IRC-Galleria

Sorin

Sorin

Kaikkien puolustaja

Selaa blogimerkintöjä

Blogi

« Uudemmat -

Kieliopintojen uudistusehdotusLauantai 31.12.2016 02:51

Mitä jos 3. luokalla opiskeltais 1/5 vuotta englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Sen jälkeen valittais 4. luokalle A1 kieli ja sit 5. luokalle A2 kieli ja 7. luokan B1 kieli ois täysin vapaaehtoinen. Koska 3. luokan opetuksessa ehtis käydä ihan vaan alkeita, niin se ei vaatis opettajaltakaan kummosta osaamista opettaa kaikkia viittä kieltä. Tästä vois toki keksiä myös erilaisia variaatioita, mut perusidea tuli siitä miten meidän koulussa oltiin puolvuotta tekstiilitöissä ja puolvuotta puutöissä, jonka jälkeen sai valita kumpaa haluaa jatkaa. Muistan ainakin ite lapsena et kun valittiin A2 kieltä niin ei ollu mitään hajua näistä kielistä joten niin sitä valitsi ihan vaan sen minkä kaverit valitsi. Tosin kyllä puutyöt tuli myös valittua ihan vaan koska pojat tekee puutöitä. Silti voisin sanoa et se oli hyvä kokemus, enkä pelkää nyt aikuisena käyttää neulaa, vaikka olin tekstiilitöissä surkea.

Seuraavalla opintoasteella sit jatkettais vähintää sen A1 kielen opiskelua ja voitais tarjota vaihtoehtona jatkaa sitä A2 kieltä ja/tai B1 kieltä ja/tai alottaa B2 kieli. Kirjotuksissa voitais korvata ruotsin kirjottaminen vaihtoehdolla kirjottaa joko se A2 tai B1 kieli.

Yliopistolla voitais taas poistaa täysin muun kuin englannin suorittaminen pakollisista kursseista. Minkä lisäksi poistettais tietty ruotsinkielen osaamisen vaatimus kaikista viroista ja palkattais tarvittaessa erillinen ruotsinkielen niissä tapauksissa, kun kielivähemmistön oikeuksien turvaaminen sitä vaatii vrt. saamenkieli yms.
Luento: Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy Suomessa, 2.12.2015 Ari Evwaraye

Tuossa oli just luento väkivaltaisen extremismin ehkäisystä ja aattelin et siin on paljon kiinnostavii juttui:

-Suurin osa äärioikeiston väkivaltaisesta extremismistä spontaaneja väkivallan tekoja. Vain 1/3 teossa rasistinen motiivi. Lasketaan mukaan silti, jos väkivallan tekijä edustaa teon aikana selvästi liikettä. Esimerkiksi jos liivijengiläinen hakkaa jonkun baarissa, niin hän luo jengille hyödyllistä vaarallista mainetta.

-Yhteiskunnan polarisoituminen luo pohjaa väkivaltaiselle extremismille. Salaliittoteoreetikoiden määrä on kasvanut. Ihmiset ankkuroituvat omaan maailmankuvaansa ja päätyvät väkivallan tekoihin kun kokevat, että tilanne on mennyt niin pahaksi, että on pakko toimia.

-Suurimman terrorismin uhan muodostaa ääriuskonnollinen liikehdintä. Ei haluta puhua enää jihadismista, koska ei haluta legitimoida henkilön käsitystä itsestään jumalan soturina. Suomessa ongelmana uhka muodostuu lähinnä yksittäisistä toimijoista. Merkittävä kysymys uskonnollisen extremismin ehkäisyssä on se, miten hyvin pakolaiset integroituvat, etteivät jää alttiiksi väkivaltaiselle viestinnälle/propagandalle.

-Suomesta löytyy kymmeniä tuhansia koulusurmaajan profiiliin sopivia henkilöitä, mutta vain harva päätyy väkivallan tekoihin. Moniongelmaisuus ei olekkaan riittävä extremismin selittäjä.

