IRC-Galleria

Juu kello hipoo lakipistettään mutta uskollinen tietokonejummitaja ei jätä muovilaatikko- orjaansa rauhaan vaan naputtaa sormet verillä tuntojaan impernetin valtaväylälle. Sellaista on elämä joskus, mutta miksipä sitä nukkuisi kun ei väsytä. Hölmöhän se väkisin makaa, eikös?

Luntakin on tullut. Voivoi. "Talvi yllätti autoilijat" jne. Samaa paskaa joka vuosi! Me ollaan SUOMESSA! Vuodenajoistamme kuitenkin noin 99% on talvea, lunta ja nyyttejä kopeloivaa pakkasen pauketta! Mikä siinä on, kun ei perkele ne talvirenkaat mene alle ajoissa? Joka aamuinen auton kaivaminen ikiroudasta on yhtä helvettiä. Sama operaatio on edessä koulusta lähtiessä. Itseään toistaa sekin homma ja pahasti otattaa. Valkoinen joulu ja jeeejee! Kun sitä rystyset sinisenä autoaan kaivaa esille miehenmittaisesta lumikinoksesta, ei paljoa joulumieli lämmitä. Korkeintaan ajatus talvesta kirvoittaa ilmoille muutaman kipakan kirosanan.

Huomenna olisi vuorossa Meduusa- tv:n tämän kauden kolmas lähetys. Luvassa olisi ainakin haastattelua veganismista ja siitä millaista on tällaisen immeisen elon tie, tässä hyvinkin lihan iloihin ja riettauksiin taipuvaisessa kulutusyhteiskunnassamme. Jännityksestä ei ole ainakaan kirjoittaneella ole ollut tietoakaan näiden suorien lähetysten kanssa, joten moiseen en aio tälläkään kertaa sortua.
Viime torstaina tosin pienoinen hätäkakka meinasi hiipiä bokserin lahkeesta, kun studiolle saapuessani sain kuulla, että päivän vieras oli edellisiltana perunut tulonsa. Nohevat tuottajat olivat kuitenkin asian hoitaneet kotiin ja tilalle saatiin toinen vieras. Hieman kiire tuli, meni osittain pikkasen improilun puolelle mutta palaute oli enimmäkseen positiivista. Eli ei se nyt kovin pahasti ainakaan metsään voinut mennä. Omasta mielestäni teimme lyhyellä varoitusajalla varsin mainion shöyn. Hyvä me! Hyvä tiimi! Hyvä meduusa!

Tänään kävin pakollisen omaisesti hakemassa autoni "vikalistan". Tämä kyseinen palvelu maksoi veroineen sellaset 53 euroa ja jotkin sivistymättömät kutsuvat moista myös "KATSASTUKSEKSI". Itkuhan siinä meinasi jälleen aikuisella miehellä tirahtaa takinliperille. Sellaista verensekaista kyynelehdintää se oli, kun massiivisen mittaista litaniaa lueskelin. Huomenna aamusta auto menee pajalle. Ts. paikkapeltiä ja vähän lisää paikkapeltiä.

Onneksi opintotuki ei ole noussut minnekkään! Sitähän voisi olla vielä varaa tehdä autolle useamminkin jotain, kuin siinä vaiheessa, että se kirjaimellisesti pala palalta leviää käsiin, aivankuin ripulitautisen oravan aamupaska metsikön vihreälle mättähälle. Masennus kalvaa nuoren miehen sisintä kuin epävireisen harpun viimeiset veisut.

-Huomispäivä jälleen on numeroltaan pariton. Hyvää ja parasta toivotaan,
etteivät kävisi peilit tummumaan-