IRC-Galleria

Nyt otetaan kaikki irti siitä samaisesta metsäpolku-kuvasta, josta jo tein 2 kuvaa tuossa aiemmin. En arvannut kuvatessani, että tekisin kuvalla yhtään mitään. Käsittelin hieman kuvaa, mutta sellainen käsittely ei luo kuviin uusia muotoja, värit vahvistuivat ja muovimaisuus lisääntyi - sitä taitaa olla ilman kuvankäsittelyäkin... olisikohan jokin "levän vaikutuspiiriin joutuminen"? Kaikki tottelevat sitä, ja moni asia näyttää risteytetyltä. ...minun pitää miettiä vielä silmät sikkurassa sitä, että minkä kokonaisuuden osa tuo violetti on. Näyttää, kuin se olisi niinkuin yksi korvan tasapainoelimen kiekuroista, josta lähtee yhteen suuntaan tikapuut tms, yhdestä suunnasta laskeutuu lassoreunainen lehti, kolmannesta suunnasta nousee kaari takaa kuun levän näköinen, ja alaspäin lähtee tynnyri. (Tosi viidakkomaista. Violetti tapiirin kärsä näyttää kyllä itse sellaiselta kuun/merenpohjan levän "kuonolta".)






Mustat näyttävät saappailta, jaloilta, kavioilta, kynsiltä, ammoniitin limittäisiltä kynsiltä, madoilta, halkaistuilta putkilta, kauluksilta, puiden oksistoonsa muodostamilta vinoneliö-kauluksilta, ja avaruuden läpinäkyviltä tervan mustan-ruskeilta lehdiltä. Jotkut roikkuvat puusta alas kuin norsun kärsä.

Ei NIIN pienentyneet. En tiedä missä mäen päällys oikeasti on, sillä kuvan yläreuna on tuo. Mut jännää on tämä kasvillisuus tässä ja levä ja "the black".


___________________________________________

Rupeaa olemaan jo hyvää todistusaineistoa! jos ei ole aiemmin ollut.



Se on mestari-silmä. Löytää saman räpylän. Pakko kehua itseään.
Missä ihmeessä minä näin tuollaisen hinku ja vinku -jalan... vai enkö ole nähnytkään sitä muualla kuin tuossa kartassa?
Aika paljon asioita metsässä ja heinikossa on musta rakentanut... emme näe niitä, kertakaikkiaan näkymättömiä. Mutta jos katsoo tarkasti, niin sitä on joka ruusupuskassa ja joka paikassa. Ei se kaikkea rakenna, on vaan siellä joukossa, mutta tuon räpylän heinikossa on rakentanut musta litteä sametti, ja se on yhä siinä. Siltä minusta näyttää.
Räpylä viuhottaa viherleväpaketista?

Alla näkyvä kuva: pieni mittavirhe pienen, sinisellä ympäröidyn laatikon sisällä. 4,3 km matka alhaalta putken "sisältä" oikean puoleisen hahmon yläosaan, kuuluu pysähtyä seepiamaisen "intiaanipäähineen" ALA-reunaan se viiva, ikäänkuin päälaelle. Siihen on 4,3km.
Yleisesti näistä alueista: yhdyskunta-elämää joka rakentaa sisälleen kilometrienkin pituisia ... asioita ... sieni rakensi samaa levämäistä pakettia tässä ja 5 km päässä samaan aikaan. Entistä merenpohjaa eikö tuo liene, vai onko jaksanut hetken sinnitellä kohottuaan? Suuret vihreät "kasvustot" sijaitsevat sienilaattojen väliköissä, samoissa paikoissa, joihin on muinoin annettu liukas väylä matomaiselle limakasville (tai kasvimaiselle nivel-madolle). Viimeksi mainittua on Andeilla ja Suomessakin. Oli. Eli. Se saattaa olla monimutkaisempikin, sellainen pari saattaa lähteä Giant Hammerhead:stä liikkeelle? ja saattaa rakentaa pinkin, suuren, holvikaarilla varustetun vaahtomaisen "linnan" (niinkuin tehnyt Plrunpesä-paikassa) - ehkä valloittaa järven koko pohjan alueen. Ehkä se kuuluu tuohon mustaan, tai sukua ja/tai symbioosi.
Kielletäänkö tämän kaiken olemassaolo, kun ei koskaan missään puhuta?



