IRC-Galleria

Hmm nyt tulee tälläistä mutu pohdistua aiheesta et korjatkaa jos olen väärässä. Oletan, että tässä on ideana se, että hyvä ja keskituloiset käyttävät määrällisesti eniten rahaa ruokaan. Muutoinhan tämä koko idea olisi melko kyseenalainen. Ja oletan myös, että köyhät ja matalapalkkaiset käyttävät suhteessa kokonaisvarallisuuteensa enemmän rahaa ruokaan kuin varakkaammat. Eli jos rikkaan ruokakustannukset nousevat Ax8% ja köyhän Bx8%, jossa A > B, mutta rikkaan kokonaisvarallisuudesta A on esimerkiksi 1/20 ja köyhällä B on 1/2. Silloin siis vaikka rikkaan kustannukset nousisivat määrällisesti enemmän, niin köyhän kustannukset nousisivat suhteellisesti enemmän.


Selvästi siis tarvitaan jonkinlaista tasausmekanismia. Uutisessa kerrotaan, että sosiaalietuuksien ideksikorotus tasaisi tätä. Indeksikorotus ei kuitenkaan ota huomioon aiemmin mainitsemiani suhdelukuja, vaan kasvaa tasaisesti yleisen kuluttujahinta indeksin mukaan.


Toinen puoli tässä on sitten lääkkeiden hintojen korotukset. Lääkkeitä kuluttavat oletettavasti eniten eläkeläiset, varallisuuteen katsomatta. Jälleen lääkkeiden hintojenkorotukset vaikuttaisivat suhteellisesti eniten vähävaraisiin, sillä oletan jälleen, että rikkaat käyttävät suhteellisesti pienemmän osan omaisuudestaan lääkkeisiin, kuin vähävaraiset.


Kyseinen uudistus tuntuu osuvan siis eniten juuri vähävaraisiin. Omituista, kun matalapalkkaisten pätkätyöläistenkin asema yhteiskunnassa on edelleen ongelmallinen. Eikä vähävaraisilla muutoinkaan ole hehkeetä. Pistää miettimään mitä tarkoitusta tämmöinen ajaisi? Eikö ruoka ja lääkkeet ole jo nykyisyydessään tarpeeksi kallista suhteessa esimerkiksi viihteeseen? Eikö ruokajonoissa ole jo tarpeeksi ihmisiä?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59643-ruuan-hintaan-kaavaillaan-suomessa-jattikorotusta