-Kriminologisen tutkimuksen mukaan kiinni jäämisen todennäköisyydellä ja rangaistusten kovuudella ei juuri ole vaikutusta rikollisuuden ehkäisyssä.

-Erään salaliittoteorian mukaan ISIS olisi lähettänyt runsaasti soluttautujia pakolaisten mukana. Vaikka voi osittain olla totta, niin ISIS käy laajamittaista maasotaa, joten sillä ei ole resursseja lähettää sadoittain joukkoja muualle.

-Suurin tekijä extremismin ehkäisyssä on yhteiskunnalliset olot kuten hyvinvoinnin jakautuminen. Toki myös poliisin toimintavalmiudet ovat viime kädessä tärkeä asia. Näiden väliin jäävä alue on kuitenkin saanut kaikkein vähäisintä huomiota. Siihen riskialueilla toimiva ennaltaehkäisy, jonka ideana on puuttua tilanteisiin, jossa henkilö on lipumassa väkivaltaiseen extremismiin.

-Extremismin ehkäisyssä ei pyritä muokkaamaan yksilön ajattelua. Havainnot ovat osoittaneet, että henkilön maailmankuva voi olla hyvinkin radikaali, mutta hän ei silti päädy väkivallan tekoihin. Tavoitteena onkin ehkäistä väkivaltaan siirtyminen tai palauttaa henkilö väkivallattoman alueelle. Ei siis pyritä deradikalisointiin vaan disengagementtiin. Radikaalien ajatusten ilmaisu voi jopa vähentää väkivaltaista extremismiä. Äärioikeistolainen extremismi on vähentynyt siellä missä populistiset maahanmuuttovastaiset puolueet ovat vahvistuneet.

-Jihadisti-terroristin tiedot uskonnosta voivat olla varsin heikot, vaikka hän perustelisi tekojaan uskolla.

-Äärivasemmistolainen extremismi sijoittuu pääasiassa mielenosoituksiin, joissa pyritään provosoimaan poliisi väkivaltaiseen konfliktiin. Pyritään ikään kuin luomaan tarinaa siitä, miten poliisi hyökkää laillista mielenosoitusta vastaan.

-Suomessa uusi äärioikeisto tai islamofobinen extremismi ei ole juuri kasvanut. Sen sijaan vanha äärioikeisto (uus/vanha natsismi) on vahvistunut. Väkivaltainen antifasismi on hieman lisääntynyt. Väkivaltainen oikeisto ja vasemmisto provosoikin toisiaan.

-Oikean tiedon esille tuonti on tärkeää, sillä tietotyhjiö täyttyy kyllä jollain. Tiedon pimittäminen koetaan nykyään lähinnä epäilyttävänä.

-Vihapuheen määrä vaikuttaa kyllä turvallisuuden tunteeseen, mutta sillä ei ole havaittu radikalisoitumista lisäävää vaikutusta.

-On hyvä pyrkiä käymään kynällä asioihin käsiksi.
Mietimpä tässä muutamaa vastinparia ja miksi niiden ajatellaan lopulta olevan niin kaukana toisistaan. Ensimmäinen et miksi anarkistit ja natsit tuppaa jatkuvasti olemaan toisiaan vastaan? Ja sit toinen taas on kristityt ja kommunistit.

Jos katsotaan mikä natsi oikeastaan on, niin taustallahan on kansallissosialismi eli kansallinen sosialismi. Toisinsanoen nationalistisessa ajattelussa ihmiset ovat jakautuneet kansakuntiin ja että kansallisvaltio on hyvä tapa järjestää hallinto. Sosialismilla taas tarkoitetaan tuotantokoneiston yhteistä omistamista. Eli yhdistelmä on kansallisvaltio joka hallinnoi taloutta. Ehkä eniten ristiriidassa tämän ajatuksen kanssa olisi vapaat markkinat.

