IRC-Galleria

Miten lystikästä, mun päätä on särkenyt lähes yhtäjaksoisesti viime viikon torstaista asti. Särkylääkkeet ei juurikaan auta, eikä kyl huvittais niitä ihan määrättömästi syödäkään. Varmaan joku niskan tai selän jumitus aiheuttaa ton säryn, ja oonkin koittanu venytellä ja vähän jumpata ja P on vähän hieronu mun hartioita, mut ei vaan auta. Varasin sitten ajan työterveyslääkärille, jos se kirjottais jotain vahvempia troppeja tai laittas lähetteen fyssarille tms. Saas nähä.

Olin torstaina ratsastamas ja voi että, Homer oli niiiiin hieno. En ollu sillä menny pitkään aikaan ja olin varautunu vähän kankeeseen menoon just siks, ja senkin takia, että otin hepan tunnille suoraan tarhasta. Isolla hevosella kestää vertyä. Mutta se meni niin hienosti, omalla moottorilla eikä tarvinnu yhtään patistella. Ja se olis tehny mitä vaan olisin keksiny pyytää, ei mun tarvinnu ku vähän ohjailla ja toinen vaan teki <3

Eilen oltiin Ellivuores puol päivää. Vähän oli vilposa keli, mut suksi luisti kyl niin mainiosti, et huh! Sit olikin illalla saunan jälkeen suht kuitti olo. Ja tuntu aika ihanalta mennä saunan jälkeen puhtaisiin lakanoihin nukkumaan :>

Aamulla ei herääminen kyllä huvittanu, mut josko tää päivä tästä lähtis liikkeelle kohta. Mut jos ny eka kävisin siellä lääkärissä!

edit:
Lääkäritäti määräs hierojalle ja sinne pääsen heti huamenna.

Sit kävin ostaa itelleni peruspertsat, aattelin päästä mun murtsikka-angstistani yli ja kokeilla hiihtoo uusiks, et olis vähän tota telluu tukevaa muutaki liikuntaa sitte ohjelmas. Ja vois sitte maaliskuussa vaikka käydä Rukalla vähän hiihtelemäs!

Oioi, kaverilta tuli kutsu korukutsuille. Taas sellaset! :D Ja se sama myyjä, josta urputin aiemmin. Mutta tuota... varmaan pitää käydä tsekkaas, mikä sil on nyt meininki, kun se on kuulemma pitäny vähän taukoa. Ja mäkin lupasin äidin kans pitää kutsut täs kevään aikana. Et tietää sit hommaako eri henkilön esittelemään vai onks tää yks muuttanu tyyliä johonkin suuntaan.

Mun kyl tekis vähän mieli uutta Fridaa taas, mutta tarttiskohan kuitenki koittaa säästää neki rahat... :D

Perus avokonttorimöly heti aamusta. Työkaveri selittää tos viereisellä työpisteellä toiselle työkaverille jotakin ja volyymi kohoaa ajoittain aika huikeisiin sfääreihin. En tee mitään ennen, ku ne hiljenee...

Eilen illalla oli ihan kunnolla pakkasta \o/ Koirakin piti lenkillä pukee jo toppatakkiin, ei pelkkä sadetakki ois riittäny. Hyvin se sit tarkeni, ei ees tassut tainnu keritä paleleen. Matkalla tavattiin yks mäyräkoira, joka oli kauheen halukas tutustumaan Hekuun. Se tuli kyllä tosi rauhallisesti ja nätisti kattoon, eikä se aiheuttanu Hekussa mitään kovin vihamielisiä tunteita :D He nuuski siinä hetken ja sit matka jatku.

