pakottamisessa, vaan paino ennemminkin työskentelyn suuntaamismenetelmissä.

Toki perhetausta vaikuttaa lähinnä tien laveuteen ja kuoppaisuuteen. Itse olen valinnut tieni yliopistoon, mikä on tullut ikäänkuin luonnollisesti. Lainauksena esitettäköön: "Yhä vuonna 2000 korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla todennäköisyys opiskella korkeakouluissa oli yli kahdeksankertainen ei-korkeakoulutettujen vanhempien jälkeläisiin verraten." (1)

Lopuksi vielä motivaatioon liittyvä video, jota kannattaa katsoa sillä mielellä, että opiskelun ymmärtää luovaksi työksi, jolloin eritasoisen palkitsemisen voi rinnastaa opiskelutulosten ranking listausta muistuttavaksi painostukseksi. http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

1. Kasvatussosiologia. Antikainen, Rinne, Koski. PS-kustannus (2013).