Maapallon ihmeellisin paikka ja elämää uhkuvin pinta mitä olen tähän mennessä löytänyt. Etteivät muodot vain heijastele maailman ensimmäisiä alkusuisia? - kuun levän lisäksi. Elämä, entinen kai, tai mistä sen tietää vaikka nykyinenkin? näyttää kukoistavan muotoineen ja väreineen. Tuokin maa eli, se on aivan varmaa.
Googlen kartassa täällä: https://www.google.fi/maps/@-41.4665377,173.0729336,3576m/data=!3m1!1e3?hl=fi

Toinen kohta:
Vaaleina näkyvät osat näyttävät hieman tältä:
Vasemmalla: Kuin viherleväpaketti, joka näyttää syvän meren "kilpikonna"-madolta, kasvaisi poriferaputken alkupäässä. Ehkä se on putkimadon anomalocaris -esi-isä, jonka häntä, pään sijasta, on sivulle osoittavana sienenä... otus olisi tuhannen hahmon eliö silloin. NE putkimadot OVAT a.locariksen ja limasienen sukua: kierteet + sieni.
Oikealla: Kuin seepiatukkainen, seepia-massuinen [kulmassa seisova mato] kasvaisi samaisen poriferaputken loppupään torvesta.
https://www.google.fi/maps/@-41.6672574,172.4489343,7130m/data=!3m1!1e3?hl=fi





Paljon tietoa samassa. Kuun jättimäinen kuoppa - näkyvät paljaalla silmällä kuusta maahan - muistuttaa mielestäni sienistä eniten yhtymä-, itu- ja kotelosieniä. Eniten se muistuttaa merenpohjan hämähäkkimäisiä punaleviä. Kun on kaulukset, ja sisällä jotain, niin sellainen muistuttaa monia sammalia, mehikasveja, puita, leviä, sieniä, korallejakin ja jopa sirkkaäyriäisiä.

Orangin vertaaminen limasienen piirissä seisoviin "hartia-hemmoihin" on lähinnä vitsi, mutta eikö yhdennäköisyys muka ole hämmästyttävä? :) Mitä hämis-silmiä niillä on noissa pää-lisäkkeissään? Päässä oleva läskisäkki näyttää olevan ikäänkuin kiinnitetty siten, että langat lävistävät otsanahkan, ja kulkevat nenän varren yläosasta sitten pintaa pitkin silmien alle poskien yläosaan litteiksi kuin rusetin päät. (En ihmettelisi, jos turkissa olisi limasientä.)

Vuorijono makaa viistoista laudoista/sulista koostuvassa valtavassa pitkässä kukkaruukussa. Laudat näkyvät kuvien alareunassa. Se on the musta kouru. Suljettu pääty näkyy. Tuollaisen päädyn voisi olettaa alkaneen kasvaa jostakin, tuo kypärähuppu putkautettiin alulle jonkinlaisesta mustan kourun oksasta. Tämä on sienen ja kasvin välimuoto, ja monen kasvin esi-äiti, varmaankin. Ihminen on mielestäni kehittynyt otuksista, jotka kehittyivät merenpohjan imakan-pinkistä punalevästä. Kuvan jättimäinen juttu on myös risteytynyt mm. sen äiti-levämme kanssa. Siitä kun alkaa kutoa eliökarttaa, niin silloin se alkaa mennä oikein. Noista ja niiden risteytymistä. Tämä on uudempi.



Alimmaisessa iso valkea taitaa olla toisen vuorimöykyn takana. Sen nikamat jatkuvat ehkä hyvin monina tuolla takana vasemmalle. Kasvimainen, sanoisin. Tämä oli suuri löytö. Uuden Seelannin vuoria on helpompi lukea kuin muualla näkemiäni. Kasvi-pakellosta, pitkä kasvipaketti. Tosiaan samanlaista kuin Ganges-joen sisällä monivärisinä näkyvät köynnökset. Muut asiat, jotka tiedän kasvaneen mustan kourun sisällä ovat: 1) Alppien (mm. Dickinsoniaan viittaava) pieni, muutamien kymmensenttisten kokoisten möykkyjen juna, 2) Dolomiittien rinteillä kotkan pesän vieressä mutkitteleva musta sulkamainen kouru joka kasvattaa kaksois-käsi kasvia sisällään, ja 3) kolmantena tuon viimeksi mainitun sukulainen: Kuopion rannassa toisensa kobramaisesti kohdanneet, kivettyneet muinaiset köynnös-kädet, joiden pintarakenteina näkyy yhdyskunnan käskyä tottelevia tarttumaleviä, ja jotka, ympäristöstä päätellen, ovat bruukanneet vielä kauemmin sitten valmistaa jykevähkön ja "magneettisen näköisen" pystyholvin ylhäällä olleella väliraolla <-- tai tarttumapinnat välissä eivät säilyneet ja putosivat pois.
Tai viimeisessä se kouru on yhdyskunnan rakentajaputken pinta.

(<-- nuo putket ovat Kuopiossa useitakin senttejä paksuja, USAssa "dinosauruksen syömät kivet" makasivat sellaisella hiekalla, jossa näytti olevan samanlainen rakentajaputkiarmeija kivien ympärillä, pienentyneet hiekanjyvän kokoisiksi useista senttimetreistä. Kaikki liittyy kaikkeen, kun jaksaa kaivella: hiekanjyvän paksuisiksi pienentyneet putket olivat ehkä sienipintaa, joka oli sukua sille mustalle sienipinnalle joka yhä munii pinnastaan ruskeita kauniita pyöreitä munia: keräsienet. Mustasta on kysymys siinäkin: eikö kyseinen sametinmusta-pintainen keräsieni olekin niiden munimiskolojen kohdalta vaaleanpunainen... aivan kuin musta hento koura kurkottelee vaaleanpunaisine alapintoineen piiloutuen kasvien taakse.)