Kissalasta sen sijaan hatuttaa toi lumi ja pakkanen. Se pyytää koko ajan ulos, mutta kun avaa ikkunan, se kattoo silleen -.- ja lähtee menee, eikä siis todellakaan ulos. Mut seuraavas hetkes se on toiveikkaana mouruamassa meidän kuistin oven takana. Koitin hänel selittää, et yhtä kylmää ja lumista siel pihas on, vaikka mistä luukusta sinne menis. Epäilen kyllä, et viesti ei oo menny perille, sen verran sitkeesti se ulos pyrkii :) Toisaalta kissalapsi viettää aika paljon aikaa istuskelemalla siinä meidän olkkarissa ilmalämpöpumpun alla. Se taitaa puhaltaa mukavasti lämpöstä ilmaa, et mikäs siinä ollessa. Elvis makaa millon missäkin.

Yks ilta viime viikolla Elpuri oli niin mainio. Se veti hirsiä sohvalla ja oli ihan unenpöpperössä, ku aloin hätistelee sitä kodinhoitohuoneeseen yöunille. Ensin se vääntäyty aika teatraalisesti siihen sohvan käsinojalle ja yritti jatkaa unia. Patistin sitä vaan liikkeelle ja sit se hyppäski alas sohvalta. Ihan vaan yrittääkseen seuraavaks nukkumaan vessan oven vieressä olevalle Hekun viltille, jonka Heku oli siirtänyt pois pedistään :D Sit koitin jo nostaa koko kissan syliin, mut se ei sopinu. Elvis löntysti keittiöön ja meinas käydä lepäämään siihen keskelle lattiaa. Sit oli jo pakko ottaa kissa kantoon ja viedä khh:n petiin, sinne se sit jäi tyytyväisenä kuorsaamaan :D Mut minkä sil sit voi jos on väsyny!

Mä muuten tein hyvän kenkälöydön Pirsmasta maanantaina. Ostin Haltin Trieste-malliset talvikengät, semmoset vähän canada boots -tyyppiset. Valkoset. Makso vaan kuuskymppii. Ne oli niin lämpimät <3 Ja vähän paremmat kunnon ulkoiluun, ku mun UGGit, kunnon pohjakuviot ja tukevat varret. Samalla ostin toppahanskat koiranulkoilutukseen ja muuhun ulkoiluun. Mul on kyl yhet ihan kunnolliset Gore-Tex -hanskat, mut oon pitäny ne vaan rinnekäytössä. Noi ei oo goret, mutta pitäs toimii siinä käytös, mihin ne aattelin.

Perjantai-iltana tuli muisteltua vanhoja juttuja oikein urakalla. Kaikenlaista sitä on tullu sanottua ja tehtyä, ja kaikenlaisia ihmisiäkin on uskaltanu tavata :D Jotkut oli jo meinannu unohtuakin, mut kummasti kaikenlaista muistuu mieleen, kun kahden ihmisen voimin muistelee. Oli kyllä niin kivaa! Ja mikä parasta, ei tuntunut juuri missään, vaikka ei ollut nähnyt tätä yhtä ystävää varmaan kahdeksaan vuoteen ja aikanaan aika myrskyisissä merkeissä erottiin :) Ilmeisesti aikuiseksi kasvamisesta on ollu jotain hyötyä, teininä sitä on ollu niin ehdoton kaikessa.

Perjantai-illan jälkeen nukutti kyllä niin makeesti, et olin ihan eri ihminen lauantaina, kun sain nukutuks kunnolla. Jaksoin jopa siivota koko kämpän ja lenkittää koirankin kunnolla. Sen jälkeen oli kyllä pakko ottaa taas torkut, mutta mitäpä siitä. Odottavan aika kului nopeammin, kun nukkui vähän välillä :D

Vähän ennen ysii sitten kuulin auton äänen pihasta ja menin koiran kans P:tä vastaan. Heku sai ihan mielettömän hepulin ja oli onnesta sekasin vielä eilenkin, makas P:n sylissä joka välissä ku vaan oli mahdollista :) Ja mä olin niin onnellinen, ku sain puolisoni kotiin! Tuliaisia oli tällä kertaa onneks vähän hillitymmin ku viimeks. Sain ne toivomani aurinkolasit, yhden Ed Hardyn t-paidan, uudet perus-Crocsit vanhojen feikkien tilalle, Oakleyn hupparin ja suklaata :) Nyt vaan toivomaan auringonpaistetta kovasti, et voi ottaa uuet arskat käyttöön!

