IRC-Galleria

Jumala on luonut kaikki ihmiset yhtä arvokkaiksi. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä yhtäläisesti. Mistä johdan ajatuksen, että jokaisella on yhtäläinen kyky löytää Jumala. Silti maailman uskonnollinen kenttä on pirstaloitunut. Kristikunta itsessään on hajonnut lukuisiksi lohkoiksi ja lahkoiksi. Siitä huolimatta yleisesti ajatellaan, että juuri sen oikean uskon ja Jumalan tahdon löytäminen on tärkeää. Ihmisiltä kysyttäessä jokaiselta löytyy oma, erilainen vastaus siihen, mikä on se oikea usko. Tämä johtaa siihen ongelmaan, että ketä pitäisi uskoa? Kun kaikki ovat samanarvoisia, niin miten voin korottaa jonkun toisen yli? Ja kuitenkin, jos juuri se oikea usko olisi niin tärkeää, miksei kaikkivoipa Jumala tekisi asialle jotain? Luulempa, että tekeekin, mutta ilmeisesti Jumalan ja ihmisen välinen kommunikaatio ei ole niin helppoa. Luultavasti kaikilla ihmisillä on omat kokemuksensa ja käsityksensä Jumalasta, jotka heijastuvat oman maailman kuvan ja ympäröivän kulttuurin kautta. Tämä nostaakin "rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" äärimmäiseksi ohjenuoraksi. Sillä sitä on hyvyys. Pahuus on tekoja, joista puuttuu rakkaus. Pahuus on tekoja ja ajatuksia, joilla korottaa itsensä muiden yläpuolelle.

1. Ilmaston lämpenemisen ennustaminen on epävarmaa. Ilmaston merkittävä lämpeneminen näkyy muutamassa kymmenessä vuodessa. Merenpinta nousee parissa sadassa vuodessa. Ilmaston lämpenemisen hillintätoimet ovat kuitenkin myös hitaita. Jos ilmasto lämpenee odotettua vähemmän, voidaan hillintätoimia myöhemmin vähentää. Jos taas ilmasto lämpenee odotettua nopeammin, niin ainoa keino on varautua siihen nyt.

2. Vastikkeellinen raha on palkkaa. Työmarkkinoita eli palkkatyötä säädellään laeilla. Vastikkeellinen sosiaaliturva olisi toisinsanoen palkkaa, jolla kierretään lakia. Työttömien syyllistäminen on kasvanut työttömien määrän lisääntyessä. Eikö kuitenkin pitäisi käydä päinvastoin ja yksilön vastuu omasta työttömyydestään vähentyä massatyöttömyyden aikaan.

3. Suomessa vallitsee sekä työvoima pula että korkea työttömyys. Kainuulainen hitsari ei paljon auta, jos tarvitaan sairaanhoitajaa Helsingissä. Kapitalistiseen talouteen kuuluu vähintään 4% työttömyys. Sen alle mentäessä inflaation nopeutuminen rupeaa kasvattamaan työttömyys prosenttia. Kymmenen prosenttia ei ole vielä mikään katastrofi.

4. Ennen 1980-lukua Suomen oli vaikea saada kansanvälistä lainaa. Silloin valtio lainasi kotimaasta. Valtion obligaatiot voisivat olla nytkin hyvä vaihtoehto, kun ei haluta ottaa ulkomaista lainaa, mutta rahaa tarvittaisiin elvytystoimiin. Lisäksi pankkejen tarjoamat korot ovat surkeita ja suomalaisilta puuttuu turvalliset sijoutuskohteet. Valtion obligaatiot pankkien tarjoamia talletuskorkoja paremmilla prosenteilla voisi olla monelle kiinnostava vaihtoehto.

Kommentoikaa?

Hmm nyt tulee tälläistä mutu pohdistua aiheesta et korjatkaa jos olen väärässä. Oletan, että tässä on ideana se, että hyvä ja keskituloiset käyttävät määrällisesti eniten rahaa ruokaan. Muutoinhan tämä koko idea olisi melko kyseenalainen. Ja oletan myös, että köyhät ja matalapalkkaiset käyttävät suhteessa kokonaisvarallisuuteensa enemmän rahaa ruokaan kuin varakkaammat. Eli jos rikkaan ruokakustannukset nousevat Ax8% ja köyhän Bx8%, jossa A > B, mutta rikkaan kokonaisvarallisuudesta A on esimerkiksi 1/20 ja köyhällä B on 1/2. Silloin siis vaikka rikkaan kustannukset nousisivat määrällisesti enemmän, niin köyhän kustannukset nousisivat suhteellisesti enemmän.


