Hah, meneepäs taas lujaa. Mihinkään ei voi ja keneenkään ei kannata luottaa. Se nyt oli tiedossa noin niinkun muutenkin, mut välillä leijailee semmosissa euforiapöllyissä, et joo, kyl tä tästä. Ei, ei tää tästä. Mä kun olen sairaslomalla enivei, ni ei mua ressaa lainkaan järkkäillä asioita, toki ensin lakiteitse, mut jos välttämättä tilanne siihen kulminoituu, että vatulointi jatkuu, ni mitäs tässä on vaihtoehtoja? Jättää asiat sikseen ja tyytyä? E-hei, kaikki minua vähääkään tuntevat tietävät, ettei rajan yli saa usuttaa. Kun toimitaan minua vastaan pykälittä, loppukädessä väännön voittaa se, ken ensin koitti pykälillä. Mitä menetettävää mulla enää on? Ei yhtään mitään. Se se vasta vaarallinen tilanne onkin, ihan joka Kiteeläinen ei sitä vielä tiedä.
Kun kerran pittää yhteiskunnassa toimia lakien mukaan, ni tehdään sitten niin. Tehköön kaikki sitten niin. Minua ylempää ei ole, ja jos kuvittelee olevansa, ni kaiketi se harhainen mielikuva sitten pitää sieltä taivasta temmota alas. Kävi miten kävi, mie meen lämmittelee saunaa. Asioilla on tapana järjestäytyä ja kun pitää omasta selustasta huolen.
En toivo kellekään mitään pahaa, se ei suinkaan ole tapaistani. Kotioikeus pitää kutsua koolle, päättää tuomio ja sen täytääntöönpano.
Mut ei siin, trust yourself, you know more than you think you do. ;)