______________________________________________________

Matchejä, jotka ovat epämääräisiä: 1) Eye of Ra-zor 2) selkään kiinnittyjä
(Pienten olentojen muodot eivät ole "epämääräisiä"!) Tätä Mars-kuvaahan pyörittelin blogissani vuonna 2014. Nämä näkyvät tässä ihmeen tarkasti, ollakseen hiekan peittämiä. Photoshopilla kaivauduin hiekan alle. Hiekkakerros suorastaan poistui. Valokuvankäsittelyohjelmat ovat must, herätettäessä kiviä eloon.



Tuossa kun on tuo vaaleanvihreä koukku-pihtinokka, viidakossa, vasten isoja mustia "tikkaita" jotka ovat keskellä kuvaa (=ohuita puita), nojaa oikealla niihin tikkaisiin, niin ... saman näköinen nokka on jollakin oksalla tai juurakolla, joka näkyy vaaleana oikean alanurkan Mars-kuvassa, simpukkamaisen muodon alla. Tuo Marsin pihti on tod-näk litteät levyt, koska samassa valokuvassa makasi iso motkäle, joka päättyi litteisiin levyihin. (Muualla missä moista koukkunokka-naamaa muistelee nähneensä, on sen karvanenä-madon elävät selän osat. Vaaleanvihreä muistuttaa enemmän madon selän 1 mötkylän päätä, kuin tuota Marsin...). Minä vaan kerron mikä muistuttaa mitä, en minä ole ikinä nähnyt Borneon puita. Mutta kummallisia ne ovat ... ja samaa rataa jos mennään, että ei ole puita nähnytkään, niin ... katsoin Borneon metsää kuin jotain vierasta planeettaa: ajattelin, että jospa metsä lähettää keihäsparin latvustoon tappamaan jotain sieni-keskittymää... kapeat keihäät ovat kasvaneet ehkä tosi nopeasti... voivathan ne kasvaa yhdessäkin, ettei niitä tarvitse tappaa, tai kenties kaikki siellä kuuluukin niihin puihin, samalla tavalla kuin maasta irti otetussa kallassa voi olla musta lehti tai kuin lummemainen kasvi on pääasiassa musta. Entä kallankukka-päiset keihäät? Näyttivät lävistävän neliöitä... saattaisivat vastata bakteeria. Olen katsonut vasta 3-4 Borneon metsän kuvaa.

En tiedä mikä universumi on, enkä tiedä mikä tuo vaakasuorassa oleva valkeahuntuinen viidakossa on. :D Siinä nyt vaan oli "match", niin se on pakko ottaa esille.

Marsissa yläreunan punaisen nuolen oikealta puolelta ei varmaankaan katso iso litteä harmaa eläin tänne päin silmillä, eikä suuri lehtimäinen , tänne päin osoittava lonkeroiksi jakautunut levykään varmaan ole sen eläimen nokka. Vaikka silmät nakottavat sellaisissa paikoissa, että kuuluisivat symmetrisesti siihen nokkalevymäiseen lonkerikkoon.

Pitkäkaulaisella "joutsenella" muuten näytti olevan ohuen juuren jatkona kuin minihaavin rengas... matalaseinäinen/allasmainen vannerengas. Pieni ja huomaamaton, mutta saattoi liittyä siihen otukseen, tai on saattanut kasvaa siihen, maata vasten, kuoleman jälkeen. Niin on saattanut.

Oikea alanurkka: 2. alin kuva: tuo nappi on ollut kiinni tuollaisessa reiässä. ...eikun ainakin viimeisimmäksi siinä reiässä on ollut ja on yhä kiinni musta limamainen ohut nauhamainen "venyke". Musta käärii kainaloonsa sen valkean, joka suunnalta. Aikoi ehkä käyttää valkean olennon materiaalina lisääntymiseen, ennenkuin kaikki kuivui - ellei ollut sen valkean kanssa-eläjä. Voi suojelijakin ja kanssa-eläjäkin käyttää kuolleen materiaalina yhdyskunnassa. Sitten vesi loppui, ja he muuttuivat still-kuvaksi.

