Uusin versioni maapallon elämän (sukulaisuus-) kartasta. Korjasin 18.8 punalevä-nurkkia, hiissaten Argentiinan jätti-"laatikon" pienen simpukkalaatikon luokse. Suuri laatikko, 1, kuuluisi hieman oikealle ja hieman alas. Hammer-smiling red-1 ovat ikäänkuin vastakkaisen nurkan peilikuvat (aizo-moss-pori-slime mould).
Muistutan, että Argentiinan maaston kuivana ja tyhjänä näkyvässä jätti-"laatikossa" näkyy terhomatoa muistuttava ...öö... "sisälmys".
... ja hiukan laajempana:
Vestan valkean viivan pitäisi yltää lähemmäs vasenta ylänurkkaa, koska Vestan pinnalla risteilee ihan sitä itseään ... punalevän alfalenkaa. Alempi keltainen viiva on Venuksen.
Io puuttuu. Vaikea... siellä on ainakin vihreää, mutta saattaisin vetää myös hullun viivan radiolariasta silmällisiin hydriin. En hallitse tätä vihreitten (tai minkään väristen) kylkilluitten asiaa... ehkä palmikoituu maksasammaleksi? (ja oikosarveksi)
Laidat ovat yhteydessä toisiinsa päinvastaiselle puolelle aina. Siten esim. oikeasa reunassa seisova, ihmistä muistuttava punalevä-äyriäinen kuuluu vasemmassa reunassa olevan anomalocariksen kanssa vierekkäin, tai siten oikosarvella on kierteisiä siniverisiä sukulaisia päinvastaisessa laidassa.
Obabiniasta lähtee viiva maan sisällä vaakasuorasti matkaaviin Dickinsonioihin, koska täällä rannassa olevat kivitynnyrit tarttuvat toisiinsa kiinni mm. siten, että yhden alaosasta lähtee jokin yhteys alampana olevaan. Obabinia on lähellä maksasammalta, koska on olemassa obabinian näköinen maksasammal. Englannissa. Ihan samanlainen.
Pieni punainen tähti on meritähti, mutta iso punainen tähti kuvaa sienieläinten (porifera) sukulaisuus-haaroja ympärillään oleviin.
Ilmapallon näköinen valkea massukka oikeassa ylä-neljänneksessä: on sen näköisiä hydria ja on sen näköisiä simpukoitakin. Tuollainen kun meni kiepille, siitä tuli ryoliitti-kiekko (muoto kiekolla hieman kuin paperiveneen kuorella). Kerällä oleva sellainen muistuttaa Yorgian kiekkoa, joka taas muistuttaa Madagaskarin labradoriittikiekkoa = kiepillä olevaa charniaa.
Kiekko on 1 muna, joka yleensä luo yhden massukan? Mutta jos se joutuu hätään, se tekee lasikuoren, ja hajoaa moniksi? Tämä on "hieman" hakusessa, noitten elämänkierto, minulla, mutta olkoon miten tahansa, niin tuossa niiden sijainti on kartassa. Kun katsoo asteroidi Vestan pinta-karttaa, niin näyttää, kuin pintaa viistäen olisi kulkenut kovaa vauhtia "puhallettu ilmapallo, joka on päästetty irti". Sen jättämä jälki näkyy ja jäljen päästä on löytyvinään pingis-mailan muotoinen ilmapallon lötterö. Pitäisikö uskoa, että sellainen kulki siellä? Siellähän asuu todellakin yorgia! Nekö niitä lähettävät? Valtavan kokoisia yorgian näköisiä värikkäitä kiekkoja makaa Vestan pinnassa.
_____________________________________