IRC-Galleria

Taas näitä päiviä kun vois vaihtaa kuoleman kanssa päittäin. Ihmiset on urpoja ja elämä perseestä. Ei silti, maailmassa on hyviäkin asioita -toki. Sirdat, ketomexit, panadolit, renniet ja pepcidit, xanorit, onhan noita, niin ja kerpalo-kinutskijäde. Njam.
Eipä muuta tänään, että paskaa päivää sullekin.

HAHAHA, Jes. Ei känniä, ei krapulaa. Onse kumma kun yrittää edes, ni ei. Ei tule kuoleman krapulaa.

Mut hei, sunnuntaina pohdin: Näin tehdään kuolemankuparia; http://www.youtube.com/watch?v=0xX0ECDYGRs&feature=related

Juustomakkaraa ja viimeset bisset, ennenkun taas luisuu tavikseksi. Huoh. Saa olla niin lyhyenaikaa elossa, etten enää tiedä, onko se kuinka kannattavaa sit loppupeleissä. Katellaa.

Tänään hengailin metsässä.

"Älä välitä sateista äläkä tuulista. Nauti ystäviesi kanssa kesäviikonlopusta. Oikealla asenteella pystyt pyörittämään vaikka koko maailmaa."

HAH. Kiitos iltalehti, mä olen aina tiennyt, että pystyn pyörittämään koko maailmaa.

http://www.youtube.com/watch?v=q1Up1TIrFwQ&feature=related

Ainiin! Kusin juuri hunajaa. Yksi ehkä kaikkien aikojen kolahtaneimmista biiseistä.
Tykkään niin kovasti.

http://www.youtube.com/watch?v=lvm2b735n0M&feature=related

Yksin sä aina olet. Missä tahansa pimeydessä, ketä tahansa ympärillä. Yksin sä aina olet. Kun et enää ole. Et ole enää, eikä silloin enää ole millään mitään väliäkään.

Ainiin ja kuuntelin rakkautta ikuisuuteen. <3 http://www.youtube.com/watch?v=6JhDzFi6NJ8
Olispa elämä yhtä hyvää.

Lost.
Mitä mää sanoin:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Obama+haluaa+parantaa+v%C3%A4lit+islamilaiseen+maailmaan/1135246488961
The Orakel has spoken. Yhteyksiä löytyy näppärästi asioista, missä niitä ei ole.
Buah.
Paska päivä, kaikinpuolin. Sekeltoriltakin puuttuu monta selkä nikamaa, oikea käsi, vasemmankäden kämmen, latiosta paloja, sekä jaloista sieltä täältä. Jalkateriä löydän tuskin koskaan. :( Ei mee tasan ei. Mut ehkä mulla on juhannuksena kaveri.

//Sitä paitsi. On vaan niin vitun vaikea olla vihaamatta ihmisiä. Kunten luin tuolta jostain -vapaasti lainaten; Pitäkää suunne kiinni minulle puhuessanne.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Pingviinin+kakka+n%C3%A4kyy+avaruudesta/1135246455703

Pingiivini vittu! Mä haluan pigviiniin, sillä olis koti arkkupakastimessa, talvellahan sitä vois pitää ulkona. Ostais sellaset mukuloitten valjaat. Ottais sen jokapaikkaan. Ei kaupassakaan oleei-saa-tuoda-pingviiniä -kylttiä. Kunhan et vie haisevaa piskiäs tai pingota rulliksilla. Ensi kerralla menen kelaan kun S.Agathon on täysimittainen. Pidän sitä puolivuotta nälässä ja heitän rotanverta virkailijan päälle. Onneksei mulla ole asiaa Kelaan. Ei taas jaksais typeritsä syistä hävetä typerää tuomiota. Eli jos joskus vahingossa tapan, jonkun ihmisen joka liittyy Kelaan, minun kuuluisi saada murhasyyte koska puhun siitä nyt?
Onneksen ole tappajatyyppiä.

Tarttis olla kovempi jätkä tai isommat lelut ni sais helpotettuu duunien määrää. Tällee iltasellla saunanjälkeen sitä pohtii, josko olis mukavempi elämä kun ei elannosta tarvis ressailla. Sais keskittyy harrastamiseen, whei, heti keksin sata asiaan mitä olis siisti oppia ja puuhastella.
Olis kiva kun olis joku ihminen.

3. maailmansota alkaa odotettua aikaisemmin.

