IRC-Galleria

Eivätkö kuulukin viherlevän luokkaan trebouxiophyceae ne jotka tulivat kutsumalla pintaan? :) Pienet torvet ojensivat ne, ja kai irrottivat ne sisältään irti siihen pintaan sitten. Jotain kai siimoilla uivia viukuloita. Kaikkea ihmettä sitä näkee.


*** P.S. Levyn pitäisi olla belly-button, kirjaimellisesti. Ajattelin kai, että se lähtee kiidättämään itiöitä kauas. Meritähdet kehittyivät noista. Mutta kokonainen ala-kammiollinen dickinsonia ... sehän ... sehän... oli... uuden haarukkapitsin merisulkamainen alkupuu sitten varmaankin. Korallihan se sellainen on, kun on neliöruudutus. Jos se oli sen pikkulevyn pituinen, niin pieni taimi. Mitä nyt Suomenniemen kokoisesta neliötilkusta kasvoi. Ne olivat vuoriakin suurempia. Etelä-Amerikkalainen rotifer syntyi kammiosta ainakin 2 navalla varustettuna ... peräkkäiset kammiot siis yhdistettiin (vuorten pitkulaisiksi paketeiksi), niin siitä tuli eläin. Mm. bakteeri. Noin sen on täytynyt mennä. Tämä on nyt vähän aukottomampi teoria. Tosin korallikin on eläin... ja sillä olisi vain se 1 kammio, 1 napa... yorgia ja bakteeri n. 3 napaa... no kyllä se siitä selevii vielä. Ehkei se ole napa... sellaisen väitetään olevan anomalocariksen suun. Väitättekö, että ne aukot, joihin nuo ruiskuttavat, ovat vuoren suita?! Pitäisihän se tietää, mikä se on, kun nykyisillä rotifereilla on sellainen. Se siis syö sillä? Jaa... tiesittekö, että sea pig syö karhukais-perällä... vannon, että sea pig syö karhukais-perällä - olettaen, että se leveä laatikko-pää on karhukaisen pää. *** Lordi Peter Wimseyn tutkimukset jatkuvat. Hmm... tuo sirkkeli voisi olla galaksin keskusta, ja sen reunoilla olevat puhaltajat niitä galaksin reunoilla olevia puhaltajia... sanoin joskus, että ne galaksin reunoissa roikkuvat mutkulat pumppaavat sisustaan sinne keskustaan. Sanoin myös, että se keskus irtoaa ja saattaa tuiruuttaa ne aineet sitten ympärilleen. Sen olen sanonut monta kertaa, että galaksi on kuin sammal ja sammaleen muna.



Vasemman yläkulman lehti... en tiedä onko siinä lehti. Se on se kuva, kun suuret maa-muhkuset näyttävät irronneen toisistaan, ja toisen persaukseen näyttäisi tälläytyneen lehti. Sirkkelinterää ei lehden reunassa näy. Isokokoista elämää siinäkin joka tapauksessa on.

Hei tuosta taitaa nähdä, Alppien kuvasta, kuinka valkea suihkuaa leukapielestä. Kyllä siitä näkee. Valkea suihkuaa levyinä leukapielestä. Ahaa, ne osasivat suunnata sen suihkun, kun jotkut ovat nenä suoraan kohti kohdetta. Nuo ovat kehittyneitä olentoja, eivätkä mitään toheloita. Tai se on niin, että yhdyskunta onnistuu maagisesti tekosissaan ja kaikki tietävät kaiken - rakennusmateriaalit ohjautuvat maagisesti paikoilleen, liitokset onnistuvat ja pitävät, jne. Onko se niinkuin pensseli, tuo suihkuttajan nenätys? Niinkuin niillä kalkki-naamoilla, pari kuvaa alaspäin: toinen niistä oli pensseli-setä, tai täti, ja hänen sisällään oli hänen naamansa kopioita jonossa, karvanaamoja. Niinkuin on pikku-ykkösiä syvänmeren matojen sisälläkin jonossa, kun niiden koiran-pää on suurin niistä ykkösistään.

