IRC-Galleria

Olen usein puhunut täällä pakkoruotsia vastaan ja jopa suomen kaksikielisyyden kumoamiseksi. Valitettavan usein se jää kuitenki melko yksipuoliseksi julistukseksi. Jotta en vaikuttaisi liian pelottavalta vakaumukseni kanssa, niin sanottakoon että kannatan kuitenkin kielivähemmistöjen palvelujen turvaamista. Ruotsinkieliset on suomen suurin kielivähemmistö ja ansaitsee siksi myös huolenpidon siinä missä valtaväestö. Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen voidaan säätää laeilla ilman kaksikielisyyttäkin. Lisäksi ruotsikieliset palvelut yritysten toimesta ruotsinkielisillä alueilla turvataan kyllä ihan luonnostaankin, sillä yrityksillä on motivaatio panostaa asiakaapalveluun. Lisäksi minusta ruotsi on hieno maa ja ruotsinkieli hieno kieli. Suomen ja ruotsin välit tulevat varmaati aina säilymään lämpiminä. Minustakin olisi kiva osata ruotsia. Ruotsi vaan on minulle aika vaikeaa, vaikka osaankin hyvin englantia ja muut sanoo että se on helppo kieli. Oikeastaan luulen et monet jakavat tunteeni ruotsin suhteen, mutta kokevat laillani kielipolitiikan epäoikeudenmukaiseksi.

Tällä viikolla metro uutisoi: "Nuorten kielitaito on jo liian kapea työelämään". Jutussa uutisoitiin että kuinka nuoret osaavat kyllä englantia, mutta työmarkkinoilla kaivattaisiin muitakin kielitaitoja. Itselle tuli tästä heti mieleen se, miten usein pakkoruotsia puolustetaan sillä, kuinka "nuorten kielitaito heikkenisi jos ruotsia ei opetettaisi" ja "ei yhden uuden kielen osaamisesta haittaa ole". Mitenkähän lie. Ohessa oli myös tilasto siitä, minkä kielen/kielten osaamista yritykset painottavat työhönottotilanteessa. 50% Venäjä, 36% Portugali, 29% Kiina, 24% Espanja, 19% Englanti, 16% Ranska, 13% Viro, 13% Saksa, 10% Italia, 9% Ruotsi. Tuorein tilasto vuodelta 2009. Eli tilastojen valossa yritysten kannalta suomessa kannattaisi opettaa kouluissa pakkovenäjää. Pakkokiinallekkin näyttäisi olevan yrityksillä yli tuplasti enemmän kysyntää kuin pakkoruotsilla. Olisiko jo korkea aika päivittää kielipolitiikkamme ajantasalle.

Lainaten vähän kaverin blogista. Hyvää tekstiä :) Kommentoithan mitä mietit?

"Sosiaalisia ongelmia ja lapsuuden ajan traumaattisia kokemuksia on vaikea ehkäistä ja hoitaa, mutta niihin puuttuminen olisi kaiken muun hyvän lisäksi ehkä paras keino ehkäistä huumeiden ongelmakäyttöä. Toinen tärkeä askel olisi tiedostaa, ettei kaikki huumeidenkäyttö todellakaan ole ongelmakäyttöä."

"Nykyisten huumelakien takia huumeista on tullut aiheena niin tabu, ettei suurin osa ihmisistä tiedä huumeista juuri mitään, eikä monien mielestä niistä edes kuulu tietää. "

"Marijuana kriminalisoitiin noin 100 vuotta sitten, jotta meksikolaiset eivät olisivat vieneet amerikkalaisten työpaikkoja ja opiaatit kriminalisoitiin, etteivät kiinalaiset olisi tehneet samaa. Alkoholia ei kriminalisoitu, koska se oli valkoisen valtaväestön käyttämä huume."