Helppoo, lukee vaan hesarista. Kone kadonnut -> jenkkien ydinasetesti -p-koreaa vastaan ja emp-mikäsähkö-impulsista kone hukkaan ja kadoksiin. Nyt ne on siellä, että "Klunks", kohta ne tekee jotain "maailmanrauhaa edistävää", todennäköisesti jatkavat namibialaisten pommitusta riisisäkeillä.
Hyvä et on noita kaikkia järjestöjä. P.S.Meillä, teidän, hulluillakin on muuten oma.

Note to self -etkä puhukkaan itsellesi. Eikun niin minä puhun minullle. Joo moi.

Hahah, vittu mite loistava päivä!
Sofiaa jo vähän enemmän hipeltelin ja hui hitsi kun siihen ihastuu koko ajan lisää. Ihana pötkö mulla. Lälläslää. Se on niin saatanan ilkeen näköinen leveällä hymyllään -ja sit kuitenkin pitäis tunkee hikinen räpylä sen naaman eestä kun se on vielä niin arka, et pelästyttäminen olis viimeinen asia. Mut kun ei olekaan sormet kidassa, ni on se kieltämättä kiva tunne. Tonne kun laitoin uudistettuun, siivottuun ja kasvi-istutusten jälkeen, masu piukeena lampun alle, ni se jo pyrki uteliaisuuttaan ulos ja oli käsittelyssä vielä omasta ulostulostaan. Kivoja juttuja.

Kiinnosti kekeäkin.
Tervetuloa bongaamaan lintuja pihastani. Iitustakin on tullut ihan oikea mammantyttö, jopa uskollisuusmielessä. Ihanaa kun koira lenkillä hakeutuu huomioon ja lähelle kun ohimenevän terrierin. Nyt vasta. En kyl tajua, miten sitä on kohdeltu vanhalla omistajalla, mutta vasta nyt alkaa oikeasti tuntumaan yhtään luottoa siihen. Rymyyn ei tietenkään tehoa mitään. Se on kusipää ja saa aina lopulta kaiken.

Hitsivitsi. Ku jaksais huomisen töissä, menis kattomaan autonromutusta ja jotain saunahäppenikiä, ni kai sitä taas jaksais viikonloppuun asti. Paraisille en kyllä taida perjantaina olla lähdössä. Mitä mä venekursseilla teen, kun ei mulla ole omaa val..-saarta. Joku grönlannin valtia olis kyl kiva olla. Jäätikön huipulta aina arpois kuka saa elää ja kuka ei. Siks mua ei päästetä. Musta ei koskaan tiedä kuka saa, jos kukaan vai tappasinko itteni.
Mut joo, nämä lidl:stä ostetut toffee karkit toimii kahvin kanssa hyvin. :)

Ahtung ja sinappia perseeseen! \,,/
http://www.youtube.com/watch?v=zJZTrBSKl_g&NR=1

Aah, vihdoinkin sielunrauha. Voi opetella hengittämään uudestaan. Jospa vaikka ärtyneet, paisuneet, rakkaat imusolmukkeeni kaulalta suostuisivat luopumaan turvotukselta. Ehkä tämä, näppärästi ruokahalua nipistävä, jatkuva ylämahan poltto rauhottuisi ja saisi vihdoin syötyä tulisen kebabin -kokiksen kera. Ehkä voi jopa juoda kupillisen kahvia, ilman, että pitää muistaa juoda piimää, ottaa mahalääkettä ja rahkaa, ennenkuin uskaltautuu aamuaurinkoon röökille ja kahville. Ehkä töissä ei vituttais niin paljon, ku päässä ei jatkuvasti olis niin perkeleesti painetta. Ehkä rakastami työ olis vihdoin hauskaa ja kepeää treeniä vapaa-aikaa ajatellen.
Ehkä täytyy mennä huomenna terveyskeskuksessa käymään, jos vaikka joku osaisi tehdä tuolle turpoavalle, kipeälle ja kylmälle peukulleni jotain. Ehkä työnnän sen perseeseen.

Sofialle sulattelin hiirtä. Pohdin kauan, että elävää vaiko kuollutta, mutta kai minun tulevana kyttänä pitää noudattaa myös eläinsuojelulakia ja antaa vaan kuolleina. Ehkä siltin, voisin itse pitää ravintoketjua yllä. Ja olishan se nostalgista kun kellarissa olis rottia. Niinku ennen vanhaan, jää oli maassa, vainajia säilytettiin ulkona, ulkorakennuksissa, kunnes kevät avasi maan nukkuville.