Johan oli karsee olo eilen. En lähtenyt ees ratsasamaan. Enkä jaksanu tehä lumitöitä, isä tuli illalla auttaan. Mä vähän sörkin lapioilla, kun isä kolas isoimman osan. Onneks se tuli jeesaamaan, mulla olis menny koko hiton ilta siihen touhuun, jos yksin olisin joutunu sitä tekee. Ja tänään ja huomenna sataa lisää lunta, voi miten kiva :)

Huomenna P tulee kotiin, vähän oon onnesta soikeena! Soiteltiin eilen pari kertaa ja se oli löytäny mulle Oakleyn kaupasta mun toivomat arskat <3 Koska niillä oli eilen vapaailta, ne lähti illalla kattoon jotain satelliitin laukaisua. Aamulla oli pomolta tullu sähköpostia koko firmalle, että oli "fucking cool" :D Mua olis kyllä varmaan pelottanu.

Vielä tää päivä tarttis jaksaa töissä, sit huomenna saa vihdoin nukkua, jos vaan aamulla uni maittaa. Ja sit pitäis vähän siivotakin, en oo kauheesti jaksanu tehdä mitään koko viikolla, kun oon työpäivän jälkeen ollu aina niin tolkuttoman väsyny. Mut jos vähän pyyhkäsis pölyjä ja imurois ja silleen, niin sit olis jo ihan hyvä :)

Onneks tänään illalla on tiedossa jotain mukavaa puuhaa, jospa se pitäis mielen vähän virkeempänä!

Voisin niin ärsyyntyy tosta mun yhdestä to-del-la rasittavasta työtoveristani, mutta enpä jaksa, koska mä nukuin edellisen yön ihan hyvin ja olin aamulla jopa suht pirtee! \o/ Ei kai silti ihme, että alko ajoissa nukuttaa, kun on kaks edellistä yötä menny vähän niin ja näin.

Olin kyl eilen niin poikki, ku pääsin töistä kotii. Kolasin silti taas pihan ja lenkitin koiran. Sit piti tehä välipalaa ja kun olin ahminu mysliä ja jogurttia, appelsiinin ja omenan, iski semmonen kooma päälle, et piti hetki lepuuttaa sohvalla silmät kiinni :D Mut myöhemmin illalla jaksoin vielä tehä itelleni suklaakiisselii ja siivota makkariin levittämäni vaatteet paikoilleen.

Laitoin kissoille sapuskaa aamulla kodinhoitohuoneessa ja juttelin Elvikselle siinä samalla jotain. Sit aloin kuuntelee, et mikä on toi ihmeellinen suhina. Kissalapsi hiekkalaatikossa. Hänel oli kauhee pissahätä :D

Nyt ootan, että pääsis tonne aamukahvipöytään syömään aamupalaleivät ja lukeen lehden. Mut en voi mennä, koska siellä on tuo yks alati höpöttävä tyyppi, jota en kestä aamuisin hetkeäkään... Kivintä on, et se saattaa aamusin istua kolmekin varttia tuolla pöydässä jaarittelemassa. Se istu siinä yksinään jo (ja puheli itsekseen), kun mä tulin töihin 8:03.

Jos tää nukkuminen, tai lähinnä sen puute, jatkuu tätä tahtii koko viikon niin oon varmaan aika zombie jo perjantaina. Kun ei vaan tule uni. Ja sit vihaan sitä sängyssä möllöttämistäkin, joten sit vaan kukun jossain sohvalla niin kauan kunnes ehkä vähän väsyttää ja meen sit vasta sänkyyn. Pakostakin alkaa nukuttaa iltapäivisin, ku yöunet on max. 6h.

