6= muuttuu ja muokkautuu rajojen sisällä. Esimerkkejä: val-u (=valos). Ko-i-ra muokkautuu vaikka lampaaksi tai tottelee. Muddu myddy mytty solomu salomu saloma - ei muokkaudu paitsi muddu muuddu muuddus ... <-- ruotsalainen järvi ja oliko myös japanin 6 jossain sanakirjassa joskus? Jos 6 olisi ammoniitin kuva, niin muutu tai kuole -ajatus, elämän ykkös-sääntöjä, olisi ollut muinaisten ihmisten ajatus ammoniitin suhteen, mikä ajatus onkin kai oikein.
Kuolema ja olema ovat sama sana. ku-olema = 6, olema = 1. Olema ilmiselvästi kuuluu olla OLEMO. Sukua sanalle 3 gi-lem, ja 4 rem-em "muista", sekä sanoille KOLOM KOLOME KOLME.
Sanasta "kuolema" tulee sana "kuole", kun se muuttuu 6:sta 1:ksi.
(Ku poistetaan, niin saadaan ole:ksi 6. Se on loogista, sillä tietääkseni ola-tervehdys tai tervehtiminen on 5. Nyt vasta huomaan, että näkemiin saattaa olla sama kuin ne-ky-meni. Joo, se on sama kuin 5, näkyy, se näkemiin. Nimittäin 10= ei näy, vuu nee, vee nee. 10= kyy menee. (Viittaako se... bakteereihin? Ne eivät näy, tarttuvat taaretu kun kädet kohtaavat ja käteen tartutaan tai kun kaikki ihmiset menevät "yheen", niin tarttuvat? Sen takia, jos haluaa ne näkymättömät veks, nii syytä tilikitä pihkalla ja sen #?§ :n sellakalla raot, jos meinaa tehdä tin/ten vainajalle... ja sama kyy menee häntineen ja jättää kyyn, näkymättömän... He tiesivät, yhtä ja toista.)
O-lem-o =1. Lem-o=10. Lem=9. Remem=4, Lem-u=8. Lem-i =4.
3 "gi-lem" aakkosten 3. kirjain.
3 = tie. 8= eit.
Ymmärrän sen, että 3 on tien risteys, ympyrän 3:een osaan jaettu ympyrän kehä. Mutta miksi se on myös "pylväikkö", jokin vanha "KOLOM" keskeltä Afrikkaa?
3 on Afrikassa myös u-ku, "ennen kuuta" (tai suuta, mun). Sen merkityksiä ovat vanha, unohdettu, savi, kaiut ... Muista on kyllä 4, ja 3 olisi siten "muistaa". No sehän liittyy sanaan "unohdettu". Savi liittyy ainakin "olemoon", koska molemmat ovat 1. Kaiut kuuluma. Pii-kivi... siis tarkoittaako se jotain sellaista, että on huudettu tai taottu, ja kuultu kaiusta, mitä on vastassa? Voisi se tarkoittaa etäisyyttäkin, kun äänellä viipyy tulla takaisin. Ajattelinkin 3 olevan myös "kuuluu"... kuuluma ja kuluma on ajan kuluma eli matka ... ja 8 on jaard karttaa kiertää ... 8 on myös valo. 3 ja 4 ovat läheisiä.
3 voisi viitata äänen nopeuteen ja siihen, että sen avulla voidaan laskea matka. 4 voi viitata painovoimaan, sillä siinä katsotaan jalanjälkiä ja sanotaan että meni mene enem tartu taaretu sidoksissa. (on siinä paljon muutakin, niinkuin pystysuora, hiiri ja rotta, oikein oikeus laki).
4 ja 1 ovat läheisiä siten, että molemmissa on merkitys lävitse, niissä on materiaa maana ja savena jonka läpi jalka painaa jäljen, suu jonka läpi ruoka menee, lävistys tappamisena tai asumuksen ovena, ja lävistys kun aamu sarastaa valon tullessa ilman läpi.
"Pylväikkö / tie". Kuin kilometri-pylväät... samassa kuin auringon nousu amun/amur ja ympyrän kehä: Stonehenge. Kysymyksessä niin vanha numero 3:n nimi, että löytyy Suomesta ja keskeltä Afrikkaa. Harva ja hieno. Harva ja erilleen. Sattuma. Eikös Ruotsissa ollut pylväät ... ko-lme ... he-lme <-- lme=8, helme=7. 3:ssa ja 8:ssa siis käsitellään (myös) toimintaa ja reaktiota (ilme). 8 onkin akt. Tämähän ei ole läheskään niin vanhaa kuin olemattomien eläinten jahtaaminen, vaan kuin eilen.
9 TARETA: 4 MENE 10 TIIVIISTI 5 YHTEEN. Kun on kyse elämästä ja kuolemasta.
Palataan sanaan "LEM", 9. = nem. = e-nem. Enem-mä = 4, moor mool, meer mer.
Halaako (hug) vesi sinua, kun uit tai hugut? Ja samoin yön pimeys.
Utareet ovat varmaankin olleet ennen "uteraat", eli taaretu = tartu -sana takaperin. <--> "ympäröi isompi" ... vai "jaettu osiin" rum, huone.