"Kuitenkin kaikista järjettömintä taitaa olla, että huumelakimme ovat edelleen hyvin pitkälti samat kuin nuo 100 vuotta vanhat lait. Ne eivät perustu tieteeseen, tietoon, tutkimuksiin tai järkeen."

"eräs WHO:n (World Health Organization) tutkimus huomasi, ettei kokaiinin lehdillä ole ihmisen terveydelle haitallisia vaikutuksia. Seurauksena Yhdysvallat uhkasi vetää kaiken rahoituksensa WHO:lta, jos tutkimus julkaistaisiin."

"jos et usko kaikkia kirjoittamiani asioita (mitä ei sokeasti tietenkään kannata tehdä), niin tsekkaa faktat. Olisin hyvin tyytyväinen jos tekisit sen, sillä se todennäköisesti vakuuttaisi sinut paljon paremmin kuin minun tekstini pystyy tekemään."

http://greatthoughtsofsmalldeeds.blogspot.fi/2013/10/huumeet-pitaisi-todennakoisesti_17.html

Jos raha olisi onnellisuuden mittari ja ajatus siitä, että yhden rikastuessa kaikki muutkin rikastuvat, olisi totta, niin silloin nämä kaksi listaa olisivat identtiset: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288532275504.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asukaskohtaisen_bruttokansantuotteen_mukaan_(PPP)

Docveturesin innoittamana päätin osallistua lihattomaan lokakuuhun kun facebookissa kutsu kävi :) Food Inc on hieno dokumentti ja avaa hienosti mitä hämäriä puolia luotettavana pitämämme ruokateollisuus pitää sisällään. Mutta en nyt siitä halunnut kirjoittaa sen enempää. Minulle lihaton lokakuu on jännä kokeilu entisestä ruokavaliosta. Olinhan n. 5 kasvissyöjä ja vasta pari vuotta sitten palasin sekasyöjäksi. Päätin ottaa lihattomaan lokakuuhun sellasen rennon otteen etten jaksa välittää lipsumisista, vaan ennemminkin haluan maistella erilaisia kasvisruokia. Jospa jotain jäisi käteen ihan osaksi normaalia ruokavaliota :) Vähän fiiliksiä seuraavista kasvisruuista:

1. Kasvispihvit ja pullat: ovat aika hirveätä paskaa näin suoraan sanottuna. Pelkälteen syötynä maku ei mielity ja varsinkin koulun kasvispyöryköiden jälkeen tuntuu omituiselta vatsassa. Kaupan kasvispihvit ovat kuitenkin ihan ok kun niitä laittaa leivänväliin ja tekee kasvishampurilaisia, jossa muut mausteet tekevät pihveistä ihan siedettäviä.

2. Kasvissose keitto: on edullista, kevyttä ja hyvää kaupan pakastealtaasta. Ainoa vika tässä lähinnä on se, ettei tätä kerran syötyään ihan heti jaksa uudestaan. Silloin tällöin kuitenkin erittäin hyvä vaihtoehto.

3. Pinaattikeitto: on todella hyvää, kevyttä ja edullista ja tätä tulee syötyä kyllä ihan muutenkin. Sellanen tavallinen yleisruoka jota syödessä ei usein ajattele syövänsä mitään kasvisruokaa, mutta sitähän se on. Erittäin loistava ruoka.

4. Pizza: mozzarellalla on halpaa ja hyvää lidlistä. Päällisteeksi on kiva lisätä tuoretta tomaattia, paprikaa, fetajuustoa ja yllättävän hyvin pieneksi pilkottuna toimivaa kesäkurpitsaa. Kasvispizzaa ei niin usein tule muuten syötyä, vaikka periaatteessa siinä on erittäin helppo ruoka.

