IRC-Galleria

Tuli taas pari päivää siellä Tampereella oltua, keskiviikko ja torstai. Keskiviikkoaamuna olin siellä taas puoli kymmenen aikaan ja vietin muutaman tunnin kirjastossa. Sitten siinä haahuilin niitä näitä, ostin yhden paidan ja kävin syömässä. Sitten olin siellä koulussa muutaman tunnin, eipä siellä tuntunut mitään kovin uutta olevan ainakaan sillä kertaa. Sitten evästä ostamaan kaupasta ja hostellille nukkumaan. Samassa huoneessa Intialainen ja Japanilainen, miespuolisia molemmat. Intialaisen kanssa tuli muutama sanakin vaihdettua. Uni ei kyllä kauhian hyvin tullut mutta kai sitä joku tunti tuli tajuttomana oltua.

Aamulla sitten kymmenen jälkeen hostellista pihalle ja taas vaan aikaa kuluttelemaan. Kävelin museolle, missä oli luonnontieteellinen osio sekä lintunäyttely, jääkiekkonäyttely, kenkänäyttely, keksintönäyttely, Tampere-näyttely... hienoa oli. Sitten taas syömään eli kebabille, jossa jäin suustani kiinni myyjän kanssa ja lupasin pistäytyä ensi viikollakin. :D Koululla taas, ja sen jälkeen junalla Poriin. Poikkesin Saluunaan mistä nappasin kaverin mukaan mua saattamaan kun oli jo niin pimeetäkin eikä huvittanu muutenkaan yksin kävellä.

Tässä nyt sitten viikonloppua vaan kotona ja oivoi kun sekalaiset fiilikset... eilen katoin älyttömän hyvän leffan, I am Gabriel. Semmosta. Eräs ihminen ei ole antanut kuulua itsestään viikkoon, mutta saimpa tänään toisaalta puhelun Afrikasta asti... että silleen.

Nonnih. Meni sitten viime yö aika pipariksi... uni ei tullu ennen seittemää aamulla. Jee jee. Sitten olikin vähän erikoinen olo kun siitä heräili. Ulkona sen verran syksysen olosta että ei tullu sitten sinnekään mentyä, sen yhen maailman tärkeimmän työhakemuksen nyt sitten lähetin ja polvillani yläkertaan päin pyytelen että tuuri kävisi. Olis se kyllä niin... huhheijaa.

Sitten se toinen minkä tahtoisin... hmmh. Ei o ihan hirveesti mitään kuulunu mutta mutta... tiedän että kiire sillä on. Silti odotan puhelua tai viestiä.

Huomenna pitäs varmaan olla yhteydessä koululle päin, että jos en pääse vielä tälläkään viikolla osallistumaan. Jollei nyt sitten jotain aivan supernopeeta toimintaa ole työkkärissä. Epäilen... no, menee niinkun on tarkotettu menemään.

Semmosia, hassu olo on kun ei tiä miten päin olisi, tuntuu niinkun olis flunssa tulossa muttei sitten kuitenkaan ja pää kuin haminan kaupunki. En tiijä sittennii.

En mä voi muuta sanoa kun että kiitos yläkertaan kaikesta. Ei voi kaikki mennä näin hyvin jollei tuolta ylhäältä pidettäis huolta. Ainoa mikä tästä vielä nyt puuttuu on se työkkärin myönteinen päätös opiskeluni suhteen. Jumalan käsiin sekin.

Rento päivä ollut muuten, paljoa en ole mitään tehnyt, mutta heräsin ihan virkeänä jo kahdeksalta aamulla. Se oli aika harvinainen kokemus. :D

Jooh, ehkäpä huomenna lisää, ensi viikko sais tulla jo äkkiä.

Tänään on tullut nukuttua todella reippaasti, en tiedä sitten niinkö pahasti se reissu väsytti. Voisin kyllä uskoa että se sen teki, oli se sellanen reissu...

Lähetin papereita kouluun täytettäväksi ja katotaan nyt saadaanko kaikki kuntoon niin pian kuin hyvä olisi. Ensi viikolla olisi taas keskiviikkona ja torstaina lähiopetusta, mutta tänään vasta lähetin ne paperit koululle ja työkkärissä niiden pitäs olla jo viikko ennen opiskelun alotusta. Voi ääh. Niin ja nyt sitten etistään niitä delfiinikouluttajia oppisopimuksella vakituisiin töihin... VOI ÄÄH! Pitäskö piruuttaan laittaa hakemus, voishan se elämä siitäkin muuttua... eihän sinne hae kun parisataa muutakin, hehe.

Noh, nyt sitten venetsialaiset saa mun puolestani ihan rauhassa mennä ohi ja niin pois päin. Ei nyt oikeen jostain syystä kiinnosta mikään semmonen. Mutta joku muu sen sijaan... hmmh, pakko sanoa tähen väliin että empä muista tällasia fiiliksiä tunteneeni, kun yleensä olen aina se joka ei tiedä mitä haluaa, ja NYT TIEDÄN. Tiedän niin tasan tarkkaan. Uskomatonta että tämäkin päivä tuli.

Mitäs tässä sitten muuta kun ens viikkoa odotellessa, tällanen turha viikonloppu sais tästä mennä pois tieltä...

No niin. Hurja Tampereen reissu takana. Mistäs sitä alottais.

No ensinnäkin, eilisen aamun haahuilin sitten Tampereen keskustassa ja ihmettelin. Sää oli sateinen ja vähän koleakin. No, sitten piti sinne haastatteluun mennä. Ja niinhän siinä kävi kuin kävikin että pääsin kouluun. Nyt kaikki on sitten enää työkkäristä kiinni. Ikävä juttu vaan että en taida saada lupaa alottaa opiskelua vielä ensi viikoksikaan... :o/// paperihommat ottaa aikansa.