Minä pidän yksinkertaisista ratkaisuista, ja yksinkertaistan asioita. Elämä ei ole aina yksinkertaista. Ehkä lisääntymis-asiat olisivat vielä näin alussa ymmärrettäviä...

Huikeeta, jos kaikkien maailman vuorien sisältä tuli ulos kymmeniä kilometrejä pitkä rotifer. Paljon paketteja kiinni. Eivätkös ne ole kuolemattomia? :D
Taitaa olla pienempien aika.

Saman tapaisia kuin ne Marsin valkeat salaattimaiset "naamat". Erikoisia ovat nämä järven pohjan putki-eläimen putken reunat. Tiirasin äimän käkenä näitä, kun moni vain näyttää nousevan jostain tummasta pinnasta kuin valkea ruusun nuppu, eikä mitään muuta siinä näy. Näyttää myös siltäkin, kuin mustat tunkeutuisivat valkeiden häkkien sisään. Voisivatko ne olla jotain pikku-lisääntymispesiä... hullua... Ei arvaa, joka näkee, etteivät ne ole kuplia. Pohjassa kai aistittiin pintaan osuva ääni, ja toivottiin että siinä olisi jotain syötävää. Ja minä kun ajattelin, että suuri viisas muinainen metrien alalle ulottuva haluaa tietää kuka puhuu. :D (Ei se ole mahdoton ajatus, maalla voi olla sellaista, jos ei vedessä ole. Esim metsä on vähän sellainen kokonaisuus.) Outoa, että kaikki nuo pinnalla ovat erilaisia.



Ehkä kuplalaiset tulevat parin ison, läpinäkyvän lehden sisältä? Mutta yksi kyllä on torven reuna - torven, joka asuu jämäkämmän näköisessä, ei-henkimaailman -putkessa, pohjaan upottautuneena. ("Henkimaailman putki" tässä tarkoitti ohuisiin näkymättömiin liittyvää, heh, litteää, ohutta, näkymätöntä. Jos on kova putki pohjassa, niin onhan se nyt kunnolla materiaa eikä pelkkä "henkimaailman" näkymätön läpyskä.)
Ehkä niitä samanlaisia pyydystyskopria voi olla kahdella erilaisella eliöllä? Eikun hetkinen... jos työntää sisältään ohuen pitkän näkymättömän lehden... se lehti tulisi suuremmasta torvesta, jonka suu ei olisi pinnalla. Se olisi silloin vähän kuin kieli, jossa on kuplamaisia kourakukkia riveissä.
Kyllä tämä on ihmeellinen tämä luonto, ja varsinkin täällä. :D

Ohuita näkymättömiä tervanmustia lehtiä, joiden reunoissa palaa valot... mutta nämä eivät olekaan niitä REUNA-aurinkoja ... nämä ovat keskirivien aurinkoja. ... ja ... alareunassa sellainen keskirivi-aurinko ampuu lehden, jossa on reuna-aurinkoja - ellei ammu kaksoiskierrettä/ kahta lankaa kiertyen.

Missä näin tuollaisen valkean reiän? En muista - Marsissa? Muutama vuosi sitten näytettiin Marsista valkeita "naamoja", jotka muistuttivat näitä. Muistuttavat Jatulin Tarhoja Suomen rannikolta, niiden valkeita "kukkia"/"hampaita". Viimeksi mainitut yhdistin salpoihin. Mikä hiivatin Sampo kuvassa on... kato nyt, kultainen putkikone, joka laittaa valkeareunaiset torvet pintaan, jos puhun rannalla. :D Kaukaa katsottuna tämän kuvan valkeat ovat riveissä ympyrä-alueella, n. 1/2 m. Aikoiko tuo syödä luulemiaan itikoita pinnalta, vai kuunnella ja haistaa kuka puhuu? Ehkä koko järven pohja on tuollaista "putkikonetta" ... Oho, kuva on vinossa: vasemmalle suuntaavien asioiden kuuluisi osoittaa ylös. Putki osoittaa ylös siis. Ne ovat matalassa vedessä, pinnan tuntumassa, ja aistivat pinnan värähtelyt.