5. Salaatit: varsinkin kreikkalainen salaatti on henkilökohtainen suosikki. Mistä lie jäänyt, mutta siis yleensä salaatin kanssa ei tule muutenkaan syötyä lihaa. Ihan perus tomaattia, kurkkua, salaattia ja fetajuustoa niin nam :) vaatii tosin vähän työtä niin että usein tuntuu liian isolta kynnykseltä valmistaa. Etenkin kun salaatti on parasta tuoreeltaan, joten ei voi oikein tehdä suuria määriä kerralla varastoon.

6. Tortillat/fajitas: toimii täydellisesti ihan ilman lihaakin. Pelkällä vihannestäytteellä tai sitten papujen kera. Herkullinen lihaton vaihtoehto, mitä nyt usein vaan tulee paistettua se jauheliha siihen lisäksi.

7. Hernekeitto: on herkkulinen lihalla tai ilman. On vähän hassua että tavallista lihallista hernekeittoa saa halvemmalla kuin lihatonta. Mutta lohdutukseksi voi sanoa, että siinä halpiskeitossakin on vain 4% lihaa. Kuvitelkaa miltä se ruoka lautasella näyttäisi, jos aterian painosta 4% olisi lihaa. Lihallinen hernekeittokin on siis oikeasti lähes lihatonta. Juusto muuten minusta sopii hyvin hernekeiton sekaan.

Eipä siinä kummempaa :) jatkamaan lihatonta lokakuuta ja katsellaan millaset fiiliset on kuukauden päätteeksi. Soijarouhetta ei ole muuten tullut tehtyä, kun usein tuntuu ettei vatsa oikeen siitä tykkää. Saa nähdä tuleeko kuitenkin jotain soijarouheistakin testattua taas pitkästä aikaa.

Sinällään ironista, että tästä on noussut tällänen kohu. Vähän aikaa sitten esitetyssä docventures jaksossa esiteltiin kuinka talousjärvestelmä itsessään on muokattu viemään rahat köyhiltä rikkaille. Ehkä kasvisruoka ja sossun tatu on helpompi käsittää? Vaikka ne maailman Walhroossit nostavat törkeän suuria summia tekemättä juuri mitään. Noh mutta puututaampa nyt tähän itse kohuun. Ensinnäkin sossu-Tatu ei ole sitä yleistä valtavirtaa, vaan poikkeuksellinen yksilö. Useammin törmää niihin nuoriin jotka eivät jaksa/viitsi/tiedä hakea toimeentulo tukea vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Harva ihmisistä hyväksyy noin leppoisasti tilanteen ilman että haluaisi tehdä mitään elämällään. Sinällään positiivista että Tatu on niin sinut itsensä kanssa. Sitten mitä tukien suuruuteen tulee, niin sossulta saa vuokraan tukea 560e asti. Yleisiin menoihin yksin asuva saa n. 470e. Päälle maksetaan lisäksi pakolliset kulut: sähkö, vesi, kaasu, terveydenhoito. 1050e/kk tekemättä mitään tuntuu toki kovalta palkalta, sillä itsekkin kun tein vuoden minimipalkka duunia niin saldo näytti tilillä jokseenkin tuolta. Huomion arvoista kuitenkin on, että Tatulle jää kiinteiden menojen jälkeen n. 400 euroa. Siitä vähintää puolet menee ruokaan. Helposti enemmänkin. Kyseinen summa riittä kyllä toimeentuloon, mutta ei luksukseen. Itsellä silloin kun olin töissä jäi palkasta paljon enemmän säästöön ja riitti useampiin asioihin, koska menotkin olivat pienet. Toimeentulotuen jälkeen kaikki lisäraha on plussaa, jonka saa laitettua suoraan elämän laadun parantamiseen tai vaikka puskurirahastoksi yllättävien menojen varalta. Sen sijaan, että mietimme miten Tatu viettää boheemia hippielämää vähävaraisena, voisimme miettiä rikkaita jotka nostavat törkeitä palkkoja *kröhöm Elop kröhöm*. Voisimme miettiä stadin asuntojen korkeita hintoja. Voisimme miettiä miten osa-aika/keikkatyö saadaan kannattavaksi niille, jotka sitä haluavat tehdä. Antaa Tatun jäädä pelailemaan luolaansa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100817582181_uu.shtml

