Tai ehkä pölylevy voi krakeloitua ... mutta ei paloille silloin varsia muodostu.
Jos aineella olisi muisti, vähäiselläkin pölyharsolla, se muistaisi mitä se äsken yritti tehdä, päästä sen toisen paakun luo. Tai ei tarvitsisi muistaa, kun painovoima hoitaisi homman loppuun. Mitä niille tapahtuu niille lehdille sitten... ? Varret yhtyvät? Sitten ne huomaavat, että tässähän ollaan jotain. :D Pikku-lehtinen voi huomata, että we are a thing. :D
Uusin eliö-karttani ...kun merkitsin karttaan polttiaiseläinten sijainteja, siihen tuli sellainen vinksahdus, jollaisia on tainnut olla jokaisessa kyhäyksessäni. Minulla on "snaak-keskeinen" kartta tällä kertaa, eli se ei rajoitu vain maapallon elämään, vaan myös galaksien valmistukseen. No muuten se on oikein hieno ja oikein, olevinaan, mutta mielestäni juuri ne "rakkoloisiot" varsinkin asettuvat mielestäni niin, että osoittavat Alppien tekijöiden, salpojen ja merituppien olevan vanhempia kuin Turkish Towel, merivuokko tai rugosakorallit, jos itse rakkoloisiotkin olisivat vanhoja.
Voihan siinä olla jokin pieni vinksahdus, eikä iso, elämän muotoutuma. Tai saatoin virheellisesti merkitä yhden rakkoloisio-muodon hyvin vanhaksi, vaikka se ei olisikaan ... no joo on se aika vanha, jos se on tuossa alapuolella näkyvässä avaruus-kuvassakin. :D
Ehkä joudun vielä vääntämään bakteerit keskustan lähelle... mutta eivät ne mene sinne mikrobeina, eivät takuulla. Ne menevät sinne silloin 100 km pitkinä, niinkuin Chilen jätti-rotifer oli.
Rakennan nyt snaak-keskeisen mallin. Se on oikein hyvä ja symmetrinen.