Selvästi siis tarvitaan jonkinlaista tasausmekanismia. Uutisessa kerrotaan, että sosiaalietuuksien ideksikorotus tasaisi tätä. Indeksikorotus ei kuitenkaan ota huomioon aiemmin mainitsemiani suhdelukuja, vaan kasvaa tasaisesti yleisen kuluttujahinta indeksin mukaan.


Toinen puoli tässä on sitten lääkkeiden hintojen korotukset. Lääkkeitä kuluttavat oletettavasti eniten eläkeläiset, varallisuuteen katsomatta. Jälleen lääkkeiden hintojenkorotukset vaikuttaisivat suhteellisesti eniten vähävaraisiin, sillä oletan jälleen, että rikkaat käyttävät suhteellisesti pienemmän osan omaisuudestaan lääkkeisiin, kuin vähävaraiset.


Kyseinen uudistus tuntuu osuvan siis eniten juuri vähävaraisiin. Omituista, kun matalapalkkaisten pätkätyöläistenkin asema yhteiskunnassa on edelleen ongelmallinen. Eikä vähävaraisilla muutoinkaan ole hehkeetä. Pistää miettimään mitä tarkoitusta tämmöinen ajaisi? Eikö ruoka ja lääkkeet ole jo nykyisyydessään tarpeeksi kallista suhteessa esimerkiksi viihteeseen? Eikö ruokajonoissa ole jo tarpeeksi ihmisiä?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59643-ruuan-hintaan-kaavaillaan-suomessa-jattikorotusta

Päivi Räsäsen puheesta on paljon poristu ja kohuttu, mutta en oikeen tiedä miten siihen tulisi suhtautua. Läppänä se on kyllä hyvä: "Päivi sanoi ettei lakia tarvi noudattaa :P". Sinällään kuitenkin ymmärrän Päiviä. Jos huomioidaan ensiksi se ettei laki ole absoluuttinen ja että lain tarkoitus on palvella ihmisiä. On myös paljon huonoja lakeja ja oikeiskäsitys muuttuu, jolloin on syytä muuttaa lakia. Periaatteessa on ikävää, jos laki pakottaa ihmiset toimimaan vastoin omaatuntoaan, mistä Räsänen puheessaan oikeastaan puhuu. Siis siitä miten lääkäreillä pitäisi olla oikeus olla tekemättä aborttia, jos omatunto ei salli sitä. Sinällään mielestäni tämä on hyvä ajatus, niinkauan kuin ajatellaan myös sitä abortin hakiaa, että hänelle turvataan kuitenkin se mahdollisuus aborttiin. Hyvänä ohjenuorana pitäisin itse tässä lain ja moraalin pohdinnassa sitä, että kohtelee muita niin, kuin haluaisi itseään kohdeltavan, eli kunnioituksella. Räsäsen puheesta löytyy tosin myös se ongelmallinen puoli, eli jumalan sana menee lain edelle. Mitä jos jonkun ihmisen mielestä jumalan sanaan kuuluu vääräuskoisten tappaminen esimerkiksi? Ehkä tämä on se puoli mikä aiheuttaa ihmisten mielissä kuohuntaa tämän puheen kuullessaan. Vaikea sanoa mitä Räsänen sitten lopulta on tarkoittanut.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071017247352_uu.shtml

Hmm jännittävää, että tästä on noussut tällänen kohu O_o meidän protuleirillä kukaan leiriläinen ei edes käynyt sekasaunassa :P ohjaajat siellä aina vaan hengasivat keskenään xD näin kanssa ohjaajana vaikka itse en osallistunutkaan sekasaunaan niin en koe, että olisin jäänyt jotenkin ulkopuoliseksi siksi tai että minulla olisi ollut painetta mennä sinne. En sitten tiedä miten 15-vuotias asian kokisi. Meillä oli aikoinaan riparilla sekasauna uikkareissa ja oli se vähän jännittävää. Mutta en muista että se olisi sielläkään ollut pakollista. Käsittääkseni protullakaan saunominen alasti ei ole pakollista. Ei edes oman sukupuolen kanssa. Pakollista on lähinnä peseytyä leirin aikana suht säännöllisesti edes jotenkin xP Onkohan jollain leiriläisellä sitten tullut jotain huonoja fiiliksiä siitä sekasauna mahdollisuudesta vai spekuloiko nyt jotkut ulkopuoliset vaan oman fiiliksen mukaan? O_o Itse ainakin koitan vahvistaa oikean oman valinnanvapauden tunnetta niin, ettei se jäisi pelkästään näennäiseksi. Eikös se protussa ole vähän perusideana se vahvistaa omaa ajattelua? Toisaalta kyl aina vähän sellaset ohjelmat jotka tuntuu siltä et kaikki/lähes kaikki muut osallistuu niin tuntuu vähän tyhmältä jäädä siinä ulkopuolelle.