Anarkisti taas ajaa hierarkiatonta yhteiskuntaa. Voisiko sanoa että anarkistisessa ideaalissa asiat päätetään yhdessä. Jos tämän vapauden ulottaa talouteen, niin siinä on toki suuri ristiriita sosialismin kanssa. Mutta moni anarkisti kannattaa samalla myös sosialismia tai kommunismia. Hierarkiatonta yhteisomistajuutta. Joten mikä lopulta on ristiriitana anarkistisen sosialismin ja kansallissosialismin välillä? Anarkistisessa sosialismissa on ajatuksena että ihmiset ovat järjestäytyneet vapaaehtoisiin ryhmittymiin ja toimivat yhteiseksi hyväksi. Kansallissosialismissa yhteisönä toimii taas kansakunta. Onko tässä lopulta niin suurta ristiriitaa?

Luulempa kuitenkin, että suurin ristiriita löytyy historiasta. Natsi-Saksan kansallissosialismista on tullut kansallissosialismin kasvot, aivan kuten Neuvostoliitto on edustanut kommunismin kasvoja. Kyseistä aikaa leimasi imperialismi, rotuhierarkia sekä kansakuntien hierarkia. Natsi-Saksasta on pitkälti tullut tuona aikana yleisesti kannatettujen aatteiden ilmentymä. On tavallaan kiillotettu omaa kuvaa maalaamalla vihollinen eli natsit erityisen pahaksi porukaksi. Häviäjä onkin sopiva syntipukki.

Käsityksemme natsi-Saksasta on siis muokannut kuvaa siitä, miten näemme kansallissosialismin. Toisaalta uusnatsit ovat myös omaksuneet kansallissosialisminsa nimenomaan natsi-Saksan esimerkistä kyseenalaistamatta niinkään sitä.

Toinen pari mistä halusin puhua on kommunistit ja kristityt. Kommunismi on yleisesti hyvin uskontovastaista, vaikka kommunismin ideaali "kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeensa mukaan" sopii hyvin esimerkiksi kristilliseen ideaali. Oikeastaan kristillinen filosofia on pohjimmiltaan nöyrtymistä ja kaikesta luopumista muiden hyväksi. Mistä siis löytyy ristiriita?

Ristiriitaa täytyy jälleen lähteä hakemaan historiasta. Kommunismin luonteeseen on pitkälti vaikuttanut Marxin ja Engelsin ajatukset. Nämä 1800-luvun ajattelijat edustivat materialistista maailmankuvaa, joka oli tietenkin ristiriidassa kristillisen hengellisen maailmankuvan kanssa. Kristinusko ei myöskään käytännössä ole koskaan edustanut perimmäistä ihannettaan, vaan se on toiminut usein vallan ja sorron välineenä.

Voisi siis oikeastaan ajatella ettei kommunismi vastusta niinkään uskonnollista hengellisyyttä, kuin että se pitää sitä virheellisenä ja turhana maailmankuvana.

Maahanmuutto-kysymys ja sen eri puoletKeskiviikko 29.06.2016 03:50

Maahanmuutto-kysymys ja siihen liittyvät erilaiset ongelmat ovat varsin moniulotteinen kyhäelmä. Se on sikermä erilaisia asioita jotka kaikki vaikuttavat kokonaisuuteen, mutta on vaikea sanoa tarkasti kuinka paljon mikäkin asia vaikuttaa. Jokin sosiologinen tutkimus voisi varmaan antaa tarkempaa kuvaa eri tekijöiden merkittävyydestä, mutta tyydytään nyt antamaan vaan yleiskatsaus tilanteesta.

TALOUS Aloitetaan vaikka Euroopan taloustilanteesta eli jo kymmenisen vuotta jatkuneella taantumalla on ollut osuutensa asiaan. Jos rahaa olis yllin kyllin ja töitä riittäis niin ois vähemmän valitettavaa. Sillon ihmisillä ois tekemistä ja valosa tulevaisuus. Silloin on helpompi jakaa muillekkin.