____________________________________________________

Tämä on nyt vähän erikoinen KALKKI-kuva vuoren eläin-päisistä kylkiluista. Niitä löytää helposti selvempinä ja ei-valkoisina Alpeilta, joka paikasta. Iskeydyin tuohon, kun ovat omalla tavallaan paljastavia ja erilaisia nuo. Kuvan ylälaidassa, kalkkijutun vasemmalla puolella, vuori nukkuu siinä, sleeping-cat, valkoisella kissa-(käärmeen)nenällä. Muumio-paketti. Kuolemattomien söpöjen hydrien äiti. Eikö olekin? Muutama otus muistuttaa koko vuorta, ainakin yorgia ja kuolemattomat hydrat. Eläimet muistuttavat vuoren "kylkiluita". Rotifermaiset hydrat, rotiferit, levät ja bakteerit muistuttavat molempia. Kiinan bakteerimaiset, levämäiset, rotifermaiset, simpukkamaiset, punalevä-äyriäismäiset "SEITTISEISOJAT" ovat alhaalta kiinni samanlaisessa suonessa ohuella langalla, kuin vuoren muhkeat, eläinpäiset "kylkiluut" ovat kiinni haarukkapitsimäisessä suonessa. Ovat siis samoja, samoin syntyneet, ja Alppien kaltaista elämää.



Vuoren harja on siinä, missä sininen ja keltainen pitsi yhtyvät. Suoni on vuorten välisessä laaksossa. Suoni on kuin haarukkapitsiä: siinä kiinni olevista läpyköistä valmistuu, hiukan kiertäenkin, muhkeiden palikoiden kuori. Kai se vuori voi synnyttää sivustaan toisen vuoren = 100km pitkän nisäkäs-päisen rotifer-hydran - hydrat ovat kuolemattomia eläimiä ... Ehkä se oli ainutkertaista, ja valtavaa kehitystä tapahtui jo yhdessä sukupolvessa ???
Joskus pitsit yhdistettiin laaksossa... miten tämä on... tuohan on ehkä entistä merenpohjaa. Olen pitkään arvellut että laaksot ja vuorenharjat vuorottelivat, niin että kohta uusi vuori valmistettiin kahden entisen väliin. Joka tapauksessa vuoren harjalla näkyy suoni. Tiedätkö mitä siitä seuraa, kun vuoren harjalla on suoni? - ainakin Grönlannin kartan mukaan suoni lähetti vuoren rinnettä pitkin alas sellaisia punalevä-luomuksia, kuin A) bakteerimaisia säkkejä jotka näyttivät hiukan rugosa-koralli-sarvilta, ja B) kourua kourun perään -juttua kasvoi alas rinnettä, kasvimaista, kourujen sisällä oli jotain.

Kaukaa katsottuna, käärme-muumion vieressä... ihan kuin valkealla pehmustettu lehti ... ehkä paketissa korsnaa valtava hydra, suuret pehmeät lehti-kuulokkeet korviensa suojana ... Noin 1km kokoinen pää ei olisi vielä mitään, sillä väitänhän minä löytäneeni Chilestä 100km pitkän rotiferin.

Yhteen aikaan kaikki oli "charniaa". Nyt kaikki on rotiferia. Ei se mitään, kyllä ne asiat selkenevät.
(Mistä ne tiesivät, että joku on tullut jonkun "kylkiluusta" ??! Huhun kiertäminen ja kertojien epätarkkuus on voinut muuttaa oikean asian vääräksi.)