Yläreunassa keskellä pieni valkea kontti: sen vasemman reunan nokat/sulat/kuupat/lipat osoittavat alas, oikean reunan vastaavat osoittavat ylöspäin. A-locariksen piirre ainakin on sellainen. Ei näytä taivaalta eikä näköharhalta tämäkään kontti. Kyllä se on ihan oikea. Yhtä aikaa yorgiamainen ja a-locarismainen. Kontit lähettävät tummanvihreää kaksoislankaa alaspäin, ehkä. Monimutkaista, vanhaa, kukoistavaa elämää ja organismien yhteiseloa. Kaikkia muotoja ei edes osaa hahmottaa, maallikko pallon vastapuolelta. Jossain näkyy kiekkoa, jossain "suuttimia" joista lähtee viuhkamainen jatko 90 asteen suuttimen kulmasta... Saattaa myös olla sienikeihäitä, kallankukkamaisilla päillä, jotka lävistävät vihreitä (tai valkeita?) vinoneliöitä. Sellainen edustaisi mustavartista pitkää sientä, joka makaa kivettyneen vihreän anomalocariksen lävistäneenä. Tai niitä oli siinä fossiilissa kaksikin ristissä. Siitä rysästä sitten pitäisi kutoa ihmishahmoinen, sienipäinen äyriäis-olento, tai sienipäinen merietana... en tiedä, missä kohtaa ymmärrän väärin! (Makaako mustavalkea etana toiseksi ylimmäisessä kuvassa pyöreän sektori-ritilän päällä?)



Onko oikean laidan valkean sulkakeskittymän rinnassa locariksen vinoneliö-aukon ääriviivat? mutta ikkuna on laudoitettu. Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen. Sulkamainen kouru, jonka pohjalla on vinoneliö: kas, sellainen on Leppävirran rantaviivassa. (Kouru siellä on kuin madon/bakteerin kuori, koska sen sisässä kulkee madon ja bakteerin sisälle kuuluva Sir-Ankanpää-jono. Tunnistan Leppävirran rannalta kyseisen Sir-etc -jonon, koska sen osat suippenevat "karmealla" tavalla, juuri samalla tavalla kuin syvänmeren matojen simppelit sisäosat, ja toinen samanlainen on kiinni ensimmäisessä.) Näin siis Leppävirran rantaviivassa. Syvänmeren matojen kaltaista pötköä siis, mutta auki, tai kourun lisäksi on kuorena ollut ohut kalvo, juuri kuin syvänmeren madoilla on niin ohut iho, että sisään näkee.
Lepakon ja koiran mustat ankanpäät törröttävät kuun leväkuopasta melkein sellaisina, kuin ne ovat meillä nisäkkäillä, pässin, laaman ja hevosen päinä ...it is our head. Porukka kuopassa. Samat kuin rahkasammalen inhimillisen näköinen viiksiniekka-porukka seisoo kaulus-pesässään. Minä oikeasti luulen ja uskon niin.

Vastaukset ovat löytyneet. Melkein kaikki. Enää on tietämättä vain se, mistä se tämän hetken kuuluisin suomalainen fyysikko puhui joskus, että Mikä universumi on. :) Sitä ei taida saada selville maasta, latvuksista, taivaalta, eikä kuusta. Emme saa koskaan tietää. Tai ehkä voimme lähettää robotteja menneisyyteen, ne tutkisivat asiaa miljoonia tai miljardeja vuosia, ja sitten toimittaisivat tiedon. Menneisyyteen sen vuoksi, että eihän meillä saata olla riittävästi aikaa jäljellä, ja selvittäminen veisi ehkä tosi paljon aikaa. Jos olemme jonkun roskapöntössä, se ei olisi kovin mukava tieto. Jos kaukana muurien takana on toisenlainen universumi, tieto aiheuttaisi enemmän kärsimystä kuin mielihyvää. :D No olisihan se saavutus, josta sitten ilo kai irtoaisi.

______________________________________________


Ai nii: ja valo massussa.
Edellisessä kirjoituksessani oleva "locaris-etana" sekä tämä, ovat kai molemmat Australian itä-rannikolta löytyviä lajeja.
(Oletteko varmoja, etteivät ne huutaneet Timbeeer!, 2 etanaa, kun sienen varteen kiipesivät? Ennen tätä sarvipantamuotia, silloin kun sieni oli sieni. ...pesän laidat, ja sieni välissä... jospa se kaatui siihen... en aivan tajua tätä sieni-päässä asiaa. Paitsi että joillakin oli sieni päässä. Saattaa niitä olla meitäkin muodostamassa.)


Se on tämmöstä hyvin tieteellistä tämä, tämmönen Persuke-housu.

hyvin läheinen sukulaislaji:
https://image.shutterstock.com/image-photo/stock-photo-philinopsis-pilsbryi-eliot-lipe-450w-1482897623.jpg

Rapumaisen matomainen ele: https://www.vibrantsea.net/images/philinopsis5433_anilao2017_thumb.jpg

Erään pikkunassukan, siilimäisen, tekemä matomainen ele:
https://image.pbs.org/video-assets/gRjUjwT-asset-mezzanine-16x9-RUs9ArX.jpg?crop=384x215&?format=jpg

______________________________________________

P.S. Helsingin kallioseinämässä olevat turkoosit pyöreät sammalkiekko-fossiilit näyttävät samanlaisilta kuin Marsin turkoosi kiekko, jonka muodostivat 2 (kelluvaa?) madon näköistä putkea.
Vaikka kaikki olisi niinkuin sanoin, niin tuo neliöpesä on kuitenkin aika käsittämätön, ja vastaa jollakin tavalla niitä kuun pesiä.

