Merimakkara kuuluisi ylempänä olevaan sektoriin, karhukaisten ja käsnäjalkaisten vastapuolelle. Niitä on erilaisia, ovat hyvin, HYVIN kummallisia ja karmaiseviakin olentoja. Kun näin vaikeasti ryömivän merimakkaran, tuli tunne, että se on meidän kaltainen.
El Turado iski jälleen. Tein tämän pohjan muutama viikko sitten. Anteeksi jos on hiukan epäselvä, tai 2 kieltä sekaisin, mutta onhan tämä nyt erinomainen verrattuna ensimmäisiin yrityksiini.
Minulle valkeni tuossa hetki sitten, kun näin Dickinsonian puumaisesta sisärangasta kuvan, että kysymyksessä on se sama putkimato-locaris-limasieni sieni-tötterö. Ehkä sitä voi laajentaa vielä puihin, ja syvänmeren matoihin, ja ...
Muutin oikosarven paikan ja vähän helmiveneenkin. Muutin täysin hyönteisten paikan.
Tilan puute kadotti elämän muodon: ympyrän halki kaareutuva sarvi (joka kiertyy suhteessa punalevä-linjaan, tai linja kiertyy). Ei se muoto varma ole.
Kaloja on alueella: Hai - ancient hole head fish - Lusikka-jalat --> Pohjalla viipottaa kaikenlaista, oliko se Sea Moth, lusikkajaloilla viipottaa kömpelö herkkä otus, jota paha ihminen pyytää lääkkeeksi! - (Turkish Towel -punalevä-"kasvi", haimaisia koiraita jollakin punalevällä) - punalevä-linja: on olemassa useitakin kalalajeja, jotka ovat punaisia ja usein melko pyöreitä lihan näköisiä hirviöitä - Yorgia (Y:lla on krotin poikasen evät) - anomalocaris - laakamadot (eivätkös ankeriaan poikaset muistuta laakamatoja?) - diplomonads (litteä viilettäjä, muinaisen reikäpää-kalan ekskavaatti-esi-isä, varmaankin).
Tokihan kalat ovat myöhemmin uiskennelleet tuonne selkärankaisia perustamaan, hieman sivuun synnyiltään (en voi sanoa synnyiltään SYVILTÄ kauas, koska SYVÄN meren madot olen sijoittanut selkärankaisten viereen.)
Minun piti olevinaan todistaa, että bakteeri ei ole alku. Vaikka ei olisikaan ollut, niin keskelle se tuossa sijoittuu. Mutta se ei varmasti ole ollut mikään pieni. Täytyy etsiä alkua alfa-kaksois-langasta, jota on avaruudessa, sammalella, Aizo Aceae -mehikasvi näyttää kaartavan alfa-lanka -pesän, ja taitaa tämä kaktusmainen otus törröttää myös maan sisältä kuin jättimäinen vasarapää Andeilla. Viimeksi mainittu lähettää 2 suurta limaista lankaa etsimään järveä, ilmeisesti. Se tekisi järvelle kai Leppävirran järvenvaltaus-saaren valmistus -temput. Luulen, että se järvi vastaa galaksia, ja keskelle tehty muna tai sellaisten kenno vastaisi galaksin keskustaan valmistettavaa munaa. <-- Sammalen temppu: kiekko-pesä pihtien välissä.
Alkua voi etsiä myös mustasta? joka liittyy sanikkaisiin ja sieniin, avaruuteen, syvänmeren matoihin, järven ympäröintiin, alfalankaan, sarvisammalmaiseen järvenpohjan valtaamiseen? ja ties mihin. Alkua voi etsiä sarvisammalen vinopäisestä putkesta, joka liittyy sarvisammalten laiturin näköisen asian kautta kai myös Pirunpesän pinkkeihin laitureihin, jotka liittyvät suureen mehikasvimaiseen ja matomaiseen vasarapäiseen limasieneen... ja bakteerin putkimaisesta vinopäisestä muodosta, Alkua voi etsiä jättimäisistä kiertyvistä poriferan näköisistä muodoista vuoristoissa, tai kenties pohjois-Afrikan kartassa näkyy muinoin myllertänyt valtava limainen kaksoiskierre? Sellaista hiukan muistuttaa valkoputki-reunainen vihreä anomalocaris. Grönlannissa on 3,5 km pituisia Vendiidae-"nukkuvia kissoja", ja Alppien päällä on kulkenut hyvin suurta, edellä mainitun sukuista litteää Dickinsonia-jatkumoa, alfa-sammal -tyyliin kasvaen. Alkua voi etsiä myös mm. Suomen pintana olevista muinaisista leväpaketeista (jotka ehkä eivät olleet rajautuneet leviksi, vaan olivat muutakin) - tai, Suomenkin maan pintaa muodostavista sivuttain olevista suurista "lentokoneen hylyistä"... se voisi muistuttaa ristikon tekijöitä, eikä ensimmäisten lajia pitäisi voida rajata nykyisiin.
Katsoo nykyisiä hienoja avaruuskuvia, niin siinä on sitä, ensimmäistä "lajia".
(Burgundi pyöreä limasienikehä on jännä. Siinä seisoo [väreiltään, muodoltaan, roikkuvilta karvoiltaan] uros-orankia muistuttavia pienipäisiä hartia-hemmoja - hartia, ei haltia - kaikki samaan suuntaan, keskellään valkea sieni. Ympyrä on sektorimaisesti jaettu kai, ja hartia-hemmoista tulee mieleen Stonehengen kaksois-"hartia" -pylväät.)
Piikkinahkaiset ovat vähän niinkuin limasieni-ympyrän katto olisi repäistynyt irti ja lähtenyt itsekseen kävelemään.