POLITIIKKA JA MIELIKUVAT Toinen juttu onki sitten politiikka eli kuinka poliittinen johto on pitkään maalaillut kuvaa siitä miten surkea tilanne suomella on ja miten ei ole varaa mihinkään. Ollaan Kreikan tiellä jos ei leikata ja sitähän leikataan nimenomaan tavallisen ihmisen ja vähäosaisen elämästä joihin taantuma muutenkin pahiten iskee. Jos meininki ois sellasta että pistetään veronkiertäjät kuriin ja rahat otetaan rikkailta niin sais pakolaiskeskustelu ihan toisenlaisen fiiliksen. Varsinkin kun ois myönteinen kuva tulevaisuudesta ja elämästä.

KULTTUURI JA TERRORISMI Sit onki maahanmuuttajien tuomat ongelmat, kuten kasvanut rikosalttius ja kulttuuriset konfliktit. Islamilainen maailma on tällä hetkellä erittäin levoton minkä vuoksi monet pakolaiset ovat peräisin näistä maista. Tämän vuoksi islam on tulenarka aihe joka lisää terrorismin uhkaa. Muslimi maailma aiheuttaa tällä hetkellä paljon pahaa maailmassa, joten tietenkin muslimit saavat siitä pahaa leimaa. Tietty Suomi on edelleen sen verran syrjäinen takapajula että tää on varmaan viimesiä maita jonne terrorismi yltää.

LIIOTTELU JA KUPLAUTUMINEN Neljänneks vois puhua vaikka siitä, kuinka nää pelottavat ja suututtavat asiat kasvaa liiotelluiks. Medialla on tietty osuutensa sillä sen on aina tarkoitus myydä ja liiotellut ja pelottavat jutut myy. Ihminen päätyy helposti siihen, et se vastaanottaa pääasiassa vaan sitä tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia. Silloin päätyy helposti yhdennäkökulman vangiks ja niin sanotusti kuplautuu. Kuplassa sit samanmielisten kanssa on helppo lietsoa pelkoa ja vihaa. Varsinkin kun nyt vaan yhdenlaisia juttuja jaetaan ja vain yhdenlainen näkemys hyväksytään, on helppo syntyä liioteltua vihaa ja pelkoa.

ULOSSULKEMINEN JA ERISTÄMINEN Mut tähän pitää jatkeeks tuoda myös viides asia sillä kuplautumiseen on muutkin syyt. Nimittäin alusta asti kun kysymykset maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on noussu esiin, niin ne on suoralta kädeltä leimattu rasismiksi, ihmiset on vaimennettu ja asiat lakastu maton alle. Kun valtavirrassa on toimittu näin, niin ei ihme et asiat vaan kytee ja kasvaa. Huolestuneilla ei oo muuta paikka puhua huolistaan kuin saman mielisten kanssa. Sit kun asiat/ongelmat eivät katoa mihinkään vaan ne sen sijaan paisuu, niin tää joukko vaan kasvaa ja kasvaa. Lopulta se tulvii yli jo valtavirtaankin eikä kaikkia enää kyetä vaimentamaan. Tää leimaava porukka tosin ei vieläkään osaa ottaa onkeensa vaan jatkaa samaa menoa ja yrittää tukahduttaa liekit vanhalla kunnon vaimentamisella. Heillä on jo myös oma kiva kuplansa jonne väärämielisillä ei ole asiaa. He ovat kokoajan olleet sillä valtavirran puolella joten he eivät edes enää tunnista omaa asemaansa, vaikka yhä useampi on heidän kanssaan eri linjoilla. Nämä ryhmät sitten kivasti puhuvat toistensa ohi ja ruokkivat toistensa vihaa.

Nationalismi hyvässä ja pahassaMaanantai 06.06.2016 13:29

Ajattelin kirjoittaa nationalismista, kun se tuntuu ajankohtaiselta. Ensiksi lienee tarpeen selventää mitä tarkoitan kun puhun nationalismista. Viittaan siis uskoon kansakunnasta ja kansallisvaltiosta. Näen nämä sosiaalisesti jaettujen kokemusten ja yhteistenkertomusten kautta syntyneinä sosiaalisina rakennelmina. Siispä kansallisvaltio voi saada uusia muotoja ja kansakunta uusia piirteitä. On myös mahdotonta asettaa täsmällistä määritelmää sille missä kohtaa ihmisestä tulee esimerkiksi suomalainen, joten suomalaisuus on aina liukuva luokka. Tarkoittamani nationalismi ei myöskään aseta eri kansakuntia hierarkioihin. Lähtökohtaisena ajatuksena on, että oma maa on paras kansalaiselleen. Silti ei ole mitenkään poissuljettua, että esimerkiksi suomalaiseen yhteiskuntaan kasvanut voisi kokea toisen maan itselleen sopivammaksi.