RYHÄ?-valas-uroksetko ne nyt olivatkaan, jotka "laulavat" Ylen jutussa. Örinä muistuttaa kutsuhuutoa, jolla lehmiä kutsutaan. Loppu-vinkaisu (ainakin siinä youtube-videossa) on samanlainen, ja kokonaisuus siten, jos ei nyt aivan samanlainen, niin sinne päin aika paljon.
Urokset laulavat ja laulut vetävät niitä puoleensa.
(Onko excavaatti vähän sama kuin koiras?)
En osaa nähdä ajan ja meren syvyyksiin sen paremmin, kuin että "laulut" voisivat olla hyvin muinaisilta ajoilta, estämässä yhteentörmäyksiä. Jospa heidän esi-isänsä olivat jotain niin valtavan kokoisia kuin maailman suurimmat laivat nyt ovat, tai vielä isompia? Ajalta, kun ne eivät olleet nisäkkäitä, vaan jotain ohjusmaisia "ekskavaatteja" ... ja kuka ei laulanut, saattoi saada torpedon kylkeensä. Vähän niinkuin sillien piereskely.
(Ja tylsää tulisi uimisesta navalta päiväntasaajalle, jos ei olisi musiikkia matkassa.)

Laulu näkemälläni videolla kuulosti kirkuma-rääkymä -örinältä, vaikeasti tuotetulta. Ja siltä, niinkuin siinä matkaisi jokin muinainen nitisevä valtamerilaiva! Tai soutamiselta: ensin airo vääntää voimalla, sitten hiljaisuudessa siirtyy ilman halki takaisin mutta airon reikä tapissa vingahtaa. Siitä tulee mieleen muinaiset merten liikkujat: 2 alkeellisen näköistä siipeä liikkui edestakaisin hangaten osaa vasten olevia kudoksia. Sellaisia kotiloita on, niiden liikkuma-siivet näyttävät rakennetuilta koneilta. Nitiseviltä narisevilta soutuvehkeiltä. Sellaiset ovat hyvin muinaisia eläimiä.

Nisäkkäänä, kaipa se päästää, niinkuin on tutkittu, hienosäätöistä musiikkikappaletta. Mitä lie, hevi-musiikki -örinää ja viestintää olemassaolosta ja sijainnista samassa. Täältä tullaan, ollaan kuulolla, minä kuulen teidät, we are 1, me-isot-oikeasti-massaa, ja eikun lampee eestakas, se on kosio-reissu taas tehtävä. Etelä kutsuu. Missä valaat laiduntaa, siellä ihminen ei voi ratsastaa.
Vai onko se jotain että hitsi, mahtava sävelkuvio, oon niin The Man tällä! <-- se on sellaista, ne ovat kaltaisiamme. Nyt olen jo lähellä, enkö olekin? :DD

Tiedän yhä paremmin ja paremmin syyn siihen, miksi ne onnensa kukkuloilla kuhertelevat varikset lähtivät pois, kun aloin puhua. :D
Ihminen kuulee variksen: Kraak. Varis kuulee ihmisen: Krääk.
(Pukivat muuten tuntemuksensa ääniksi, laulukseen, sanoikseen, silloin ne varikset. Hunajainen kujertelu kuului. Oli paratiisimainen olotila äänien, sään, lämpötilan ja maiseman puolesta.)

_______________________________________________


Minähän sanoin. Että siellä on "intiaanipäällikkö Haistava Nenä".
Kuvassa on vahvat todisteet siitä asiasta. :D
P.S. Muistuttaakohan sanikkais-kasveihin kuuluvaa peikonmähkää? mutta olisiko tämä hieman enemmän eläin... kovin on tiedonhaluinen.Vai onko niillä, joita sanon Mustiksi, pinnassaan tuollaisia...? Tuon täytyy olla jotain hyvin hyvin vanhaa.