________________________________________________


Samettinenä nuuskuttaa nilviäis-karhukais-koppakuoriais-siilejä? Ovatko ne sen poikasia?
Otuksella on pääkallo ja selkäranka, ja se näyttää käärmemäiseltä kastemadolta. Jos tämä on akvaariossa, näyttää varmasti iilimadoltakin.
En tiedä, voisivatko sen poikaset olla noin outoja ... mitä ihmeitä siinä on ... tosin tuolla jos millä olisi outoja poikasia.

Mustat isot pyörylät ovat niitä valtavia läiskiä, jotka näkyvät maahan asti. Ovat kuun maaperän sisässä elävää punalevää + "the black", sientä. Kuvat todistavat, että levä on lähes identtinen meren pohjan levän kanssa, joka samoin elää maan sisässä meren pohjassa ("salmiakki"-kuopat). Nasan kuu-kuva tarkennettuna. Näyttäkää kuva niiden mustien sienten ja levien tuntijalle - hän tunnistaa ne tuosta kuukuvasta heti. Vasemman alakulman pikkukuva on 3:nnesta isosta tummasta läiskästä kuussa, niitä on 3 vierekkäin siellä. Punainen nuoli ei kuulu vasemman alanurkan pikkukuvaan, vaan nuolet kuvassa osoittavat toisiaan vastaavaan paikkaan, jossa mustan sienen 2 levenevää tassua tekevät aizo-aceamaisesti altaan. Alkuolento on erikoinen.



Oranssien moon ja earth -sanojen välittömässä läheisyydessä vasemmalla on mustat kaulukset. Ne ovat identtiset. Sanat on kirjoitettu mustapeitteisen, eläimen päätä muistuttavan möykyn tai ulokkeen "pään päälle". Jotka myös identtiset.

(Poistin tästä välistä sukupolvi-tarinoita.)

Kuvassa oikealla näkyvä, kuun 2. suurin läiskä näistä: näet ylhäältä alas menevän kuin lehtiä, jotka ovat kiinni keskellä ylhäällä. Se kiinnityspiste taitaa olla äyriäisen pään sijainti?... noista sieltä päin tulevista lehdistä muotoutuu maapallolla sirkka-äyriäisen liperit ehkä? Sillä on niitä koristeläppiä, lehtimäisiä, usea pari.
Merenpohjan punalevän mahtavat liperit roikkuvat oudon näköisinä isoina mutteloina siellä kolossa katosta lattiaan

Paras on tuo musta hirviö tuossa isoimmassa aukossa. :D Lord of the Materia.




_____________________________________________________

Tässä on se krotin ja Yorgian yhtäläisyys. Jos Yorgia on Dickinsonian kaltainen, on se pesiä peräkkäin rakentanut ... "jatkumo", ehkä. (Elleivät jonot alkaneet välillä jostain ja kohta paättyivät suunnitelmallisesti, ei vahingossa? sen sijaan että se olisi vain jatkanut matkaansa, jos pystyi.) Oikeassa reunassa näkyy Yorgian se ISO NAPPI. Unohdin laittaa kuvaan sen saman, krotilta. Mutta sehän on näytetty ja mainittu alempana olevissa kuvissa se krotin iso nappi.
Hei eikai tuon oikealla puolella olevan Yorgian sisällä näy harmaana sellainen, josta vitsailin alempana, että pinkki kani ajelee kiekolla? Saattaapa muuten olla. Törröttävät kissankieli-suklaan muotoiset ulokkeet puhuvat sen puolesta. Niitä törröttää "pinkiltä kaniltakin", Kuopiossa, eikä Venäjän Yorgia tietääkseni ole peräisin kovin kaukaa. Minun pitäisi tutkia positiivikuva perusteellisesti - ehkä löytyisi jotain. En täysin tajua tätä, että miten se voi olla yhtä aikaa jyhkeä "molekyyli", pinnassa menevä alfa-jatkumo, viemärimäinen kolo jossa makaa ranka, krottimainen, 2:n karhukaisen three-/four-some, ja mitä vielä, piikkinahkaismainen, tursasmainen, kasvin itiöemä-kuopparivi, merirokko, ja "jalaksilla ajeleva kani josta törröttää kissankieliä"...!


Yorgiaa on pakko katsoa negatiivina, sillä ihmisen silmä ei kykene erottamaan mitään vaaleanruskean yorgia-kiven positiivi-valokuvasta. Näkee sen, että ne ovat rivissä, ja muistuttavat itiöpesä-kuoppia, pyöreää muotoa on, ja että pintakalvo on ollut hienosti poimuinen. Tai kykenee, jos kuvaa parannellaan.