Nationalismin luonteeseen kuuluu jako meihin ja muihin. Se on sekä sen vahvuus, että heikkous. Parhaimmillaan nationalismi voi luoda yhteenkuuluvuutta ihmistenvälille, jotka ovat muuten toisilleen täysin tuntemattomia. Pahimmillaan se luo kuvan ulkopuolisista vihollisista ja tunkeutujista. Nationalismi muuttuukin ongelmalliseksi silloin, kun siihen sekoittuu muukalaisviha ja aggressiivinen laajentumishalu. Pitkälle vietynä nationalismi voi tosiaan tuottaa ajatuksen oman kansan paremmuudesta verrattuna muihin, joka muuttuu vihamielisyydeksi vieraita kohtaan. Kuitenkin laajentumishalu voidaan nähdä jopa nationalismin vastaisena. Jos ajatellaan, että kunkin kansan on paras toimia omillaan, niin tällöin muiden kansojen alueiden valloittaminen voidaan nähdä nationalistisesta näkökulmasta rikoksena näitä kansoja kohtaan.

Nationalismin positiivinen ominaisuus on sen yhteenkuuluvuuden tunteen tuottaminen. Ihmisillä on tapana identifioida itsensä erilaisiin ryhmittymiin ja kansallinen identiteetti on yksi näistä mahdollisista ryhmistä. Nationalismi siis vahvistaa kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun nationalismi on purkautunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana globaalin ajattelun vahvistuessa, sillä on ollut myös seurauksia kansalaisen yhtenäisyyden kokemukselle. Se näkyy esimerkiksi niin, että rikas eliitti on siirtynyt kokemaan enemmän yhtenäisyyttä globaalin eliitin kanssa, kuin oman kansakuntansa. Näin siis kansallinen etu korvautuu globaalin eliitin edulla.

Vaikka globaaliudella on myös positiiviset piirteensä ja tietyt ongelmat vaativat globaalia paneutumista, niin näyttäytyy liiallinen suuntautuminen globaaliin myös ongelmallisena. Globaalius ei tuota pelkästään kansainvälistä yhtenäisyyttä ja hyvinvointia. Globaaliuden painottaminen kansallisuuden sijaan näkyy siinä, kuinka aikaamme leimaa absoluuttisen köyhyyden väheneminen, mutta samalla suhteellisen köyhyyden kasvu. Tätä kielteistä seurausta usein vähätellään positiivisten seurausten varjolla. Suhteellinen köyhyyshän nimenomaan määrittää ihmisen aseman yhteiskunnassa. Esimerkiksi suomalaiselle köyhälle on merkittävämpää se, miten muut suomalaiset elävät kuin se, miten toisella puolella maailmaa eletään. Vertailu tapahtuu oman verrokkiryhmän sisällä. Ihminen ei koe itseään rikkaaksi, vaikka absoluuttisessa mitassa niin olisikin moniin muihin verrattuna, elleivät nämä kuulu omaan verrokkiryhmään.

Nationalismi ei toki ole kokonaan purkautunut, vaikka se peittyykin globaalin ihailun alle. Nationalismi elää ihmisten kansallisuuden kokemuksissa, ylpeydessä ja kiintymyksessä kotimaahansa. Nationalismi elää edelleen jopa eliitin puheissa, mutta usein se on Suomessa kadottanut jo sisältönsä. Nationalismin kato ei toki koske kaikkia maita ja esimerkiksi Japani on edelleen hyvin nationalistinen valtio.