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/11950-prometheus-leireillae-leirilaeiset-ja-vetaejaet-alasti-sekasaunoissa

Update 24.7.2013: Täytyy nyt itse muuten päivittää tätä sen verran et tosiaan ryhmäpaine on kyllä olemassa. Kun sillon jäin koulutuksessa pois mahautumisesta niin kyllä siinä jäi fiilis et jäi vähän ulkopuolelle. Toisaalta pitää löytää tasapaino siinä, ettei kaikkea hauskaa voi jättää poiskaan sen takia, että jollekkin tulee vähän epämukava fiilis(?). Toisaalta sitten tää sekasauna on mielestäni vielä eri luokkaa verrattuna mahautumiseen. Siinäkin voi syntyä ryhmäpainetta, jos sekasaunomisesta tulee se leirin stantardi. Ohjaajat ovat ehkä se merkittävin osa jotka voi oikeasti vaikuttaa asiaan edes jollain tavalla. Sinällään voi vaatia paljon ohjaajilta, jotka usein ovat vapaaehtoisia vailla muuta erityisosaamista.

Näimpä tietyllä tapaa jännittävän unen. Olimme jonkun kaverinkanssa katselemassa jotain erikoista rakennusta joka oli rakennettu niin että se nousi korkealle mäelle. Kävimme ylhäällä ja alhaalla ja taas ylhäällä. Hetken aikaa uni muuttui harry potter uneksi, jossa kolmikko etsi korkeista rakennelmista salaisen kirjaston ovea. Löysin sen. Oven takana oli vain tyhjää raunioita, mutta kun astui sisää, kaikki meni yhtäkkiä mustaksi ja sitten esiinilmestyi kirjaston käytävät. Joku vanhempi oli heillä mukana, joka käski Ronin langettaa loitsu salaiselle ovelle. Jokin mikä pitäisi muita poissa. Tässä kohtaa tuli lista esimerkkejä, kuten että jästit karttaa tai ovesta astuminen tuntuu kuin pitkien portaiden kapuamiselta. Sitten maisema vaihtui samalla, kun keskustelimme miksi rakennetaan korkeita portaita? Sitten olimme taas ystäväni kanssa kapuamassa kukkulalla katselemassa taloja. Päädyimme siihen tulokseen, että portaita korkeita portaita rakennetaan siksi, että harvempi haluaa kiivetä niitä, ja juuri se tekee siitä arvokkaampaa, mitä huipulla onkaan. Kun olimme päässeet jälleen ylös, minulle iski kauhea korkeanpaikan kammo. Keskustelimme siitä mitä kautta pääsisi parhaiten alas ja lähdimme laskeutumaan. Sanoin että olen saanut demonin uneeni. Alaslaskeutuminen oli tälläkertaa hankalaa, sillä rinne oli muuttunut pystysuoraksi. Pääsimme tasanteelle, josta ajattelin hypätä alas. Kaverini oli huolissaan minusta "älä hyppää". Sanoin että mehän voisimme käyttää vaikka lentoloitsua. Kaveristani se ei ollut hauskaa. Sanoin hänelle, että oikeastaan on ihan sama mitä teemme sillä tämähän on vain unta. Kieleke oli kuin jonkun painajaismaisen rakennuksen parveke ilman kaiteita. Tein jonkin eleen, niinkuin vapauttaakseni itseni unesta. Sitten meni tosi randomiksi. Olimme päässeet ovesta sisään ja kaverini oli siellä suojassa. Ovi oli auki ja siellä ulkopuolella oli arkkidemoni lohikäärme. Yritin vakuutella kaverilleni ettei hätää, minkä jälkeen pärähti soimaan hyvin tarttuva biisi mordorista, pyhästä maasta ja kuinka joku random posse kävi sen vallottamassa. Sitten heräsin.