Sitten kävin katsomassa sitä yhtä nettituttua sen työpaikalla, mitä ei sitten illalla tulleesta viestistä päätellen olisikaan saanut / pitänyt tehdä. Itse aina halunnut nähdä ja nyt ei sitten kelvannutkaan. Olkoon. Torilla oli hengellistä ohjelmaa jota piti hetkeksi seisahtua katselemaan ja kuuntelemaan.

Sitten sitten... noh, en mä voi kirjotella nyt sen pahemmin tähenkään vaikka niin mieli tekis... mutta sanompa vaan että tänään vasta tulin kotiin ja tuota noin niin. En mie enää ymmärrä. Ei tässä voi olla kun yks vaihtoehto... en suostu ajattelemaan muuta. Tämän täytyy olla tarkotettu... huokaus.

No, aamulla rautatieasemalla sitten taas uskovaiset oli liikenteessä ja yksi mies ojensi mulle muitta mutkitta ja selittelemättä ruokakassin. Ooke. Juna oli korvattu bussilla jossa oli sitten jo värikästä porukkaa tietty sielläkin...

Kaikesta tästä jää vaan sellanen olo, että voi Isä meidän joka olet siellä taivaassa, mitä ihmettä sä tällä kaikella tarkotat? *huokaus*

Tänään laitoin hakemuksen kouluun Tampereelle ja huomenna olis haastattelu ja jos se menee hyvin, myös ensimmäinen koulupäivä... tai kouluilta pikemminkin. Lähiopetus kun on iltasin. Eli onneksi ei yhtään nopeammalla tahdilla asiat etene... kun muuten vaan. Yritän käsittää. Eli huomenna ihan ekaksi soittamaan työkkäriin että kouluun meno on varmasti suunnitelmassa, toivottavasti sen saa puhelulla hoidettua. Sitten mahdollisimman pian asuntohakemus vaan sisään, ja sitten onkin ihmetteleminen että milläs sitä muutetaan. Muuttofirma, ja kuka maksaa?

Noh, huomenna sitten Tampereelle aamulla ja iltapäivään asti aikaa haahuilla siellä itekseen. Sitten jos kouluun tosiaan käy tieni niin illalla myöhään vasta takasin kotona... tulee pitkä päivä ja luulis sitten unenkin tulevan. Ja ehkäpä myös näen reissussa jotain missä simmu lepää... toivon toivon toivon...

No, näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Pian nuggumista yrittämään...


Iloinen opiskelijaelämä kutsuu taas...

Äitillä tuli käytyä kylässä ja oivoi sentään... kyllä se nyt on jo niin täysin autettava. Ei piristä ajatella sitä asiaa mutta minkäs tälle voi. Yritin vähän edes auttaa minkä pystyin.

Sähköpostissa oli paljon työjuttuja, vissiin Tampereella löytyis töitä aika hyvinkin... ja sainhan mä tänään puhelun että kouluunkin vois hakea. Kaikenlaista vaihtoehtoa tarjolla... Saas nähdä miten tässä käy. Paljon on vielä tahittavana ennenkun minä asun Tampereella.

Njooh, sen veran väsy olo että varmaankin kohta nukkumaan... jos tätä suhteellisen hiljasta aikaa yheltä taholta ei nyt enää kauaa jatkuis, tai sitten se on vasta alkanut. Hmh... :o/

Hiljanen päivä ollut. Siivoilua lähinnä. Lämmintä oli, vaikkei niin kuumaa kuin eilen. On ollut taas aikaa ajatella kaikkea kun en missään edes ollut. Huomenna aamulla sitten äitilään ainakin yhdeksi yöksi.

Mitähän tässä sitten muuta... eipä ole tästä päivästä paljoa mitään sanottavaa... ellei nyt sitten vielä puhelin pärähdä tai naamakirja älähdä, sitä odotellessa...

Kesä päätti sitten päästää vielä jonkunlaisen kuolinhuudon ja loppukirin, sen verran kuuma päivä meinaan oli tänään että en toista muista. Onneksi nyt jo viilenee iltaa kohti.

Eilen illalla sain vielä kuulla sellasia sanoja joita juuri halusinkin... Voi itku kun en kestääääää. :D Ei muuta kun odotan, odotan...

Ensimmäinen työhakemus lähti uuteen kotikaupunkiin tänään ja lisää pitäs lähetellä tässä viikonloppuna varmaan. Ja asuntohakemuksia kanssa. Voe elämä... kuka tulee sitten muuttoavuksi?

Anyway, Valtakunnassa kaikki erinomaisesti <3 <3 <3

Tänään kaupungilla kaverin kanssa, hauskaa oli. Kai se oli semmosta pientä terapiaa ja rentoutumista molemmille. Laatuaikaa. <3

Hiljakseen asiat alkaa tosiaan rullailemaan, ja tuntuu sellaselta että eiköhän tässä tavalla tai toisella kaikki järjesty niinkuin pitääkin. Työkkärissä kävin ja tietenkään siellä ei ole ensi viikollakaan paikalla se ihminen ketä tarvisin, joten ammatinvalinta-urasuunnittelun päivystykseen ensi viikolla. Ja se reissu. Nääsvilleen.

No, sunnuntaina pitäisi mennä äitiäkin katsomaan, ei ole nyt sitten enää paljoa aikaa jäljellä varmaankaan... :((( Mutta onneksi pääsen nyt kun se on vielä kotonansa.

Huomenna perjantai ja kotihommia.