Aistin-massukat alkavat lisääntyä pinnalla, kun huhuilet 20, 40, 60 ja 80 sekuntia. Siinä ajassa niitä alkaa ilmaantua. Kun sanotaan "viherlevä", on kysymys hämähäkkimäisesti monihaaraisesta olennosta, tässäkin taas, eikä mistään mikro-levistä.
Enhän minä sitä silloin nähnyt enkä tajunnut. Kuvista näkyi. En ole käynyt yrittämässä uudestaan. Kaikki päätelmät on tehty näistä kuvista, joita oli 4 minuutilta 9kuvaa. "Naru-varret" olin näkevinäni "syvyyksissä" kun katsoin kuvia "valöörejä ja kontrasteja" välillä säätelemällä. Itsekseen rannalla puhuminen ei hirveästi maistu ujolle ihmiselle vielä kuuskymppisenäkään. Voishan sitä hymyillen sanoa, että minä tässä... niin minä tässä kiville puhuin... ja häipyä paikalta. :D No ei oikeasti haittaisi jos joku kuulisi... kun itse tiedän kuitenkin mitä olen tekemässä.
("...missä olet, ihmeolento, missä olet? ...")
Uskoisin, ettei se etsimäni lippalakki-otus tule esiin monena päivänä vuodessa, ja on arka, koska on varmaankin haavoittuvainen (paikalleen kiinnittynyt?). Sen valokuva on tuossa pari kuvaa alaspäin olevassa eläinkartassa, ja tulee uusimpaankin karttaani taas. Valpas otus tuli vahingossa tietämättään ja minun tietämättä valokuvatuksi kännykkääni yli 10m, vähintään 15m päästä vuosi sitten.
_____________________________________________

Mullon uusi upea kartta melkein valmiina. Mut tässä on ... tällaista ... mitähän tuossa tapahtuu? Koskettaako mustan "kaviokynnet" tuota kotiloa, koskettaako tai kosketteleeko? Ystävyyksiä... ja haistavia neniä... siellä on takuulla intiaanipäällikkö Haistava Nenä ... eikun Torvi ...

Uusin versioni maapallon elämän (sukulaisuus-) kartasta. Korjasin 18.8 punalevä-nurkkia, hiissaten Argentiinan jätti-"laatikon" pienen simpukkalaatikon luokse. Suuri laatikko, 1, kuuluisi hieman oikealle ja hieman alas. Hammer-smiling red-1 ovat ikäänkuin vastakkaisen nurkan peilikuvat (aizo-moss-pori-slime mould).
Muistutan, että Argentiinan maaston kuivana ja tyhjänä näkyvässä jätti-"laatikossa" näkyy terhomatoa muistuttava ...öö... "sisälmys".



... ja hiukan laajempana:



Vestan valkean viivan pitäisi yltää lähemmäs vasenta ylänurkkaa, koska Vestan pinnalla risteilee ihan sitä itseään ... punalevän alfalenkaa. Alempi keltainen viiva on Venuksen.
Io puuttuu. Vaikea... siellä on ainakin vihreää, mutta saattaisin vetää myös hullun viivan radiolariasta silmällisiin hydriin. En hallitse tätä vihreitten (tai minkään väristen) kylkilluitten asiaa... ehkä palmikoituu maksasammaleksi? (ja oikosarveksi)

Laidat ovat yhteydessä toisiinsa päinvastaiselle puolelle aina. Siten esim. oikeasa reunassa seisova, ihmistä muistuttava punalevä-äyriäinen kuuluu vasemmassa reunassa olevan anomalocariksen kanssa vierekkäin, tai siten oikosarvella on kierteisiä siniverisiä sukulaisia päinvastaisessa laidassa.


Obabiniasta lähtee viiva maan sisällä vaakasuorasti matkaaviin Dickinsonioihin, koska täällä rannassa olevat kivitynnyrit tarttuvat toisiinsa kiinni mm. siten, että yhden alaosasta lähtee jokin yhteys alampana olevaan. Obabinia on lähellä maksasammalta, koska on olemassa obabinian näköinen maksasammal. Englannissa. Ihan samanlainen.

Pieni punainen tähti on meritähti, mutta iso punainen tähti kuvaa sienieläinten (porifera) sukulaisuus-haaroja ympärillään oleviin.

