Torstaihin asti yksin kotona. Tää tuntuu ihan kummalliselta.
Kävin isän ja äidin kans tänään kattomassa yhtä taloa Pietniemessä. P lähti sinne työreissuun, niin se ei päässy mukaan. Muuten olisinki varmaan menny sen kanssa kaksin. Oli kyllä kovin hieno talo. Se oli siisti ja kokonaan remontoitu. Hintakaan ei ollu huono. Vähän oli remontti kesken yläkerrassa, mut noin yleisesti ottaen siellä ei muuten ollu mitään semmosta, mitä tarvis heti alkaa laittaa. Julkisivu oli vähän huonossa maalissa. Ja siihen oli tehty uus kuisti, joka oli tehty vaakalautaan, muu talo oli pystylautaan. Melkein sit olis jossain vaiheessa ollu ulkopintojen remontti tiedossa. Siinä oli kunnollisen kokonen lämmin autotalli, rasvamontut ja kaikki. Ja ulkosaunakin oli. Tosin sellasessa kunnossa, et mä en sinne menis ennen ku se on kokonaan laitettu uusiks. Sisälläkin oli kyllä sauna, mut hiukan pieni. Ei 50-luvulla rakennetuissa taloissa juurikaan oo sellasille tiloja. Tosi sääli, että P ei ehtiny nyt nähdä sitä. Ainoot miinukset siinä oli sijainti ja se, että olohuone oli pieni ja muutenkin siellä oli vähän kehnosti tilaa kotiteatterille. Jos sitä ei oo myyty siihen mennessä, kun P tulee työmatkaltaan, me käydään kattomassa sitä uudestaan. On se ainakin ihan harkitsemisen arvonen asunto. Oli sillä jo kaks potentiaalista ostajaehdokastakin, enkä yhtään ihmettele. Katotaan mitä käy.
Eilen käytiin yhtä toista asuntoa kattomassa. Ei sekään huono ollu. Siellä oli enemmän silti sellasta, et haluais laittaa sitä uusiks. Keittiö kaipas muutosta, samoin pesutilat. Se oli kyllä hyvällä paikalla muuten, tontti oli kiva ja muutenkin se pohjapiirustus siinä oli ihan järkevän olonen. No. Me tässä mietitään. Noi kaks taloa on nyt oikeesti ollu sellasia, et voi ihan tosissaan miettiä ja vaikka tehdä tarjouksenkin ja kattoo, mitä tapahtuu.
Hihi, Manne istuu eteisessä ja tuijottaa Hekua pahalla silmällä korvat vinksallaan. Kai se ajattelee, että hyvästi rauhallinen elämä, toi ikiliikkuja on täällä taas =)
Me harjoteltiin Hekun kanssa tänään kävelyä uus takki päällä. Täytyy kokeilla sellasia pieniä pätkiä, että se tottuu siihen. Tuntuu vissiin ne hihat vähän oudolta, kun se käveli vajain jaloin =) Kyllä se silti reippaasti sen kans kiipes portaita ja liikku muutenkin, kunhan se tottu ajatukseen. Ajoin sen kanssa päivällä tosiaan isän ja äidin luo ja sillä oli menomatkan se takki päällä. Autolle se ei suostunu kävelemään ite, mut perillä se käpytteli ite sisälle ja kapus rappuset toiseen kerrokseen. Se meni hienosti, joten me jatketaan harjotuksia sit taas joskus vähän myöhemmin.
Nyt taitaa Hekulla olla vähän nälkä. Kissat saiki jo ruokaa. Mä hoidan lapset tässä ensin ja sit sukellan sohvalle kattomaan Tyttö sinä olet tähteä.
Ja ootan, et P soittaa <3 Se lupas soittaa sitten, kun ne on perillä Kuusamossa. Voisin kuvitella, et näillä hetkillä ne jopa saattais ollakin. Pääasia, et se kuitenki jossain vaiheessa ilmottaa selvinneensä perille asti.