Pohdinta vapaudesta ja sen olemuksestaTiistai 17.05.2016 02:01

Näen että vapaus tarkoittaa mahdollisuuksia ja vapaus aidoimmillaan tarkoittaa aitojen mahdollisuuksien maksimointia. Väitänkin siis että ihminen on vapaampi rakenteissa, kuin ilman rakenteita. Tämä siksi, että rakenteet paitsi rajoittavat, niin ne myös mahdollistavat toimintaa. Elämä metsässä eristyksissä on monella tapaa rajoittuneempaa kuin mahdollisuudet modernissa yhteiskunnassa. Moderni terveydenhuolto tarjoaa pitkän elämän ja sitä kautta.

Rakenteilla on toki myös rajoittava puolensa. Riippuukin siis rakenteista ja niiden merkityksistä, että rajoittavatko, vai mahdollistavatko ne toimintaa. Eli lisäävätkö vai vähentävätkö ne mahdollisuuksia. Rakenteita voidaan toki siis käyttää myös vapauden riistoon. Voimme havainnollistaa rakenteita esimerkiksi miettimällä siltaa, johon on rakennettu kaiteet. Rajoittavatko nämä kaiteet toimintaa, vai mahdollistavatko ne sitä? Vastaus voi olla että ne tekevät molempia samaan aikaan. Kuitenkin niiden rajoittavat ominaisuudet ovat vähemmän merkityksellisiä, kuin niiden mahdollistavat. Harva haluaa pudota sillalta ja niille jotka sitä todella haluavat on aina mahdollista ylittää aita vähin vaivoin. Kaiteet vapautta rajoittavat ominaisuudet ovat siis hyvin rajalliset.

Tosin ongelmana on se, että ihmisen halut ovat osin myös sosiaalisesti rakentuneita. Täten on periaatteessa mahdollista ohjeilla ihmisiä rakenteiden avulla haluamaan sellaisia asioita, joita rakenteet tarjoavat. Näin synnytetään vapauden illuusio rakentamalla ihminen rakenteisiin sopivaksi. Mutta poikkeaako se lopulta aidosta vapaudesta? Eivätkö ihmisen halut ole aina osittain sosiaalisesti rakentuneita? Merkittävää lienee illuusion uskottavuus. Jos vapauden kokemus on tarpeeksi voimakas, niin se lienee silloin niin todellista kuin voi olla. Sen sijaan jos illuusio on herkkä särkymään ja ihminen näkee helposti kalterinsa, niin tällöin ollaan epäonnistuttu tarjoamaan aitoa vapauden kokemusta.
Viimeaikainen mielenosoitus pelleily on saanu miettimään tätä oikeisto-vasemmisto jakoa sekä ihmisten maahanmuuttonäkemyksiä. Siis mä näen et äärioikeiston nousu on ihan vakava uhka. Monet näistä jotka on osallisena siinä vaan on samalla huolissaan liian oikeistolaisesta talouspolitiikasta ehkä jopa ymmärtämättä sitä. Eli siis tää nouseva äärioikeisto tarvis oikeesti enemmän vasemmistolaisuutta, sosialismia talouspolitiikkaan. Syy siihen et miks tää porukkaa ylipäätään identifioituu oikeistoon liittyykin maahanmuutonvastaisuuteen. Tätä identiteettiä vahvistetaan jatkuvasti korostamalla ihmisen maahanmuuttomielipiteen merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on tää viimeaikainen Eroa hallituksesta mielenosoitus-säätö. Ei kestänyt kauan kun netissä rupes kiertää jutut miten kyseisen mielenosoituksen järjestäjät kuuluu rajat kiinni-ryhmään ja tän vuoksi sinne mielenosoitukseen ei voi osallistua, koska se on rasistinen. Samalla pykättiin sit vastineena tähän toinen samanlainen mielenosoitus sit heille jotka haluaa hallituksen eroavan, mutta ei halua osallistua samaa vaativaan mielenosoitukseen kun järjestäjä on rajat kiinni ryhmän jäsen. Tällästä pelleilyä tää on hittovie. "mä en leiki sun kans ni mä järjestän oman mielenosotuksen ku sä oot ihan tyhmä". Juuri tällänen toiminta on osaltaan luomassa sitä identiteettiä et ihmisen maahanmuuttomielipide on se mikä määrittää ihmisen arvon. Aattele et jos ihmisiä aateltaiskin moniulotteisesti ja et voidaan olla maahanmuuttoasioissa eri mieltä mut toisissa asioissa samaa mieltä. Mitä jos vaikka mielipide talouskysymyksissä oiski se maahanmuuttoa tärkeämpi asia? Miltä tää tilanne sillon näyttäs?