Erityisen jännittävää minusta tässä on se, että ensimmäistä kertaa unessani yritä selittää jollekkin toiselle, että tämä on unta, ja tämä toinen ei meinaa uskoa asiaa. En tiedä oikeen kuka kaverini oli: sami, hanna-kaisa, joku muu, vaihteleva, sekotus? Ehkä unissa asuu demoni ;)

Olimme tutkimusretkikunnan kanssa jollain hiekkarannalla tutkimassa rannan vesistöä. Monet kahlasivat. Sitten vedestä ilmestyi lonkeroita, joista yksi kietoutui erään naisen ympärille ja nosti ilmaan. Vedessä oli valva mustekalamainen olento. Se nousi vedestä lentoon ja kierteli siinä ilmassa. Se oli maailman luoja, joka puhui suoraan mieleen. Se lisääntyi muiden lajien kautta saattamalle ne raskaaksi, kunhan ne olivat sopivan kokeisia synnyttämään pieniä mustekaloja. Se palautti naisen ennen kuin palasi syvyyksiin...

Seuraavassa kohtauksessa olimme takaisin kotimaassa. Joissain juhlissa, joissa oli tärkeitä ihmisiä. Yritimme kertoa ihmisille havainnoistamme ja saada heidät tulemaan katsomaan taltioimaamme materiaalia. Videokuvaa valtavasta mustekalasta... joka lensi! Sitten yhen toisen miehen kanssa vikittelimme tutkimusretkikunnan johtajan vaimoa, joka ei voinut enää vastustaa niin sovittiin yöksi tapaaminen, että saadaa asia hoidettua pois alta.

Luin sosiologiaa ja siitä tuli mieleen kun kaikki missit sun muut ehdottelee hirttoköysien jakamista narkkareille ja yliopistojen yksityistämistä, niin tajuaakohan ihmiset mihin meiän pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu.

Hyvinvointivaltion idea on siinä, että valtio pitää huolen kansalaistensa sosiaalisista oloista. Tämä perustuu uskoon siitä, että sosiaaliset ongelmat ja yksilölliset epäonnistumiset johtuvat osittain yhteiskunnan vaikutuksesta, eikä omasta syystä, ja siksi yhteiskunnan pitää osallistua niiden ongelmien ratkomiseen. Ensimmäisenä yhteiskunnan vaikutuksesta tuli mieleen lama. Tietyin väliajoin toistuva lama kuuluu kiinteänä osana kapitalistiseen talousjärjestelmään, eikä sen tulemista kukaan yksittäinen ihminen voi oikeastaan estää. Sen seurauksena monia ihmisiä irtisanotaan väkisinkin, siis täysin ilmaa omaa syytä. Ilman sosiaaliturvaa syntyisi super lamoja kun kysyntä romahtaisi entisestään kun oikeen kellään ei olisi varaa kuluttaa. Julkisen sektorin on tarkoitus tasoittaa eroja ja lieventään laman vaikutusta niin, että useammilla säilyisi vakaa ostovoima.

Hyvinvointivaltioista on myös erilaisia malleja. USA:ssa malli perustuu yksityisiin vakuutuksiin. Valtion vaikutus vedetään minimiin ja keskitetään lähinnä tarvehankintaan. Puutteita paikataan hyväntekeväisyydellä. Saksan ja itävallan mallissa sosiaaliturva on sidottu työsuhteisiin ja niihin liittyviin yksityisiin vakuutuksiin niin, että mitä enemmän maksaa sitä parempi turva. Tulonsiirroilla voidaan paikata puutteita. Pohjoismainen hyvinvointivaltio puolestaan perustuu universaaliuden aatteelle, että sosiaaliturva kuuluu kaikille. Toki eri mallit eivät ole täysin puhtaasti näitä.

Kouliikunta on keino taistella ylipainoisuutta vastaan. Koululiikunnan tehtävänä on saada lapset ja nuoret innostumaan liikunnasta sekä tutustuttamaan eri lajeihin, joista voisi löytyä se oma liikuntajuttu.