Tänään aattelin kyl ottaa päikkärit, kunhan pääsen vaan kotiin ja oon käyny koiran kans jonku pienen lenkin. Voi sit käydä myöhemmin illalla viel toisenki. Voi olla, et joutuu lumitöihinki taas, ku oli jonkun verran tuprutellu yöllä. Mua ei muuten kolaaminen haittaa, mut ne auran jättämät vallit on aina niin tiukassa, et niiden ähräämisessä kestää ja kestää. Muuten piha on aika helppo kolata kyllä ja nyt on lumi kevyttä (joskin se myös täyttää kolan aika nopeesti).

Kokeiltiin eilen P:n kans videopuheluu. Se soitti iPadista mun iPhoneen ja se toimi aika kivasti. Harmi kyllä se joutu soittaan jostain aulasta, kun hotellihuoneessa wlan ei toiminu ja lisäks se odotteli seuraavan tilaisuuden alkua, ku oli vaan alle 10min taukoo siinä. Mut oli kyl kauheen kiva nähä toisen naama <3

No siinä se sitten taas meni, viikonloppu. P lähti torstai-iltana reissuun ja tulee vasta lauantai-iltana takas. Täs on pitkä viikko vielä edessä sitä odotellessa.

Koska perjantaina oli nuutipukit liikkeellä, päätin, etten jää kotiin kuuntelemaan ovikellon pimputusta, kun eläimetkin siitä hermostuu. Menin äidin ja isän luo evakkoon koiran kanssa ja olinkin siellä sit yötä koko viikonlopun. Lauantaina kävin kyllä kissoja hoivaamassa päivällä ja eilen tulin sit suht ajoissa iltapäivällä jo kotiin. Mut oli niin kiva olla vaan sillai oman perheen kesken, kotoisasti, eikä niin, että on sillai "virallisemmin" kylässä.

Koira oli onnesta soikeena, kun sai nukkuu mun vieressä vuodesohvalla :D Kissat sen sijaan vaikutti tyytyväisiltä, kun ne oli saaneet olla rauhassa kahestaan kotolaisina. Illalla sit kissalapsi oli kyllä niin levoton. Mut taas sille ei kelvannu mikään. Ei ruoka, ei ulkoilu, ei syli, ei leikkiminen, ei mikään. Se nyhti ja nyppi kaikkia mahdollisia tavaroita, kiipeili kielletyissä paikoissa, raapi ovia, peilejä ja seiniä. Onneks lopulta se sit rauhottu mun syliin kuitenki ja veti siinä hirsiä sit siihen asti, et vein sen puolilta öin omaan huoneeseensa nukkumaan :)

Mulla sen sijaan ei meinannu tulla uni silmään millään. Miten voiki yksin nukkuminen olla niin hiton vaikeeta? Koiran peti on ny pitkään yöt ollu olkkarin puolella, mut siirsin sen nyt taas makkariin, et olis edes jotain seuraa.

Hohhoijaa. Työt ei edelleenkään oikein huvita ja kaikki muukin vähän ahdistaa. Pitäs ehkä tällä viikolla mennä kaverin heppaaki ratsastaan, mut en tiedä miten saan itestäni irti :( Ei sais aina luvata, mut lupaan kuitenki. Ei silti, en mä siellä oo viikkokausiin käynytkään, oli niin hässäkkää koko joulukuu. Mut pitää nyt kattoo sitte, et miten sinne menis. Olis yks ratsastustuntiki rästissä, en tiedä missä välissä mä senkin ratsastan pois.

Oli niin hieno aamu taas tänään. P ei jaksanu millään nousta sängystä ja mä taas koitin sit nousta vähän ajoissa, et oltais myös ajoissa töissä (et ehdittäis vähän vielä olla yhessä töiden jälkeen ennen ku P lähtee sinne reissuunsa, koska sen pitää myös pakata tänään). Yritin kiireen vilkkaa pistää eläimille ruuat ja vedet, tehä meille eväät ja kahvit, pukee, laittaa hiukset ja suorittaa muut aamutoimet. Ja silti me oltiin myöhässä. Kiireisen aamun kruunaa yleensä aina se, että P sanoo "mun tarvii mennä vessaan, menee max 5min, autan sua sitte" ja sit se istuu siellä vartin. MIEHET! No, onneks se yleensä on ihan vikkelä, vaik ei ajoissa nousiskaan ylös, ja hoitaa yleensä osan eläimistäki. Mut joo, joskus vaan ottaa pattiin...