Katsaus hyviin kansalaisaloitteisiinSunnuntai 17.01.2016 22:47

Tässä muutama hyvä kansalaisaloite. Helposti saa allekirjoitettua kaikki samalla kirjautumisella :)

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1406 Suomi irti eurosta

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1410 Pentutehtailu kriminalisoitava

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1378 Lääkinnällisen kannabiksen kotikasvatuksen salliminen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1438 Kaikille yhtenäinen katsomusaine peruskouluihin

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1486 Hampun kaikkien lajikkeiden laillistaminen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1678 Julkinen terveydenhuolto kuntoon - kokonaisvastuu valtiolle

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1697 Uskonnollisten teurastusten kieltäminen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1692 Metsien avohakkuun kieltäminen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1718 Pakolaisten vastaanotto ainoastaan kiintiöiden kautta

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1713 Eutanasialaki. Aktiivinen kuolinapu ihmiselle sallittava

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1735 Kansanäänestys hallituksen luottamuksen mittaamiseksi

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1742 Ei vankilaan maksamattomista sakoista

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1672 Riittävät resurssit vanhusten huoltoon

Mitä on rasismi?Maanantai 07.12.2015 02:10

Tajusin viimein mitä rasismilla määritelmällisesti tarkoitetaan ja miksi se on haluttu erottaa syrjinnästä. Ihmiset käyttää keskustelussa niin yleisesti rasismia syrjinnän synonyyminä ja vähän miten sattuu ettei oo ihme kun tulee kaikenlaisia sekaannuksia. Täytyy olla joku dosentti että tälläsii asioita tulee ajatelleeks. Onneksi dosentit yrittää kertoa näitä ajatuksiaan muille. Mäkin olen lukenut rasismia käsitelleen kirjan joku vuos sitten jossa tästä puhuttiin.

Siispä rasismille viitataan usein modernina käsitteenä rodun lisäksi rodullistettuun etnisyyteen. Tässä etniseen ryhmään liitetään luonnollisia, muuttumattomia piirteitä. Rasismi on siis tämän rotujärjestelmän ylläpitoa. Niimpä oikean rasistin tunnistaa esimerkiksi siitä, että hän ei toivo maahanmuuttajien kotoutuvan. Oikea rasisti nimittäin näkee tiettyjä maahanmuuttoryhmiä leimaavan tietyt yleiset pysyvät piirteet. Niimpä oikea rasisti näkee ainoana vaihtoehtona kaikkien epätoivottujen ryhmän jäsenten karkotuksen. Tämän vuoksi rasisti hyökkää vastaanottokeskuksiin ja satunnaisten väärän väristen ihmisten kimppuun, koska he kokevat näiden omaavan näitä ei toivottuja piirteitä.

EDIT: lisään nyt tähän vielä aspektin joka on nyt vielä paremmin hahmottunut. Eli rasismi virallisissa määritelmissä liitetty koskemaan vain julkista elämän alaa. Näimpä yksityisen elämän alueelle jäävä rasismi muuttuu syrjinnäksi. Luulen että näin on haluttu tehdä, jotta korostetaan rasismin ongelmallisuutta kun se toimii osana järjestelmää. Lisäksi yleisesti ajatellaan ettei julkishallinnon tule puuttua yksityiselämään, joten yksityiselämässä esiintyvä rasismi on haluttu rajata pois.
« Uudemmat -