Jouluna vitutus nousi hetkittäin maksimiinsa...
Mikäs sen mukavampaa kuin tiedostaa jo etukäteen, että jouluaattona saa murjottaa yksinään kotona? Mutta onneksi pelastavia enkeleitä on vielä olemassa, eikä tämänkään harhailevan sielun tarvinnut viettää attoiltaansa depression kourissa.
Joulupäivänä vedettiin perinteikkäästi taju taskuun ja humalahakuinen einesten maistelu tuotti jälleen kerran toivotun tuloksen. Reissu meni monestakin syystä enemmän kuin mukavasti, mutta yhdestä avautuneesta silmäkulmasta (vahinko) huolimatta ei tapahtunut sen kummepia konflikteja tai muita pahempia sekoiluja.
Tapanina olikin sitten aika jälleen rauhoittua potemaan krapulaa ja odottamaan tulevaa viikkoa. Kävimme myös sivistämässä itseämmä Kuusankosken Studio 123:ssa, jossa rauhoituimme katsomaan "Narnia- Velho ja Leijona"- teoksen elokuvaversion. Pätkä osoittautui vallan mainioksi.
Vajaa työviikko on vierähtänyt nopeasti ja kivuttomasti. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan huomenna alkavaa lähtölaskentaa uudelle vuodelle...
Vuoden 2005 muistotilaisuus tulee jättämään jälkensä koviinkin harrastajiin...