http://areena.yle.fi/tv/1594821 Talouden Madonluvut/Four Horsemen

What keeps confusing me about the believers is the idea that faith is good and the lack of faith is evil. And if you lack faith you deserve to go into damnation. The concept is probably something like "if you're not with us, then you're against us". But that is problematic because then people would be divided into two categories, because there is only two in this way of thinking, people who are purely evil and people who are purely good. But that doesn't work out, does it? Only if we set up very strict standards of good and evil would that be possible, say people who eat lollipops are evil and those who don't are good. And then still people can change. Wouldn't you say that instead all the people are somewhere in between pure good and pure evil? So pure good and evil doesn't really exists, at least not among any humans. But to get back to the idea that lack of faith is evil. It's something similar to famous saying that "all evil needs to progress is that the good people do nothing". This saying is true to a certain degree, but it works on the assumption that people are going to do evil things regardless and if no-one doesn't do anything good to stop it, then evil will triumph. But in reality doing nothing is not exactly the same as doing something evil. If no-one does anything evil, then there is no need to stop it. Would you say that then doing nothing is evil? No, of course not. Instead I would conclude that faith is something positive. Something you can use as a power source to give your life a meaning. Lack of faith is neutral. You can still go on living your life and find your meaning and life energy from somewhere else. Without deserving punishment for it. Instead the faith in evil is that what is bad. If you believe that doing evil things to others is the way to go in life then surely you deserve to be stopped.

Jumala on luonut kaikki ihmiset yhtä arvokkaiksi. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä yhtäläisesti. Mistä johdan ajatuksen, että jokaisella on yhtäläinen kyky löytää Jumala. Silti maailman uskonnollinen kenttä on pirstaloitunut. Kristikunta itsessään on hajonnut lukuisiksi lohkoiksi ja lahkoiksi. Siitä huolimatta yleisesti ajatellaan, että juuri sen oikean uskon ja Jumalan tahdon löytäminen on tärkeää. Ihmisiltä kysyttäessä jokaiselta löytyy oma, erilainen vastaus siihen, mikä on se oikea usko. Tämä johtaa siihen ongelmaan, että ketä pitäisi uskoa? Kun kaikki ovat samanarvoisia, niin miten voin korottaa jonkun toisen yli? Ja kuitenkin, jos juuri se oikea usko olisi niin tärkeää, miksei kaikkivoipa Jumala tekisi asialle jotain? Luulempa, että tekeekin, mutta ilmeisesti Jumalan ja ihmisen välinen kommunikaatio ei ole niin helppoa. Luultavasti kaikilla ihmisillä on omat kokemuksensa ja käsityksensä Jumalasta, jotka heijastuvat oman maailman kuvan ja ympäröivän kulttuurin kautta. Tämä nostaakin "rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" äärimmäiseksi ohjenuoraksi. Sillä sitä on hyvyys. Pahuus on tekoja, joista puuttuu rakkaus. Pahuus on tekoja ja ajatuksia, joilla korottaa itsensä muiden yläpuolelle.

1. Ilmaston lämpenemisen ennustaminen on epävarmaa. Ilmaston merkittävä lämpeneminen näkyy muutamassa kymmenessä vuodessa. Merenpinta nousee parissa sadassa vuodessa. Ilmaston lämpenemisen hillintätoimet ovat kuitenkin myös hitaita. Jos ilmasto lämpenee odotettua vähemmän, voidaan hillintätoimia myöhemmin vähentää. Jos taas ilmasto lämpenee odotettua nopeammin, niin ainoa keino on varautua siihen nyt.