Yorgiakiekkojen (18cm) ympärillä oli muuten ihan kunnon kokoisia, (6cm) ankan jalan muotoisia lehtiä, vieri vieressä, lähtivät kiekkoa reunustavasta "oksasta". Emokehys ainakin oli kasvimainen. Kaikki siinä on kasvimaista muu, paitsi sen luomat kiekot, jotka ovat enemmän eläinmäisiä. ... positiivikuva on käsittämätön "viemäri".. ehkä se evä on karhukaiselle kasvanut pyrstö? Niitähän on olemassa lehti-pyrstöisiäkin. :) ... käsittääkseni lätkät ovat yhdyskunnan tuotosta. Ei se olekaan pelkkä jono pyöreitä levyjä.

Aakkosten L ja M ovat "laamet med" - loemet mukana, oletan (arkussa, kun vainaja(6) juutti(9)kaaphun(10) sai(7). On tullut pakettiin kai loemet matkaan, kun katsoo tuota krotin häntää. :D (Alepool & Beetto Cuulum Dartu yhEEEEEn... no sekin on käynyt. 6 sai valkean kuteen ylle. Tämä myös.
... oesko jiäneet ... oekeesti loemet ... siltä se näyttää. :)

________________________________________________


Terhomatokin tuo näkyy olevan, tuo iso sininen selkä, kaikkien muitten otuksien lisäksi. Terhomato, meduusa, mustekala, ekskavaatti, veikkaan hämähäkkikin, äyriäistä en siinä tunnista jos hämistä ei lasketa. Sleeping-catin pää ihan kuin olisi vasemmalla, siitä voisi seurata, että pötkylä on myös maksasammalen 1 sellainen palmikko, varsinkin punaisen maksasammalen. Limasienten itiöemät kasvavat korimaisissa seinissä kiinni vasemmanpuoleisen pään muotoisilla, mustekalan-perä-läpykän näköisillä osilla, niinkuin jotkin suuret vastaavat kasvoivat ehkä Himalajavuoriston juurakoista. Mötkylä muistuttaa paljon hyljettä ja valasta, ja on niin päin, että sen pää on sama pää kuin karhukaisen pää. Vastaava karhukaisen pää muilla kuin tällä krotilla muistuttaa hiukan nokkaeläimen nokkaa ... Nokkaeläimen nokka vielä menettelee, mutta jos krotin selkänä on melkein valmis hylje tai valas, niin sehän on jo aika outoa. Valaan ei tiedetä eikä uskota kehittyneen tällaisesta olennosta. Hmm... maaeläimelle "taantuma"? Risteytymä... taantuma... valaat ovat kyllä oikeasti erikoisen näköisiä...






Alkukaarimaisesti kaartuvat kyllä kalan seläksi ja vatsapuoleksi karhukaisen ja anomalocariksen näköiset olennotkin. Kuinka nekin ovat krotin selkänä? Jatkumon reuna kyllä pystyi peittelemään kennoon sellaistakin, joka meni sinne itse.

On vieläkin yksi vaihtoehto. Ne, joita nimitin snaak:seiksi... olen maininnut jo vuosia sitten sammalen kiekon "puhaltajat". Niin alkeellisia tähtisuita, että niitä näkyi avaruuskuvissakin, puhaltamassa galaksin keskustaan päin. Alkujatkumo... sammaleella rihma. Muinaisilla Kuopion jatkumopesillä, kuvassa, se on saattanut olla silmin näkyvää, kiertyvää kasvimaista kaksoisliaania...
Niin ne puhaltajat, erilaisine perimineen kun tulevat reunalle, ne puhaltavat sisuksensa sinne pesään. Eivätkö kaikki kuvat viittaakin sellaiseen? Tuossa vähän alempana puhaltajien suut on kiinni kehäksi kiertyneessä jossain ihmeen locaris-karhukaisessa. Sammal-fossiilissa suut ovat kiinni keskelle rakennetun valkoisen munan pinnassa, jos en väärin muista.

Nuo kalan selät ja mahat, nehän eivät oikeastaan ole sitä reunaa, vaan ne ovat kennon luoma yksilö. Sitten voimme vain todeta, että selkämme on ekskavaatti, karhukainen, anomalocaris, tai alkeellinen merituppi, ja se, että mikä noista, niin ainakin eri lajeilla, läheisilläkin, näkyy vaihtelevan.

Krotti ei näyttäisi olevan muodostunut monista eläimistä, vaan vain muutamasta. Ehkä niillä on varastossa geeneissään enemmän vaihtoehtoja, mutta rakentavat aina vain muutamasta yhdistelmän? Erikoista, että ne muutamat ... pitävät muinaisen muotonsa ... kai?

Mikä tuo kellan punainen maksa on? Putkimato, merimakkara ? Merimakkaran, nautiluksen ja limasienimäisen meritupen välimuoto?
Se on eläin. Suojakuoresta kurkkiva matomainen eläin, jolla on sulkakoralli-merituppi-seepia-limasienimäisiä suu-ulokkeita. Ja on ilmeisesti ollut lähellä punalevälinjaa aikanaan.

