IRC-Galleria

Ensi kuun tehtävät tuli nettiin, sen jälkeen kun lähetin opettajalle mailin että voisiko ne kenties sinne pistää. Minua alkoi vituttaan koko touhu taas. Kaikki kielletään ja mitään ei saa kokeilla ja aarg.

Kävin lukemassa erään amk:n ennakkotehtäviä ja totesin että ne ihan oikeasti ehtisi kuvata vielä. En oikein tiedä pitäisikö, se olisi varasuunnielmana hyvä, jos tuo ketuksen määrä nyt kasvaa. Toisaalta onko sekään sitten paikka jossa jaksan ja viihdyn olla?

Valitettuani motivaation puutteesta koulutehtävien suhteen työnantajalleni, hän totesi että voisin jutella opettajani kanssa. Siellä sitten kävin juttelemassa, ei se pahemmin parantanut olo. Lopussa kehotusta ehkä että voisin ottaa ne pienemmät valot käyttöön (jonka olisin tehnyt ilmankin) ja kokeilla, ja kamala määrä selitystä miksi ne asiat nyt ovat noin ja miksi ne tehdään noin. Selittää ne ainakin osaa pirun hyvin. Sellaisen auktoriteetin tunnun kun oppisi, niin noh, pääsisi ehkä jossain pitkälle. Toisaalta empaattisuus jne saattaa kadota ja se asioiden oikeasti ymmärtäminen. Sain myös selveyden vähän listaan, mitä noudatamme että sitä voi noudattaa myös niin että tekee yhtä tehtävää useamman version, se auttaa vähän.

Olen kotona tehnyt nyt rästikuvia ja lähettänyt kuvatilausta meneen kehitykseen. Saisi omalta tunnoltaan ne luvatut kuvat nyt ainakin pois. Töissä kiukuttelin lähinnä vain.


Olo on että tästä ei tule yhtään mitään taas. Ei auta että teen luokkaani nähden ihan hyviä kuvia, kun motivaatio jatkaa koulua on kovin hukassa... Vaadin liikaa itseläni ja otan ne typerät säännöt liian tarkasti, jos en ottaisi ja kuuntelisin vain haukut ja tekisin mukavan näköisiä kuvia itseni mielestä, se olisi paljon mielenkiintoisempaa. Mutta kun en osaa suhtautua asioihin niinkään.