IRC-Galleria

Kello oli varttia yli seittemän, ku tultiin töihin. Ihan omituista, että saatiin revittyä ittemme niin ajoissa sängystä ylös, vaik mentiin aika myöhään nukkumaan ja oltiin niin väsyneitäki, et varmaan uni olis maittanu. Pakkasin eilen mun luona kengät, laukut, vyöt ja jotku pikkutilpehöörit, tyhjensin siivouskaapin ja vessan. Enää tarvii keittiön kaapeista tyhjentää loput tavarat. Sit alkas olee aika klaari. Olo on melko helpottunu! Tänään hajetaan talon avaimet ja kuskataan jo ekoja tavaroita. Samalla viedään jenkkikaappi ja pesukone uusille omistajille. Jos kaikki menee suurin piirtein suunnitelmien mukaan, ni meil on ihan mukavasti aikaa muuttaa ja (toivottavasti) asiat hoituu hyvästi.

Mun pitäs kohta lähtee käymään koululla pyytämässä ko-vastaavalta nimmari tutkintotodistusanomukseen. Sit enää se kansitettu opinnäytetyö + pdf kirjastoon ja anomuksen palautus, ni kaikki viralliset hommat on hoidettu ja voin jäädä odottelemaan kutsua valmistumisjuhlaan. Aika hyvät fiilikset kieltämättä! Vaik eilen se kypsyysnäyte oli kyl vähän turhan olonen. Niin se opettajaki silti sano, et ei siitä varsinaista hyötyä ole, mut se vaan täytyy suorittaa. Täytyy niiden saada tietää, et oppilas on sisäistäny työnsä aiheen ja idean ja osaa kirjottaa suomea =) Mulla kävi siinä kirjottaessa vaan just niin, että teksti poukkoili asiasta kukkaruukkuun ja taas takas. Mut pääasiat kuitenki tuli ilmi. Mä luulinkin ensin, että se kypsyysnäyte on sellanen, et opettaja antaa yhden kysymyksen, johon vastataan, mut niit kysymyksii oliki kaks, josta sai valita toisen. Molemmat oli aika helppoja, mut vastasin sit ykköskohtaan: "ohjelmiston tuotteistamisella saavutettavat hyödyt", kun olin niitä asioita viimiseks mielessä pyöritelly. Sain muuten työstä ihan hyvän arvosananki. Yks kohta jäi arvostelussa vähän harmittaan, vaik olinki asioista open kans samaa mieltä. Kyl tää kelpaa!

Käytiin eilen GP:ltä hakemassa pakkausherkkuja, ja sit se tyttö anto Hekulle makkaraa! Mä kyselin koiralta, et tilaisiks yhren nakin ja sit yhtäkkii tyttö lykkäs makkaranpalan luukusta ja kysy, et saako sen antaa Hekulle. Hekuu tietty alko jännittää ja se käänsi vaan pään pois. Se on nii reppana :D Mut me mentii vähän sivummalle sitte ja kyl maar se makkara oli ehkä jotain maailman parasta ja koira oli niin innoissaan, et hyvä ettei lentoon lähteny, ku häntä vispas niiiiiin paljo. Mul tuli niin hyvä mieli, ku se tyttö oli niin mukava :)