(Itse musta the "plaak" taitaa olla tuossa krotin selkänahkana :) ... tai jokin niiden mustien hentojen lajien ja karhukaisen välimuoto. ... levy tosiaan. Plaak = paksu levy. Läkki-bläkki -sepän ... mustaa valurautaa taitaa olla plaak.
... kyllä tämä on niin nakki ... elämä on (kuin) vitsiä, paikoin.)

Minulla voi vielä olla aukkoja näissä ... "tiedoissa"... Mutta eliökarttaa ratkon yhä. TIETENKIN snaaksit kuuluvat sisimpään osaan ...

Futuristinen pinkki kani tuossa ajelee tuolla uhvolla tuossa Kuopiolaisessa kiekossa. Allaan olento, jolla on erilaisia jalkoja. Eturäpylät napottavat siinä vierekkäin, muiden muassa.
Saattaa muuten, vakavammin puhuen, olla punalevän outouksia: niitä on olemassa ihmeellisiä monimutkaisia "vaunuja", täynnä outoja yksityiskohtia.
Vakavasti otettavaa on myös se, että tuokin on eliöitten jäänne, kaikki kivet rannassa näyttävät olevan kivettynyttä elämää.
Entä jos se pinkin kanin näköinen on palanut... ihan kuin siinä joisi joku, kääpämäisestä kartiomaisesta koralli-kupista. Oikealla ylhäällä oli isompi samanlainen kartio-kääpä-kuppi, kiekon keskiviivalla (en saa kaikkea kuviin mahtumaan) kiinni noissa sinisissa rakenteissa sekin. Paloi tai kuivui. Onko muita vaihtoehtoja?

Kartan korjailu on kesken, mutta edennyt. Sijoitan bakteerin seuraavaan paikkaan:

Kartan vastapuolelle, punalevälinjalle, peilikuvaksi ko. punalinjan ekskavaatti-pistettä, jossa yhtyvät mustekalat, meduusat, diplomonads ja sellaiset äyriäiset niinkuin hanhenkaula. Sen pisteen peilikuva-pisteeseen, siis.

Tämänhetkisessä asetelmassa bakteeri on aina näiden 2:n välissä:

- Rugosa-korallin ja merituppi-poriferan välissä
- Alfa-"aizo"-limasienijatkumoitten ja oikosarven välissä
- Kuopion pulleitten peiteltyjen jatkumoitten ja ameebamaisen radiolarian välissä. Jälkimmäinen napittaa katsoa sinua 2:lla silmällä, ne tosin eivät näe kun ovat 2 reikää vaaleanpunaisessa olennossa, joka on verhoutunut johonkin kuopan tapaiseen ehkä, ikäänkuin ruusun sisään. Se tottelee tällaista lorua, kuin että "KULMIA, ROSE-POT, 2 NAPPIA". Niin tottelee peilikuvapuolikin: Siellä on vinopäistä putkea muistuttavia matalia ruukkuja, joita muodostaa mm. paperivene, ja muodostaako hanhenkaulakin? .. plaa plaa... "kulmia" saadaan meritähdistä, huokoseläimeltä ja radiolariasta, tuplareikä yorgialta...
- Mustan hennon kourujatkumon, niinkuin Alpeilla/Dolomiiteilla ja merivuokkojen/rupikorallin välissä.
- Ympyrä kiinni, rugosa & tuppi-porifera.

Korjaillut kuvaa monta kertaa. Ehkä hyönteiset ovat nyt oikeassa paikassa. Peilautuvat suureen kenno-mestariin, joka Big Hammer Head Andeilla ehkä on, ja hyönteismäisiin Giant Kelp -leviin. Hämähäkit peilautuvat hentoihin mustiin black-kouriin jotka ovat kai homeiden sukua. Hämiksien kuuluisi ehkä peilautua myös naamioituneen näköisiin symmetrisiin limasieniin, näyttävät aivan naamioituneelta hämähäkiltä. Se suunta olisi enemmän puihin päin. Hyönteislinjalla lienee punalinjaa lähestyttäessä sirkka-äyriäiset ja lähempänä levälinjaa sirkka-äyriäismäiset salmiakin muotoiset kuopat. Sama leväkuoppa-juttu hämähäkillä, lähestyttäessä punalevälinjaa.
Merimakkara kuuluisi ylempänä olevaan sektoriin, karhukaisten ja käsnäjalkaisten vastapuolelle. Niitä on erilaisia, ovat hyvin, HYVIN kummallisia ja karmaiseviakin olentoja. Kun näin vaikeasti ryömivän merimakkaran, tuli tunne, että se on meidän kaltainen.