Löysin mekon itselleni, kuinka epäminua ja vähän kinkyllä tavalla roolileikkiä. Leikin normaalia. Korrektia. Ajattelin käyttäytyä hyvin, hymyillä ja jutella niitä näitä -mekossa. Toivottaa onnea elämään, ihmiselle, jonka näin kerran, mutten muista siitäkään paniikin takia juuri yhtään mitään. Mut pääsee pois täältä, kusiaisten aivokuopasta. Henkisestä lehmäpaskasta, surraavia kärpäslaumoja, tuhoavaa bakteeria. Kaikki katoaa lopulta, hajoaa. Minä en kuoleman kulttiin liity. En vaikka henki menis. Noita piilojeesuksia on vammoineen joka vitun puolella, eikä mihinkään voi luottaa, ei minkään jälkeen.
Kumpi kusettaa itseään, vai kampi?
Vituttaa maksaa monta sataa sähkölaskua ja huomata pitäneensä silmiä kiinni koko ilman. Koko vitun illan. Eikä yhtään ahdista. Ei yhtään. Mut himassa on hyvä olla.
Välilä jopa mukavani, minä niin pidän yleellisyyksistä, vaikka vihaankin koneellista ilmastointia, joka tappaa hengen kuin hengen talosta kuin laivasta. Muuten ihan kiva, muttei näin voi elää.

On elämässä sentään jotain hyvääkin. Kuten tilipäivä perjantait. Saa hihitellä hetken tilinsaldoa ja sanoa vihloville olkapäille haistakaapa vitut. Ei ole ketään kysymässä, tarttisikkos särkylääkettä, ja siltin, tili napsahti näppärästi euroina tunnustuksena sinnittelystä ja periksiantamattomuudesta. Voi hetken tuntee ittensä, edes jossain kohtaa läpimurtaneena, jossei muuta kuin itsensä. Olis niin herkkua jäädä saikulle. Mut mä tykkään mun yleellisyyksistä, ja oikeastaan duuneistakin, mä tykkään kun voi mennä kauppaan, eikä tarvi joka vitun hikistä ropoa päässään summata yhteen -riittääkö.
Mut aina tulee joku, joskus jopa aina se sama, joka pilaa kaiken. Myrkyttää, omii, vie, sulkee ulkopuolelle ja puukottaa selkään. Miks helvetissä kukaan täysimielinen kuvittelee mitään antamatta saavansa? Voi kai sitä mitä milloinkin tyrkyttää, mäkin voin tyrkyttää persepanoa, mut ei se silti ratko sitä perustavaalaatua olevaa ajatusta, joka lähtee oma-aloitteisesta ajatustyöstä ja tunteesta.
Kaiken sais, mutkun mikään ei kelpaa. Ehkä tunnistan siinäkin eniten itseäni, ja kyllä, olen vähän sellainen, ettei mikään kelpaa. Mut toisaalta, en mä vieläkään rupea elämässäni mihinkään tyytymään. Tyytymistä on kaikki sen jälkeen kun tajuan, että on olemassa parempaakin. En minä nöyrry kompromissiin kuin pakollisissa asioissa, useimmiten sekin vain yhteiskunnanpakosta. Mut eikai voi prinsessa kestää silmitöntä idiotismia ihmiseksi pukeutuneena. Välillä sellainenkin tuijottaa pinnoista takaisin, kai senkin takia olen kova laittamaan tavaroita ja paikkoja paskaksi.

Jos nyt kuitenkin keskittyis pitämään kaiken kunnossa.

Perjantai,perjantai,perjantai. Ja palkkakuitti. Ja henki kulkee. Kukaan läheisyysriippuvainen dorka ei pilaa mun viikonloppuja. Enää.

Sain mitä halusin, eläintarhan johtajan paikka on antoisaa duunia. Tiistaina sain mateiljaosastoon uuden silmäterän. 1,5 vuotiaan kuningatarBoan. Veikeää ja jännää samaan aikaan. Ämmä on rauhallinen, eikä juuri edes haikaile piiloon, vaikka uusissa hajuissa pyöritäänkin. Huomenna shoppailemaan jotain lisämuksaa terraarioon.

Ja kyllä. Voin hankkia mitä vain ja kuvitella hukuttamalla itseni tekemiseen, ettei maailma haittaa. Eikä se haittaa, kun kissa sylissä seuraa Sofia Agathonin kotiutumista. Se on niin ihana. Osuvasti on valikoitunut kyllä eläinkanta. Ne on kaikki _niin_ kovin ihania. <3