Ilmapallon näköinen valkea massukka oikeassa ylä-neljänneksessä: on sen näköisiä hydria ja on sen näköisiä simpukoitakin. Tuollainen kun meni kiepille, siitä tuli ryoliitti-kiekko (muoto kiekolla hieman kuin paperiveneen kuorella). Kerällä oleva sellainen muistuttaa Yorgian kiekkoa, joka taas muistuttaa Madagaskarin labradoriittikiekkoa = kiepillä olevaa charniaa.
Kiekko on 1 muna, joka yleensä luo yhden massukan? Mutta jos se joutuu hätään, se tekee lasikuoren, ja hajoaa moniksi? Tämä on "hieman" hakusessa, noitten elämänkierto, minulla, mutta olkoon miten tahansa, niin tuossa niiden sijainti on kartassa. Kun katsoo asteroidi Vestan pinta-karttaa, niin näyttää, kuin pintaa viistäen olisi kulkenut kovaa vauhtia "puhallettu ilmapallo, joka on päästetty irti". Sen jättämä jälki näkyy ja jäljen päästä on löytyvinään pingis-mailan muotoinen ilmapallon lötterö. Pitäisikö uskoa, että sellainen kulki siellä? Siellähän asuu todellakin yorgia! Nekö niitä lähettävät? Valtavan kokoisia yorgian näköisiä värikkäitä kiekkoja makaa Vestan pinnassa.
_____________________________________

Tv-uutisista ruutukaappauksia. Levämäinen muoto pallukan sisällä olevalla "kuutosella". Tuosta ylhäältä, mustasta, lähtee jotain pinkkejä johtoja, ruskean "sammalen" läpi munaan. Ne näkyivät paremminkin. Näyttivät näissä kuvissa kierteisiltä, sellaisia niinkuin [punalevän viidakko-seipäät Suomessa] ja Borneossa. Vai eikö... jotain letkuja siinä kuitenkin on, jotka on saatu eri värisiksi kuin muut osat. Linnunradan keskusta on ympäröity noilla mustilla. En viitsinyt edes mainita siitä tuossa äskettäin, kun en ollut niitä esittelemässä. Nehän näkyivät viuhkana keskustan yläpuolella, tai tähdet niiden reunoissa näyttävät missä reunat kulkevat. Olemme (läpikuultavan) mustan massaa, emmekö olekin?

Asia saattaa olla jopa niin, ettei voi luottaa silmiinsä, että onko maisema oikea. Osa maisemasta ei ole oikeaa. Meitä vedätetään kybällä. Todellisuus on scifimpää kuin scifi. Kuvat ovat oikeita, tarkensin tätä, varovasti. En ole mikään valepukki, alkuper. kuvassakin seisoo se sama musta. Oh my god, se otti KAMERANI hahmon !!! Minkä takia? Mestari kun on, niin jos se tietää, että kun mulla on musta suorakaide nenän edessä, niin silloin se muoto ja väri toimii. :D Mid helvedd... jotain peilaa. 27. kesäkuuta, toisena pvnä, kun sitä "häiritsin". Tiedättekö mitä... tuo voi otta ihmis- tai eläinmuodon myös. Se on täysin mahdollista. Jos sillä on muisti, se pystyy siihen. Tässä hetkessä pystyy ilman kummoista muistiakin. ... kommunikaattori... Se piirsi tuohon kännykän. Aivan takuulla. Sen tietää siitä, kun tuo on vinossa. Silmiä on niin paljon kuin se tarvitsee. Luonee niitä hetkessä. Giant Kelpin silmät on tehty tuollaisista sienistä. Hmm... jos musta on aaltoilevassa muodossa, eikä suorakaide, niin ei se silloin olekaan kännykän kuva, vaan ihan se ite. :) Paitsi että päät näytt kyllä suorakaiteelta! P.S. Pelottelee olevansa suurempi samanlainen (ehkä). Yleensä piiloutuu.




