Edellinen onkin taas vaihteeksi kadonnut ilmoille. Hyvä niin. Oon ollu niin katkera, kipeä, ja väsynyt, että hyi vittua.
Tähän aikaan kuusta sitä helposti kuoriutuu taas kantasoluistaan. Yritän olla tekemättä vaikutusta satiinipyjamoissani. Sauna puhdistaa, kuten aina jos vaan osaa. Nytkin kyllä. Synnyinkin taas. Kotosaunas. Aika rentomeno. Viinit uupus, ja lyhdyt ja seurat. Kenraaliharjoituksen harjoitus.
Nytkun kaikki on juurrutettu vain mereen, voidaankin keskittyä metsiin. Ja pinkkeihin koulutusliiveihin. Liian isoihin paloihin kakkua. Kuuntelin kommuunissa salaa suoraan alitajuntoihin kuusumun profeetta, enkä tiedä onko se jo niin sairasta, että pitäis häkin heilahtaa. Kaikkea jännitystä kerrassaan. Tekeekö mammero keittiöremontin ja puurot oikein. Onko porkkana tarpeeks raastettu ja nokkosten kuidut hakattu. Pennut nukkuu ja kasvaa, joku toivottavasti ihmisenäkin, mä vaan lihoan ja olen turvoksissa, väkinäisesti aamukahvia pirteästi. Tule! Hyvä! Ihana ransu.
Kehillä on käyty ja sörkasta on mahdollista löytää pois. Aurinko paistaa, kun sitä tahtoo vaan, location-location-location.
Hän armahtaa hetken paratiisillaan. Ja joka kerta sen kortin käytänkin.
Tarttis voida vähän paremmin ite. Sit ois kaikki hyvin. Oon ajatellu kahta vaan, ja tietysti lähinnä itseäni kun se sujuu multa niin näppärästi. Vähän oon muitakin ajatellut, tai lähinnä sitä yhtä vaan. Sen aikaa mitä nyt elämärunkuilta mitään päässä liikkuu.
Enkä mä pystykään tähän(kään) nyt. Ja sataa. Ja voi vittu kun sataa. Tai no. Niin. Litslät. Onneks huominen tulee aina ja sit kun ei tule, ei perinteisesti tarvi murehtia. Joo. Niin se itsekusetusmeni. Lavuaari. Sisälle tulee kohta vesi ja sit laitan seinän ja lattiat ja kaapit ja saunat ja kasvatan ja autan, ja morjens mikä multipasstaskexpert meikä taas onl. Asekausi on aina vähän vaarallista, voi tulla pikaratkasuja niskakipuihin hirvimettällä. Joo, oon kiltiste, enkä astu kyynkään päälle. <3