El Turado iski jälleen. Tein tämän pohjan muutama viikko sitten. Anteeksi jos on hiukan epäselvä, tai 2 kieltä sekaisin, mutta onhan tämä nyt erinomainen verrattuna ensimmäisiin yrityksiini.
Minulle valkeni tuossa hetki sitten, kun näin Dickinsonian puumaisesta sisärangasta kuvan, että kysymyksessä on se sama putkimato-locaris-limasieni sieni-tötterö. Ehkä sitä voi laajentaa vielä puihin, ja syvänmeren matoihin, ja ...
Muutin oikosarven paikan ja vähän helmiveneenkin. Muutin täysin hyönteisten paikan.
Tilan puute kadotti elämän muodon: ympyrän halki kaareutuva sarvi (joka kiertyy suhteessa punalevä-linjaan, tai linja kiertyy). Ei se muoto varma ole.



Kaloja on alueella: Hai - ancient hole head fish - Lusikka-jalat --> Pohjalla viipottaa kaikenlaista, oliko se Sea Moth, lusikkajaloilla viipottaa kömpelö herkkä otus, jota paha ihminen pyytää lääkkeeksi! - (Turkish Towel -punalevä-"kasvi", haimaisia koiraita jollakin punalevällä) - punalevä-linja: on olemassa useitakin kalalajeja, jotka ovat punaisia ja usein melko pyöreitä lihan näköisiä hirviöitä - Yorgia (Y:lla on krotin poikasen evät) - anomalocaris - laakamadot (eivätkös ankeriaan poikaset muistuta laakamatoja?) - diplomonads (litteä viilettäjä, muinaisen reikäpää-kalan ekskavaatti-esi-isä, varmaankin).
Tokihan kalat ovat myöhemmin uiskennelleet tuonne selkärankaisia perustamaan, hieman sivuun synnyiltään (en voi sanoa synnyiltään SYVILTÄ kauas, koska SYVÄN meren madot olen sijoittanut selkärankaisten viereen.)

Minun piti olevinaan todistaa, että bakteeri ei ole alku. Vaikka ei olisikaan ollut, niin keskelle se tuossa sijoittuu. Mutta se ei varmasti ole ollut mikään pieni. Täytyy etsiä alkua alfa-kaksois-langasta, jota on avaruudessa, sammalella, Aizo Aceae -mehikasvi näyttää kaartavan alfa-lanka -pesän, ja taitaa tämä kaktusmainen otus törröttää myös maan sisältä kuin jättimäinen vasarapää Andeilla. Viimeksi mainittu lähettää 2 suurta limaista lankaa etsimään järveä, ilmeisesti. Se tekisi järvelle kai Leppävirran järvenvaltaus-saaren valmistus -temput. Luulen, että se järvi vastaa galaksia, ja keskelle tehty muna tai sellaisten kenno vastaisi galaksin keskustaan valmistettavaa munaa. <-- Sammalen temppu: kiekko-pesä pihtien välissä.
Alkua voi etsiä myös mustasta? joka liittyy sanikkaisiin ja sieniin, avaruuteen, syvänmeren matoihin, järven ympäröintiin, alfalankaan, sarvisammalmaiseen järvenpohjan valtaamiseen? ja ties mihin. Alkua voi etsiä sarvisammalen vinopäisestä putkesta, joka liittyy sarvisammalten laiturin näköisen asian kautta kai myös Pirunpesän pinkkeihin laitureihin, jotka liittyvät suureen mehikasvimaiseen ja matomaiseen vasarapäiseen limasieneen... ja bakteerin putkimaisesta vinopäisestä muodosta, Alkua voi etsiä jättimäisistä kiertyvistä poriferan näköisistä muodoista vuoristoissa, tai kenties pohjois-Afrikan kartassa näkyy muinoin myllertänyt valtava limainen kaksoiskierre? Sellaista hiukan muistuttaa valkoputki-reunainen vihreä anomalocaris. Grönlannissa on 3,5 km pituisia Vendiidae-"nukkuvia kissoja", ja Alppien päällä on kulkenut hyvin suurta, edellä mainitun sukuista litteää Dickinsonia-jatkumoa, alfa-sammal -tyyliin kasvaen. Alkua voi etsiä myös mm. Suomen pintana olevista muinaisista leväpaketeista (jotka ehkä eivät olleet rajautuneet leviksi, vaan olivat muutakin) - tai, Suomenkin maan pintaa muodostavista sivuttain olevista suurista "lentokoneen hylyistä"... se voisi muistuttaa ristikon tekijöitä, eikä ensimmäisten lajia pitäisi voida rajata nykyisiin.
Katsoo nykyisiä hienoja avaruuskuvia, niin siinä on sitä, ensimmäistä "lajia".

(Burgundi pyöreä limasienikehä on jännä. Siinä seisoo [väreiltään, muodoltaan, roikkuvilta karvoiltaan] uros-orankia muistuttavia pienipäisiä hartia-hemmoja - hartia, ei haltia - kaikki samaan suuntaan, keskellään valkea sieni. Ympyrä on sektorimaisesti jaettu kai, ja hartia-hemmoista tulee mieleen Stonehengen kaksois-"hartia" -pylväät.)

Piikkinahkaiset ovat vähän niinkuin limasieni-ympyrän katto olisi repäistynyt irti ja lähtenyt itsekseen kävelemään.