IRC-Galleria

Tulipa tuo katsottua tänään. Ihan hyvä leffa, ja onneksi katsoin ennen kuin luin arvosteluita tai katselin trailereita, niin en tiennyt juuri mitään. Sillä tavalla leffat pitääkin mennä katsomaan.

Leffan oli vissiin tarkoitus herättää ajatuksia. Se on yleensä hyvä juttu, paitsi silloin jos koko leffa perustuu noihin muutamaan ajatukseen, ja siihen oletukseen että ne ovat katsojalle uusia. Mutta jos olet sattunut jo pikkulapsesta asti katselemaan taivaalle ja miettimään avaruuden mysteerejä, olet todennäköisesti ehtinyt keksiä jo kaiken mitä Mr. Nobody ehdottaa, ja iso osa leffasta perustuu siihen.

Tämän takia suosin ajattelua herättäviksi rainoiksi mieluummin jopa hollywoodin tehostepaukutuksia kuin taiteellisia älykköleffoja. Ensinmainituissa sentään yleensä on paljon sisältöä, paljon satunnaista tavaraa josta mikä tahansa saattaa suistaa ajatukset jollekin mielenkiintoisille urille. Jälkimmäisissä kaikki pyörii sen yhden jutun ympärillä.

Oli se hyvä leffa silti, ja itkin tietty naamani märäksi lopputeksteihin mennessä kun olen niin typerä nyyhky. Mutta ajatuksien herättäjänä vaikkapa Rambo onnistuu paremmin.

Aah, Thief - Deadly Shadowsia taas pitkästä aikaa. Olen oikeastaan pelannut tämän läpi vain kerran, uusilla pelikerroilla olen aina päässyt Cradleen asti tai juuri sen läpi, ja sitten traumatisoituneena pitänyt taukoa, ja aloittanut taas alusta seuraavan kerran. Nyt voisi pelata läpi ennen kuin aloitan taas alusta.

Tämä on kyllä järjettömän hyvä peli, mutta tiedostan että peliarvostelijana minun olisi pakko antaa keskinkertainen arvosana. Tässä on liian monta asiaa pielessä jotta tätä voisi suositella kaikille, mutta minuun vain sattuu kolahtamaan täysillä. Esim. huono tekoäly tuottaa minulle enemmän riemua kuin harmia, eikä silti estä ottamasta pelin maailmaa vakavasti.

Juuri äsken taas kansalaiset ja vartijat ajautuivat hirveään verilöylyyn jostain tuntemattomasta syystä, varmaan löysivät jonkun jälkeeni jättämän ruumiin. Tappelusta hengissä selvisi hammerite-pappi, joka rauhoituttuaan käveli hetken aikaa ympäriinsä, kunnes huomasi tuoreet ruumiit(joiden tappamiseen oli itse osallistunut), ja suuttui uudestaan. :D "Whose blood hath spilled out here?"

Seuraavaksi voisin mennä laittamaan vähän öljyä laiturille ja yllyttää vartijat juoksemaan mereen.

Tilannepäivitys:
Paikalle ilmestyi pakana joka niinikään vimmastui ruumiiden näkemisestä. Pakana ja hammerite räiskivät toisensa hengiltä. Sitten tavallinen kansalainen käveli keskelle ruumiskasaa:
"Hey you, fell asleep did ya? Oh no! You're dead!"

Joo, ketään ei varmasti kiinnosta kun hihittelen yksinäni pelin omituisuuksille, mutta haluan itse kahlata näitä blogimerkintöjä vielä vuosien päästä ja muistella miten kivaa oli. :)

Minulla on hyvin huono kasvomuisti, mutta ihmiset jäävät mieleen toisenlaisten seikkojen perusteella, kuten vaikkapa äänen tai kävelytyylin.
Nyt katselin Burn Noticea, ja tunnistin näyttelijä David Zayasin(minulle ennestään tuttu vain Dexteristä) kun hän oli selin ruutuun, ruumiinmuodon ja ryhdin perusteella.
Jos olisin katsonut sokkona, olisin myös tunnistanut äänestä. :)