Sana "ka-ksi" 2, on tullut sanasta xi / ksi, 6. Tai siltä se ainakin näyttää. Että hyppy vinoon ksi:stä. Silloin yksi on tullut myös siitä, "hyppy vastapuolelle xi:stä", eli kuuluisi "iksi". Sana "yksi" on tuon ja toisen sanan, "utsi" (tappaa, läpi, aukko, uksi, ovi), risteytymä. Taitaa olla keihään kuva.
Katsoin paikan nimiä sen järven ympäriltä Afrikasta, jonka rannalla ihmiskunnan kehdon on sanottu sijaitsevan. (Eikös uusin tieto ole, että kehto on Euroopassa...)
Olikohan se slovenia, jolla kielellä saa hyvän käännöksen: "makasin nurkassa". Joku on matkannut sen järven luokse ja sitten pitkin rantoja, ja nimennyt paikat. Makasin nurkassa tarkoittaa että nimeäjä teki kodan ja nukkui siinä sillä kohdalla järveä. Sanat matchäävät myös tanskankieleen, ja muihin, olikohan hollanti yksi. Olikohan kota niinkuin suomen kota myös. Tutkailustani on viikkoja, niin en ihan muista.
Tai sitten mielikuvitukseni lensi, eikä kukaan nimennyt paikkoja sen mukaan mitä teki.... paitsi että sanakirja kyllä laukoo että makasin nurkassa eli kulmassa ... tarkoittaako se pohjan muotoa vai kotaa sivusta päin, vai sekä että? Ihminen on kuin jokin vyötiäinen, että pix, yhtäkkiä virittäytyy pallon... - kiteen muotoiseksi pimeän yön ajaksi.
Sen järven keskellä on, onkohan parikin saarta, yhdessä on tulivuori. Kuinkahan suosittua on ollut saaressa asuminen? Saattaa tuntea olevansa turvassa. Cebun kieltä Filippiineillä muistaakseni puhutaan saarirykelmän keskellä olevassa saar... vai oliko Cebu sen saaren nimi. ("...sepustaa"...?? heh)
________________________________________________
TEKEILLÄ UUSI KARTTA.
________________________________________________
Järjestys on mielestäni hyvä. Symmetriaa tulee yhä paremmin esiin. Ness:n, Auroran, ja oudot aavistukset voisi tietenkin jättää poiskin, mutta ei ole kummoista syytä niitä toistaiseksi paikoiltaan hävittää. Kuvan on/oli tarkoitus olla väliaikainen, alkeellisen kuvankäsittelyn vuoksi. Tämän järjestyksen löytäminen vei minulta monta vuotta. Palat pienenevät, siellä on jo 1,5 tai 3-4 mm paperinpaloja. Englantia ja suomea sekaisin, ja onhan jokin nimi latinaksikin. Meritähteä voi kaivella huokoseläimen uumenista.
Maapallon eliöitä rakennettiin ohuista lehdistä, niinkuin itse planeettakin. Merituppiyhdyskunta rakentaa yhä tupet ohuista näkymättömistä läpinäkyvistä "lehtisalaateista", ja Alppien jätti-"meritupen" yksiköitä on rakennettu ohuista lehdistä, jotka asettuivat muutama pitkä lehti aina päällekkäin ryhmään, samoin kuin "helisevät" toisiansa hipoen lasimaisen näköiset, obabinian nyky-sukulaisen sulat muutaman sulan ryhminä. Syvänmeren madot ovat sulkineen ja taipumuksineen asettua 90 asteen kulmaan kuin sulkainen jätti-juuri etelä-Amerikassa, mielestäni samaa perua kuin Alppien luojat.
En osaa selittää, enkä tiedä, kuinka porifera voi olla limasientä, joka taas pystyy hajoamaan pikku-osasiin ja heittämään halutessaan kuperkeikkaa "matona", eräät, jotkut - ei se ole porifera se kuperkeikan heittäjä, vaan viereinen/läheinen olento - tai kuinka punaleväjuurakko voi näyttää taskuravulta, ollen kai limasientä, kuin elävää maata. Elämän eli aineen temppuja, punalevän temppuja, sellaiset, ja risteytyksiä.
Ihminen ei varsinaisesti koostu pienistä kopioistaan, mutta eivätkö limasienet = poriferat koostukin pikku-ukkeleista, joilla on samanlainen takki kuin sillä isolla itsellään? Tai vähän sinne päin se on. Joistakin pikku-ukkeleista ne koostuvat. Ikäänkuin valmiina hajoamaan pikku-rakentajiksi??, en tiedä, pystyvätkö ne siihen. Siellä ne lymyävät, pikku-olennot, joita nimitän snaakeiksi. Niiden esi-isät kai puhalsivat sisältönsä yhteiseen munaan, jota minun silmissä näyttää tapahtuvan galaksin keskustan luomisessa. Eivätkö muuten puhaltaneetkin, pistimellä, joka osoittaa alas eteen? ... tai jollain liittimellä/sammal-puhaltimella, joka näytti siltä, joka lakan marjan päältä aukeaa.