Katoppas. Ensimmäinen häirintäpäivä: 26. kesäkuuta. Se on sitä ihteesä. Ja se on siinä. Puussa. Hyvä ettei nenääni koskettanut. Enkä minä nähnyt mitään. Naamioitumisen mestari. The black. Ottanut piikikkään muodon. Arvasinhan minä, että mustat ovat siellä. Ei niille ole konsti eikä mikään ulottaa metrin korkeuteen: ne voivat ensinnäkin olla isoja, näköjään jopa niinkuin ihmisen kokoisia, ainakin. Voi olla näkymätön / läpinäkyvä, tai sitten musta kuin ei mitään, tai valkea kuin taivas. Ja ihan taatusti niillä on aisteja. Ihme jos ei älyäkin. Ulkomuoto vaihtelee, mutta ei ole välttämättä hyvän näköinen. Ei ihme, jos italialaiset sanovat, että älkää viekö meitä metsään. :)

Perjantai:
Se on harhakuva, jos kuvittelee, että metsässä seisovat yksinään puut, kuivat puut, kosketuksissa vain maahan. Eivät seiso puut yksinään. Siellä on muutakin kuin hämähäkkejä ja lintuja. (Muutokset maassa ovat näkyvämpiä.) ... oh my god, nyt pälkähti päähän, että jos nuo ovat kuusen osia, nuo lima?-putket ... SELLAISIA ON MERISULALLA ! Herratsiunaama, eihän ne nyt sentään sellaisia voi olla?! Merisulka on eläin, mutta se on puumainen, hiukan. Vääntö puuttuu, locariskierre... EIKÄ puutukaan, sulalla on tuota. Muistaakseni sen sulat meinaavat vängetä eri suuntaan sen sivuilla. Niinhän se varmaan onkin: kuusella on merisulan limaputket. :D Hyvin hennot ja näkymättömät enkeli-kädet. Jos näen oikein. Mutta niitä ampuilee vaikka mistä vaikka minne ...



_____________________________________________________

Torstai:
Siskoni väänteli eilen lankoja, jotka kai ovat rautalankaa, ja kertonut perheelleen aikoja sitten, että minä näen varjoissa olentoja joita ei ole. Hän häviää tämän kiistan vielä joskus, "muutamaa pistettä vaille täys-L-rivi" yo-papereineen. Yhtä kirkkaasti häviää kuin hävisi muistipelit.* Että kun kukaan ei ole hänelle niistä kertonut, niin sen takia niitä ei ole. Perkele! Minun aliarviointia. The black exists.
Kuvat kertovat, että tuota kiveä hautovat meille näkymättömät olennot. Ne ovat sekä muovimaisen läpinäkyviä (kosteutta ja limaa taitaapi olla siis), että seittimäisen läpinäkyviä (homemaisen, rihmamaisen ja pölymäisen vähemmän märkää), mutta voivat olla myös näkyviä välillä. Liikenopeus on juuri sellainen, ettei eläin, niinkuin ihminen tai lintu, näe sitä. Saalistava kissa toimii niin, ettei eläin näkisi liikettä/muutosta. Voin todistaa kuvilla, että olentoja on siinä, sillä kamera ei ole sama kuin ihminen. Aika ulottavia ovat, jos maasta käsin koukkivat... räpylää ilmenee oksalla, mielestäni. Olen juuri kaivelemassa kuvista niitä... johan tuossa hyvän julkaisinkin: yhdessä kuvassa tummana näkyvää punaista letkua koskettaa vihreä, täysin näkyvä räpylä-lehti. En tiedä, hautovatko mustat kiveä turhaan ja vain koska niiden tehtäviin on aina kuulunut herättää sen kokoiset kivimunat. Joka tapauksessa kiven pinta elää / pinnassa elää - olkoon sitten kuinka 100% kivi tahansa. Eivät ne välttämättä haudo sitä, vaihtoehtona silloin uteliaisuus. Tai molemmat vaihtoehdot yhdessä.
On minulla hullumpaakin "ideaa" noista. Silloin kun kysyin mustamaija-pellonreuna-kuvasta, että "Kysymys: millä tavalla nuo pellon pohjalta tulevat lävistävät tuon (kotelon) seinän?" minulla oli jo ajatusta oudoista läpäisyistä. Huimin ajatus on, että nuo pystyvät läpäisemään hetkessä paksun puun tai talon seinän. Se nyt vaan on olemattomista "havainnoista" koottu ajatus asiasta, jota on tai ei ole olemassa. En väitä olevan. Hyvin ne ovat (senkin) asian salanneet, jos se on mahdollista. :D

* No olinhan minä vuoden vanhempi. Ja ei hän "kirkkaasti" häviä mitään, mutta tämän musta-homman kyllä.