Aloin lukemaan taas uusiksi Hiimdaisyn Metal Gear -sarjiksia. :)

http://hiimdaisy.livejournal.com/?skip=10&tag=metal%20gear

Tätä olen odottanut jo pitkään, sekä kirjallisuuden ystävänä että mahdollisia omia julkaisuja ajatellen: http://yle.fi/alueet/hame/2010/09/e-kirjat_tulevat_vihdoin_kauppojen_hyllyille_1992710.html

Niin paljon kuin tykkäänkin omistaa ja lukea perinteisiä kirjoja, sähköiset ovat monella tapaa kätevämmät. Ensinnäkin tulee kustantajalle hemmetin paljon halvemmaksi, minkä pitäisi näkyä myös kirjoissa, ja niitä on sitten mukavampi ostaakin, sekä tietysti jakaa netissä.

Mutta ei, pitää sekin aloittaa sössimällä: http://blog.piraattipuolue.fi/2010/10/e-kirjabisnes-toistaa-historian-virheet/

Siis drm-suojattu eli paperiversiota vitusti huonompi kirja, mutta paperiversion hintaan? Sama kuin maksaisi kirjan hinnan siitä että lainaa kirjastosta.

No, epäonnistuminen tulee toivottavasti opettamaan.


"Erityisen huvittavana nylkyesimerkkinä mainittakoon Akateemisen kirjakaupan myymä DRM-rajoitettu e-kirjaversio kansalliseepoksestamme Seitsemän veljestä. Hintaa tiedostolle tulee 26,90 euroa. Saman jo kauan sitten tekijänoikeuksista vapautuneen teoksen saa Gutenberg-projektin kirjavarastosta täysin ilmaiseksi useammassakin muodossa. Kovakantisena paperipainoksena Akateemisen hinnan ymmärtäisi, mutta tuskin Gummeruksen versio e-kirjasta on aivan näin muikeasti ilmaista laadukkaampi."

Tähän asti ainoa kuulemani teoria joka saa Lazy Towniin edes hitusen järkeä. Oma teoriani jonka mukaan Sportacus on pedofiili ja Robbie yrittää suojella lapsia häneltä ei vastaa kaikkiin kysymyksiin, kuten siihen että miksi kaikki ovat niin järjiltään, miksi kaupungissa ei asu ketään muita ihmisiä näiden avopotilaiden lisäksi, ja mitä koko ympäröivälle maailmalle on tapahtunut. Mutta tässä se selitetään:

http://www.escapistmagazine.com/forums/read/18.55409-Lazy-Town-is-a-Post-Apocalyptic-Wasteland#404534

"[...] Now, this leads me to a complete re-think what is going on in Lazy Town. I believe that Robbie Rotten is, in fact, the tragic hero. Safe, secure, and relatively mutation free (his jaw is a bit warped), he's biding his time in his fallout shelter with machines that can make just about anything, waiting for a time where he can properly resurface and begin the reconstruction of mankind. In order to do this he needs to have the other survivors stay indoors as often as possible to minimize their exposure. He doesn't want them to come down into the shelter as well because, well, they're all frickin nuts. Who can blame him? [...]"

edit: kirjoitin ison blogimerkinnänkin. http://mikropop.blogspot.com/2010/10/lazy-town-is-post-apocalyptic-wasteland.html

http://hyperboleandahalf.blogspot.com/2010/03/xtreme-muscle-product.html

Ihanan ahdistavaa.

6:40
-"You've killed me!"
-"Good. :)"

Alustus: Quatermass
Myöhässä aikataulusta, kuten kaikki projektini aina. Kiitos kaikille kahdelle äänestäjälle jotka saivat tarinan alkuun, tämä olisi varmaan tyssänny tähän jos kukaan ei olisi äänestänyt. :)

Kertaan vielä: Kirjoitan kevythenkistä fantasiatarinaa vanhoja roolipelejä imitoiden, ja joka kappaleen lopussa lukijat saavat äänestää mitä tulee jatkossa tapahtumaan.
Tähän saa osallistua! Ei tarvitse olla kaverini, ei tarvitse kommentoida tarinaa mitenkään, saa vain äänestää jos kiinnostaa.