2. Vastikkeellinen raha on palkkaa. Työmarkkinoita eli palkkatyötä säädellään laeilla. Vastikkeellinen sosiaaliturva olisi toisinsanoen palkkaa, jolla kierretään lakia. Työttömien syyllistäminen on kasvanut työttömien määrän lisääntyessä. Eikö kuitenkin pitäisi käydä päinvastoin ja yksilön vastuu omasta työttömyydestään vähentyä massatyöttömyyden aikaan.

3. Suomessa vallitsee sekä työvoima pula että korkea työttömyys. Kainuulainen hitsari ei paljon auta, jos tarvitaan sairaanhoitajaa Helsingissä. Kapitalistiseen talouteen kuuluu vähintään 4% työttömyys. Sen alle mentäessä inflaation nopeutuminen rupeaa kasvattamaan työttömyys prosenttia. Kymmenen prosenttia ei ole vielä mikään katastrofi.

4. Ennen 1980-lukua Suomen oli vaikea saada kansanvälistä lainaa. Silloin valtio lainasi kotimaasta. Valtion obligaatiot voisivat olla nytkin hyvä vaihtoehto, kun ei haluta ottaa ulkomaista lainaa, mutta rahaa tarvittaisiin elvytystoimiin. Lisäksi pankkejen tarjoamat korot ovat surkeita ja suomalaisilta puuttuu turvalliset sijoutuskohteet. Valtion obligaatiot pankkien tarjoamia talletuskorkoja paremmilla prosenteilla voisi olla monelle kiinnostava vaihtoehto.

Kommentoikaa?

Hmm nyt tulee tälläistä mutu pohdistua aiheesta et korjatkaa jos olen väärässä. Oletan, että tässä on ideana se, että hyvä ja keskituloiset käyttävät määrällisesti eniten rahaa ruokaan. Muutoinhan tämä koko idea olisi melko kyseenalainen. Ja oletan myös, että köyhät ja matalapalkkaiset käyttävät suhteessa kokonaisvarallisuuteensa enemmän rahaa ruokaan kuin varakkaammat. Eli jos rikkaan ruokakustannukset nousevat Ax8% ja köyhän Bx8%, jossa A > B, mutta rikkaan kokonaisvarallisuudesta A on esimerkiksi 1/20 ja köyhällä B on 1/2. Silloin siis vaikka rikkaan kustannukset nousisivat määrällisesti enemmän, niin köyhän kustannukset nousisivat suhteellisesti enemmän.


Selvästi siis tarvitaan jonkinlaista tasausmekanismia. Uutisessa kerrotaan, että sosiaalietuuksien ideksikorotus tasaisi tätä. Indeksikorotus ei kuitenkaan ota huomioon aiemmin mainitsemiani suhdelukuja, vaan kasvaa tasaisesti yleisen kuluttujahinta indeksin mukaan.


Toinen puoli tässä on sitten lääkkeiden hintojen korotukset. Lääkkeitä kuluttavat oletettavasti eniten eläkeläiset, varallisuuteen katsomatta. Jälleen lääkkeiden hintojenkorotukset vaikuttaisivat suhteellisesti eniten vähävaraisiin, sillä oletan jälleen, että rikkaat käyttävät suhteellisesti pienemmän osan omaisuudestaan lääkkeisiin, kuin vähävaraiset.


Kyseinen uudistus tuntuu osuvan siis eniten juuri vähävaraisiin. Omituista, kun matalapalkkaisten pätkätyöläistenkin asema yhteiskunnassa on edelleen ongelmallinen. Eikä vähävaraisilla muutoinkaan ole hehkeetä. Pistää miettimään mitä tarkoitusta tämmöinen ajaisi? Eikö ruoka ja lääkkeet ole jo nykyisyydessään tarpeeksi kallista suhteessa esimerkiksi viihteeseen? Eikö ruokajonoissa ole jo tarpeeksi ihmisiä?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59643-ruuan-hintaan-kaavaillaan-suomessa-jattikorotusta