___________________________________________________

Keskiviikko:



Luulin että pikkunassu elää... ja että kääntänyt päätään, suun pois "kraaterista". Se on kai vain kivi. ...
... jonka pinta elää kauttaaltaan ja johtojen pinta elää. Ehkei mikään muu elä.
No "mustat" ainakin riehuvat siellä. Maassa, luulin että oksillakin.
P.S. Voi "pikkunassun" sisällä jokin elää, mistä sen tietää. Suurella ihmeellä, karhukais-temppu... se vaatisi kyllä noilta herättelijöiltä ihmetekoja. Ainakin minä annan niille (mielessäni) mahdollisuuden yrittää. Voi olla, että se vaatisi AIKA pitkän kesän. Jos miljoonia vuosia vanha kuoriutuisi, ne kuolisivat... elleivät pariutuisi noitten mustien kanssa... mikä olisi takapakkia. ...elleivät nämä nykyiset "henkiolennot" saisi siitä jonkin mahdollisuuden, jota niillä ei tällä hetkellä ole... Voitte hautoa dinosaurusten munia noitten avulla.

Ainakin pinta elää. Pallossa, johdoissa, ja noissa ... jotka ovat OLEVINAAN hohtavaa metallia. 1.7 vihreää johtoa näkyy kuvassa sileänä, ja sama kohta "sieni-juureilee" pintamassaltaan pikku-hupuilla 3 päivän päästä (eikä se ole vain "maali", joka kupruilee).






Jos muna uinuu näkymättömissä kauluksissa, niin kaulukset tosiaan ovat täysin näkymättömät. (Tämä koko juttu on aivan crazy ...)

Kuvattu tänään maanantaina, 4. heinäkuuta.


Kuvakulma on sama. Kuvien aikaero 11 sekuntia.
Ihankuin vasemalla roikkuisi ison ampiaisen näkymätön peräpää... En tiedä mylykkyääkö oksalla jokin muotoa ja väriä vaihtava olento vartioimassa munaa, vai mylykkyävätkö taustalla maassa ne mustat, joita siellä on. Tai siis on siinä oksissa niitä mustia kyllä, "mylykkyämässä", näin jo muiden päivien kuvissa, vaihtavat leveyttä ja kaikkea, läpinäkyvyyttä, aika nopeasti. Katsoin nyt vaan, että ... joko minä taas näen puussa jätti-ampiaisia?! Mestarien mestari on kyllä... olin "aspin" metallia "työstämässä", että jos sais todistettua feikiksi. Muotoansa meinaa muutella, niinkuin pesäkin. Tämä on jännä juttu... Niillon ongelma: ite ovat näkymättömiä, mutta muna ei. Ei ongelmaa ennen minua. Joo vähintään palloa koskettelevat ne mustat, ja riehuvat siinä ympärillä, vihreinä, mustina, näkymättöminä ja puoliksi näkyvinä. Ainakin näyttää siltä. Luonnossa: et näe.

______________________________



Saattaa se elää, vihreäkin johto. Ainakin maalit vaihtaa väriään minuuteissa. Piece-of-kaakka tai ainakin melkein, koko höskän todistaminen eläväksi. Pallon ympäriltä paljastui kuvasta tuollainen elämänkehä-rysä, jota ei todellakaan näy luonnossa silmillä! Ympärillä häilyy muuttuilevia mustia ja ampuillaan riukuja ... Punaisen johdon pää muuten liikkui senttejä 10 minuutissa, törröttämästä hävisi jonnekin piiloon. Tämä on sitkeempi pysymään paikoillaan. Kaivan esille vielä lisää muutos-kuvia. Ja ainakin "aspin" juuri muuttuilee koko ajan. Täytyisi vaan vielä todistaa, että se on kokonaan tuon otuksen tekemä, koko aspi!