Ja lähtee.

--


Arc näki unta.

Unessa hänen kotikylänsä, Hospedaria, oli liekeissä, ja humalaiset barbaarit rosvosivat kauppakojuja. Kaukana idässä kohosi pahaenteisenä musta savupatsas. Mielipuolinen musiikki soi taustalla.

Äiti: -"Arc! Herätys! On markkinapäivä!"

Arch avasi helpottuneena silmänsä. Painajaiskuvat vaihtuivat hänen tuttuun, tylsään huoneeseensa, ja huivipäiseen Äitiin joka avasi verhoja.

Arc kertoi Äidille unestaan, barbaareista ja tulipalosta ja savupilvestä.

-"Kuulostaa ihan tavalliselta kuunvaihteenjuhlalta." Äiti sanoi. -"Tiedäthän miten kuukauden ainoana vapaapäivänä miehet juovat itsensä humalaan, sytyttävät kylän tuleen ja ryöstävät sitten kaiken mitä ei ole ehditty piilottaa."

"Olenhan minä siihen jo tottunut." Arc sanoi. -"Se on toistunut joka ainoa kuukausi niin kauan kuin saatan muistaa. Ja olen nähnyt usein samaa unta aina siitä lähtien, kun eräässä juhlassa miehet sytyttivät vahingossa minut palamaan, mikä antoi minulle omituisen maagisen kyvyn tehdä tuliloitsuja."

-"Niin, olet luonnonoikku, mutta silti rakas tyttäreni. Miksi olet tällä kertaa niin huolestunut unestasi?"

-"Unessa taivaanrannassa näkyi tumma savupilvi. Sitä ei ole ennen esiintynyt. Se aiheutti minussa mystisen pelon tunteen!"

-"Se oli luultavasti jotain täysin merkityksetöntä, niin kuin unet aina ovat. Heräähän nyt siitä, ja mene sitten katsomaan voitko olla avuksi markkinapaikalla. Markkinat ovat vain kerran vuodessa."

-"Kyllä äiti." Arc sanoi. Hän venytteli itsensä suoraksi ja kiskoi sitten ylleen punaisen tunikansa.

Kylän väki oli jo hereillä ja täydessä työn touhussa. Arc ihmetteli aina miten paljon Hospedariassa oikeasti asuikaan ihmisiä, vaikka siellä oli kapakan ja kaupan lisäksi vain kolme taloa. Suurin osa pihalla maleksivista ihmisistä vain katosi mystisesti illan tullen.

Kuten tuokin naapurin setä, herra Hoptins, joka käveli edestakaisin kaupan edustalla. Joka ikinen päivä aamusta iltaan hän vain käveli siinä, niin että nurmikko oli jo lakannut kasvamasta. Arc joutui täyttämään maahan syntyneen uran muutaman päivän välein, jotta siihen ei muodostuisi ojaa.

-"Päivää, herra Hoptins." Arc tervehti, sillä hänet oli kasvatettu kohteliaaksi.
-"Olen niin innoissani markkinoista!" herra Hoptins pulputti, vastaamatta tervehdykseen kunnollisesti. Arc nyökkäsi. Ukko ei ollut mitään muuta sanonutkaan viimeisen viikon ajan.
-"Näkemisiin sitten, herra Hoptins. Minun täytyy mennä katsomaan voinko auttaa valmisteluissa."
-"Olen niin innoissani markkinoista!" herra Hoptins huusi hänen peräänsä.

Arc päätti vierailla ystävänsä Fazercraftin luona. Hänen talonsa oli yksi kolmesta kylän asuintalosta.

Fazercraft oli Arcin lapsuudenystävä, kylän sepän lapsi. Isänsä tavoin hänellä oli fiksaatio metalliin ja koneisiin.