Mun niin tekis mieli rinteeseen. Mut lähe ny sit yksinäs johonki. Tietty Ruosniemi olis vissiin jo v-loppuna auki, et siihen ny ehkä jaksaiski itekseen mennä, mut maksaako sit vaivaa pakata autoo sen pikkunyppylän takii :D Suunniteltiin vähän, et jos sit P:n reissun jälkeen ehtis vaikka Ellivuoreen, ku se on suht lyhkäsen matkan päässä. Ja on siel ny vähän laskettavaaki :)

Mä niin odotan talvilomaa. En jaksas töissä vaihteeks yhtään. Tää avokonttori on niin pyllystä ku vaan olla ja voi. Työteho pudonnu puoleen entisestä, kun ei täs metelis pysty ajatteleen kunnolla ja sit ei vaan saa keskityttyy omiin hommiinsa. Todella raskasta ihan oikeesti, varsinkin, ku lähellä istuu kaks varsin äänekästä tyyppiä, sit yks joka puhuu itsekseen ja aivastelee koko ajan, ja yks jonka puhelin soi vähän väliä. Sit tossa selän takana on tulostin, jonka luona ravaa porukkaa pitkin päivää. Ja tietty täs muiden työpisteillä käy aina muita toimittamassa jotain asioita. Meidän vanha paperisilppuri enää puuttuu tästä sopasta, se kruunais koko pskan. Nii, ja sit tietty tääl käy siivoojat kerran viikos, tietysti keskellä päivää (mitä en kyl käsitä, muitakin vaihtoehtoja olis). Niit on yleensä kaks kerralla ja ne pälättää keskenään ja tulee aina väärään aikaan häärimään tähän. Ja kaikista kivintä on se, kun ne imuroi kerran kuus. Sitä imurin huutoo ei oikeesti kestä. Ja sitä jatkuu kaks tuntii. Tietenkin siivoojat vielä keskustelee keskenään sen hurinan yli...

Tulipa avautuminen. Mut mul on ny vähän huono päivä.

Mulle iski sunnuntai-iltana iski joku ihan outo mahapöpö. Eka aattelin, että olin vaan syöny jotain sopimatonta, mutta olo kävi sit tosi huonoks. Yöllä helppas vähän ja sit aamulla heräsinkin suht hyvävointisena. Mut kun olin ollu hetken jalkeilla, se huono olo alko taas. Maha oikein pulputti ja tuli semmone tuskahiki. En sit uskaltanu lähtee töihin. Selkä kiittää eilisestä makaamisesta. Onneks tänään pääsin liikkeelle ja oloki on ihan normaali. En tiiä mikä oli...

Me pistettiin joulukuusi pois vasta eilen. Mua surettaa aina, kun kuusi viedään pois. Nyt suretti vielä enempi, ku se piti pistää palasiks olohuoneessa, ettei se varista niitä neulasia ihan ympäri kämppää. Kissalapsi oli kiinnostunu kyllä siitä neulasten ropinasta, et se tais olla ainoo, jonka mielestä kyseinen toimitus oli jotenkin hauskaa :)

Nyt on jo tiistai. P lähtee torstai-iltana Helsinki-Vantaalle yöks, ku lentokone lähtee niin aikasin perjantaiaamuna kohti Floridaa. Se tietää sitte sitä, että mä oon taas viikon yksin kotona enkä mä yhtään haluu. Oon mä aikasemmatki kerrat hengissä selvinny, mut ei se koskaan kivaa oo. Pitää vaan nyt jo alkaa henkisesti valmistautuu.