Koululiikunta on epäonnistunut. Se kannustaa niitä liikkumaan, jotka liikkuvat jo muutenkin ja vieroittaa niitä, jotka liikuntaa tarvitsisivat. Monelta löytyy varmasti painajaiskokemuksia siitä, kuinka salibandy harrastajat lesottavat liikunta tunneilla ja se kaikista huonoin, joka todella tarvitsisi innostusta liikuntaan valitaan viimeisenä joukkueeseen. Ei sillon paljoa jaksa kiinnostaa! Porukka jakaantuu: harrastajat juoksevat pallonperässä ja muut syrjäytyvät nurkkaan hengaamaan.

Mielestäni tässä suurin ongelma löytyy ryhmähengessä. Tässä kohtaa näkisin parhaimpana ratkaisuna lähteä hajottamaan porukkaa. Koululiikunta voisi olla vapaamuotoisempaa. Koululaiset saisivat ihannetapauksessa tutustua liikuntaharrastukseen hyvässä porukassa tai vanhempien seurassa. Voitaisiin esimerkiksi tarjota jonkinlainen liikuntaharraste-merkki, joka pitäisi suorittaa lukuvuoden aikana. Harrastemerkkien ideana on siis yleensä, että pitää suorittaa tietty määrä tehtäviä, mikä tässä voisi olla lista eri liikuntaharrastus käynneistä. Tässä kohtaa kysymykseksi nousee pitäisikö merkin vaatia erilaisia liikuntaharrastus käyntejä vai voisivatko liikunnan harrastajat suorittaa merkin omalla harrastuksellaan. Tässä voitaisiin myös miettiä sellaista, että etsittäisiin yhteistyökumppaneita erilaisilta liikunnantarjoajilta, ja voitaisiin esimerkiksi tarjota tietynlainen liikuntaseteli, jolla aikuinen pääsisi lapsen kanssa puoleen hintaan, ja lapsi ilmaiseksi. Voisi olla kohtuullista tarjota vanhemmille enemmän vastuuta ja kannustusta viedä lastaan liikkumaan. Kuitenkin edelleen koulu voisi tarjota liikuntakäyntejä myös koulun puolesta. Ideana olisi, että vanhemmat voisivat joko itse järjestää lastensa liikuntaharrasteet, tai koulu järjestäisi liikuntamahdollisuudet enemmän retkityyppisesti. Tavoitteena olisi saavuttaa pienemmät ryhmäkoot näille retkille, joille osallistuisivat ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tai halua suorittaa liikuntaa omatoimisesti.

Uudistusideoissa tulee kysymykseksi aina myös tahdon lisäksi kustannukset. Nykyinen järjestelmä onkin varmasti taloudellinen. Jottei uudistuksen kustannukset paisuisi tässä pitää miettiä sitä, saisiko yrityksiä tai yhdistyksiä yhteistyökumppaneiksi neuvoteltua parempia sopimuksia, sekä mikä voisi olla vanhempien panos. Vähävaraiset vanhemmat voisivat esimerkiksi saada tukea sosiaalitoimelta.

Jotain pitäisi muuttaa. Kutsun teidät kaikki mukaan ideoimaan parempaa koululiikuntaa!

Ihmisten elinikä nousee kokoajan. Sekä sairaat, että toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Silti eläkeikää ei saada nostettua, joten eliniän lisääntyminen menee puhtaasti eläkeläisten eliniän pidentämiseen. Samalla työuria koitetaan epätoivoisesti pidentää lyhentämällä opiskeluaikoja, eli tarkoituksena lyhentää ihmisten opiskeluun käyttämää elinikää ja siirtää sitä työuriin. Kuulostaako hassulta?

Syy tähän käytäntöön löytyy yksinkertaisesti siitä, että iso osa suomen väestöstä on ihmisiä, jotka lähestyvät eläkeikää. Lisäksi vanhukset ovat aktiivisia äänestämään, kun ei ole muutakaan tekemistä. Nuoria on vähän ja nuorilla on paljon muita intressejä, jotka menevät valitettavan usein äänestyksen ohi. Nuoret ovat tässä valitettavan alivoimaisessa asemassa, eikä fiksuja päätöksiä aina saada tehtyä.

Mitä nykyisellä politiikalla saavutetaan? Fiksumpia opiskelijoita? Eläkeläisiä, joilla on enemmän elinvuosia matkustella? Sinä päätät, mikä on tulevaisuus.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_elinian_odote_kasvaa_vuosi_vuodelta/5911968

http://www.stat.fi/tup/vl2010/vaelak_findi_vaik.html

http://www.syl.fi/2012/05/18/opintoaikoja-lyhentamaan-kuumia-kivia-vai-not/