IRC-Galleria

P:llä oli kehityskeskustelu. Siellä oli sitten tullu puheeksi, että toimistolla on ollut "pulinaa" siitä, että me oltiin muutama viikko sitten useempana päivänä yhtä aikaa etätöissä. Siis oikeesti: istuttiin keittiön pöydän ääressä, molemmat omilla puolillamme kuulokkeet päässä ja tehtiin omia hommiamme. Hyvä kun jokunen sana vaihdettiin päivän aikana. Esimiehet siis ei ole tässä nähneet ongelmaa, koska työt on tullu tehdyksi, mutta sitten joku muu on nähny asiasta vaivaa.

Tuli tosi pettynyt olo siitä, että näköjään joku oikeesti tolla tavalla kyseenalaistaa minun (ja toki P:nkin) työmoraalin ja katsoo asiakseen vielä "supista" asiasta niin, että se kantautuu johtoportaankin korviin. Noloa myös kuvitella, että tollanen asia ei meidän tiedoksi tulisi koskaan. Ite koen asian niin, että se hyvä työmoraali on just se syy, miks meille on myönnetty lupa olla etätöissä. Mä en koskaan, en ikinä, vois olla etätöissä kotona niin, että en tekisi töitä ja sen jälkeen kirjaisin tuntiseurantaan jotain mikä ei pidä lainkaan paikkaansa. Ehkä nämä asiasta vaivaa nähneet pystyis siihen ja olettaa, että muutkin toimis samalla tavalla, tiedä häntä.

Tässä firmassa on monet etätöissä. Yks työntekijä on koko ajan kotikonttorilla ja muutama muukin varmaan valtaosan, jopa toimitusjohtaja viikoittain. Näistä ei kukaan nurise. Kukaan ei kuvittele, että nää ihmiset vaan lomailee eikä hoida duuniaan. Miks se on niin eri asia, että meitä on kaks samaan aikaan etätyössä?