Arc törmäsi koputtamatta ovesta sisään. Hänet oli kyllä kasvatettu kohteliaaksi, mutta hän oli huomannut ettei kukaan piitannut kun hän ramppasi jokaisessa kodissa kuin omassaan. Ja näpisteli satunnaista irtotavaraa siinä sivussa.
-"Huomenta, Arc!" toivotti Fazercraftin isä, Punchercraft alasimensa äärestä. Kuten kaikki sepät, hän oli leveäharteinen parrakas mies ja pukeutui aina nahkaesiliinaan. Hän takoi parhaillaan tunnistamatonta metallimöykkyä, kuten tavallista.
-"Poikani tai tyttäreni on jo hereillä, hän puuhailee jotain kellarissa." Punchercraft jatkoi, samalla kun Arc puhdisti pöydältä 20 kultarahaa.
-"Selvä juttu." Arc sanoi. Hän seisoskeli huoneessa vielä muutaman minuutin, mutta seppä vain jatkoi takomistaan eikä näyttänyt edes huomaavan häntä. Arc meni kellariin.

Fazercraftin työhuone oli täynnä hammasrattaita, kellopelejä, ilmalaivojen pienoismalleja, ja muuta steampunk-sälää. Siellä oli myös paljon pyssyjä. Fazercraft piti pyssyistä.
Arc katseli ympärilleen. Hän ei nähnyt ystäväänsä missään, mutta valtavan taistelurobotin kyljessä ammottavasta aukosta kuului lupaavaa ähinää. Arc koputti robotin kylkeen.
Suojalasien ja noen peittämä naama ilmestyi aukkoon ja hymyili haljenneilla hampaillaan.
-"Arc! Onpa kiva kun tulit käymään!" sanoi Fazercraft.
-"Hei vain, Fazer. Saanko sanoa sinua tästä lähtien Fazeriksi? Koko nimesi on niin pitkä ja ärsyttävä."
-"Tietysti, lyhyempi nimi säästää sitä paitsi aikaa lausumisessa, ja tekee keskustelun käymisestä tehokkaampaa." sanoi Fazer, yksi harvoista kylän asukkaista jonka kanssa pystyi käymään pidempiä kuin yhden lauseen keskusteluja, ja se oli yksi syy miksi Arc niin arvosti häntä.
-"Törmäsin isääsi äsken. Hän ei tuntunut muistavan kumpaa sukupuolta olet."
-"Höh sitä ukkoa. Kaikki se vasaran takominen on tainnut täräyttää hänen aivojaan. Itse suosin hienovaraisempaa työskentelyä, ja olen pysynyt tervejärkisenä." sanoi Fazet tappajarobottinsa uumenista.
-"Niin, onneksi." sanoi Arc, ja jatkoi sitten sivuuttaen ironian: -"Ethän vain ole unohtanut mikä päivä tänään on?"
-"Markkinapäivä tietenkin! Miten voisinkaan unohtaa! Olen valmistellut jotain ikimuistoista!"
-"Niinkö? Mitä olet keksinyt? Jonkin tuomiopäivän laitteen? Moottorisahamiekan? Aikakoneen? Tulipalonsammutuslaitteen? Vai jotain ihan muuta?"
-"Minäpä kerron!"

---

Ja nyt saatte äänestää. Kiusaan teitä vielä toisella sukupuolivalinnalla, eli onko Fazercraft sepän tytär vai poika?

Entä mitä hän on keksinyt markkinoita varten?
a) Tuomiopäivän laitteen
b) Moottorisahamiekan
c) Aikakoneen
d) Tulipalonsammutuslaitteen (luultavasti jotain monimutkaisempaa kuin kastelukannu)
d) Jotain muuta -- Eli ehdottakaa jotain, ja jos pidän ehdotuksesta, lisään sen listalle.

Äänestysaikaa on kunnes toisin ilmoitan, eli luultavasti ainakin muutama päivä. Saa äänestää julkisilla tai yksityiskommenteilla, messengerissä, facebookissa, tai mitä tahansa kautta sattuu minut tuntemaan. Kirjaan kaikki ylös.

Jos äänet jakautuvat tasaisesti eri vaihtoehtoihin, järjestän vielä uuden äänestyksen josta olen karsinut kaikki nolla ääntä saaneet pois.

Jos lisää sääntöjä tarvitaan, keksin niitä.