IRC-Galleria

Onneks on P. En mä tiedä, mitä tekisin täs maailmas ilman sitä.

Ihmiset on ollu niin ihania. Isä tuli tänään kävellen käymään meillä. Äiti kävi tos iltapäivällä. P:n kaveri lupas rukouksessaan muistaa Mannea. P:n vanhemmat on toivottanu jaksamisia. Samoin pari kaveria ja muutama nettituttukin. Kiitos kaikille.

Kissa oli vaihtanu taas unipaikkaa. On uupunut, mut reagoi silittelyyn vähän. Mut vaan tosi vähän.

Itkin tos varmaan tunnin. Nyt se kaikki vaan tuli ulos.

Kissan kylkee on käännetty kertaalleen. Ikenet näyttää siniharmailta edelleen. Saa nähdä, muuttuuko väri lainkaan. Nyt kissa oli ite vaihtanu unipaikkaa, ku käytiin kattomassa. Hengittelee vähän paremmin ku aamupäivällä, mut nyt oli taas niin uupunu, et ei jaksanu reagoida oikein mihinkään. P kävi tossa tunti sitten kurkkimassa ja sillon oli korvat heilahtanu, ku ovi kävi ja muutenki kissa oli vähän valppaampi. Ei antanu esim. pidellä suuta. Annetaa sen edelleen huilia vaan. Yöllä vois ainaki kerran käydä kattomassa vointia. Jos käykin niin, että tulee joku kriisitilanne, ni on ainaki ite käyny kattomassa eikä tarvii surra sit sitä, etteikö olis huolehtinu.

Semmonen tilanne, et ei voi, ku odotella. Toivottavasti kissa jaksaa huomiseen, että päästään verikokeelle ja uuteen nesteytykseen.

Päivystyksessä käytiin tossa puolilta päivin. Manne sai antibioottia, kipulääkettä, kortisonia ja nestettä. Se rauhotettiin rakon tyhjennystä varten ja sai vielä kaks herätyspiikkiäki. Melko heikko happi oli ja on edelleen. Eläinlääkäri meinas, että ekat puol tuntia on kriittiset ja siitä on nyt selvitty. Olis ihan tärkeetä päästä huomenna otattamaan verinäytteet, että saatais selkee ennuste. Jos munuaiset on tosi tulehtuneet, niin pitää päästää kissa kärsimyksistään. Mut vielä ei lääkärisetäkään kaikkea toivoa heittänyt, kun ei tosiaan sisäelinten tilasta oo tarkempaa tietoa. Kissan pitäis eläinlääkärin mukaan piristyä tässä seuraavien parin tunnin aikana. Mut annetaan sen kuitenkin olla rauhassa vaan, ettei se rasitu turhaan. Ei tarvii nyt pakkojuottaa eikä pakkolääkitäkään. Se kouristi ja ulvo tuolla pesuhuoneen lattialla reilu tunti sitte. Ajattelin, et siinä meni. Ei onneks kuitenkaan. Sen jälkeen se hengitteli reippaammin ja nyt se on suht levollisen näkönen. Hengittelee hiljalleen. Ell sano, että sydänäänet ja keuhkot kuulosti ihan hyviltä. Nesteytys sai verenkierron kiihtymään ja sai toksiinit (urean) liikkeelle myös, et se aiheutti sen kouristuksen. Meidän pitää nyt sitte vaan käydä välillä kattomassa, että hengittääkö se vai ei, ja aamulla varata aika mahd. nopeesti nesteytykseen.

Nyt on kaikki voitava tehty, ja toivotaan, että kaikki käy hyvin. En mä jaksa edes kirjottaa enempää.

Kissalapsi tukee mua. Ja kiitos teille muilleki, jotka ootte ollu hengessä mukana.

Kissa tosi huonona. Äiti kävi kattomassa sitä päivällä ja sano, et näyttää ihan siltä, et ei tiedä selviääkö se tästä vai ei. Ihmettelin vähän, ku aamulla Manne oli ihan suht reippaan olonen, istuskeli saunassa, kun käytiin kattomassa ja kuljeskeliki vähän. Mut nyt se oli ihan niinku taju kankaalla. Kävely oli vaikeeta, juominen ei onnistunu, se vaan makas reporankana kyljellään. Annettiin sille lääke ja sokerivettä. Jouduin taas pesemään melkein koko kissan, ku se oli ihan kusinen. Kuivateltiin tossa kodinhoitohuoneen lattialla föönin kanssa, se kehräs hiukan, vaikkei ilmeisesti pitäny föönauksesta kauheemmin. Sit se lähti hoippumaan kohti juomakuppia. Nuupahti siihen, ei saanu juotua, se koitti mennä maate ja laitto vahingossa tassunsa sinne vesikuppiin. Sit se kellahti kyljelleen. Mä tietysti hätäännyin ja itkin hysteerisesti hetken. P onneks sai mut rauhottumaan, ja tajuamaan, et ei oo aika itkee, vaan pitää yrittää auttaa kissaa. Annettiin toinen ruiskullinen sokerivettä, pari ruiskullista ihan pelkkää vettä ja yks ruiskullinen kermaa. Toivottavasti on kyse vaan nestehukasta. Antibioottikin voi väsyttää. Täytyy yön aikana käydä varmaan pari kertaa tarkistamassa tilanne ja antaa sille vettä. Oli sillä silti sen verran voimaa, että äkäsesti vastusti pakkojuottamista. Ja äsken sitten vähän vaihto unipaikkaa ja asentoaki.

Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Kissan lääkintä onnistui oivallisesti ruiskulla. Käärittiin katti pyyhkeeseen, P piti siitä kiinni ja minä otin kiinni kissan päästä ja truuttasin lääkettä suuhun. Eka kerta meni ihan sovussa, tänään aamulla se pisti vähän hanttiin. Ruoka ei ollut kelvannut vieläkään, mutta ehkä ruokahalukin palailee, kun antibiootti alkaa vaikuttaa :)

Eilen piti suihkuttaa koko kissa taas. Se oli kaulaa myöten kusessa ja haisi niiiiiiiiiin pahalle. Koko pesuhuone haisi niin kamalalle, et melkein silmiä kirveli. Illalla, kun tulin ratsastustunnilta, mentiin pesemään ensin kissa ja sen jälkeen kuurattiin pesuhuoneen ja saunan lattiat Kloritella. Sit sauna päälle ja löylyveteen saunatuoksua, että saatiin mukava tervan tuoksu koko pesutilaan. Aamulla oli huomattavasti mukavempi mennä pesuhuoneeseen. Kissa oli kyllä vielä ihan märkä ja pahan hajunen, vaikka eilen koitettiin se kuivata hyvin ja se on lämpimässä pesuhuoneessa nukkunu. Mut se ei ollu kyllä lattiaa sutannu enää niin kauheesti. Koko ajan vähenee se tiputtelu. Jospa se kohta jaksais mennä oikein hiekkalaatikkoon.

Työkaveri sano eilen, et koittakaa jaksaa, kuulostaa rankemmalta ku vauvan hoito :D No, ehkä niitä ei voi verrata, mut eipä toi hääviä oo, varsinkin, ku näkee, et eläin on oikeesti kipeenä. Se siinä on rankinta. Sama se sitte on, jos viikonki kuuraa lattioita, laattalattia on helppo pestä.

Äiti lupas käydä huomenna kattomassa Mannee, jos siltä näyttää. Me ollaan lähdössä jo aamulla seittemän aikoihin Helsinkiin, enkä tiiä, koska tullaan takas. Ainaki sata asiaa pitäis hoitaa. Koira menee hoitoon jo tänään iltapäivällä.

On pirteempi, mutta ei oo syöny oikeastaan mitään. Vesi maistuu, ja se on tärkeetä. Tänään täytyy hakee apteekista pipetti, et sais jollakin konstilla antibiootin kurkusta alas, kun ruuan kanssa ei onnistu.

Meidän piti eilen pestä Manne oikein kunnolla, suihkulla, kun se oli vyötäröstä alaspäin ihan kusessa - kirjaimellisesti. Haisi ku rankkitynnyri. Eikä ihme, ku se on maannu niissä omissa pissalätäköissään. Tänään aamulla oli kyllä lattialla vähemmän lätäköitä ku eilen, et ehkäpä tilanne alkaa vähän rauhottua. Luututtiin kodinhoitohuoneen lattiaki aika tujulla pesuaineella, et siellä ei haisis niin kauheesti kuselle. Manne pistettiin taas pesuhuoneeseen lääkeruokineen, että kaverit ei käy apajilla. Ja onhan se parempi pitää siellä muutenkin, että on hiukan helpompi pitää paikat siistimpinä. Tänään meidän pitää kyllä pestä saunan ja pesuhuoneen lattiat, ku mennään illalla saunomaan. Oli aika tuima haju siellä aamulla. Kunpa Manne kohta olis sen verran paremmassa kunnossa, että sen vois päästää vapaasti kulkemaan ja olemaan.

P.S. Leivoin eilen kylmäsavuporopiirakkaa ja mango-juustokakkuu. Poropiirasta maistettiin ja se oli ihan sairaan hyvää. Juustokakku odottaa iltaan. Mitä siinä leipoessa maistelin niin ihan sairaan hyvää tuli siitäki :D

Ai nii. Käveltiin töihin tänää.

Manne oli paljon pirteempi iltapäivällä, ku tultiin kotiin. Joi taas paljon. Pissaa oli tiputellut aika runsaastikin, pesuhuoneessa haisi aika kamalalle. Pestiinki kissan takapuoli, kun se reppana ei ollu jaksanu pestä itteensä ja häntä ja takajalat oli aivan litimärät lätäköissä makaamisesta. Ei pistäny hanttiin juuri yhtään, vaikka suihkulla päästin vettä suoraan päälle. Pestiin taas lattiatki. Täytyy vielä pitää kissoja enimmäkseen kodinhoitohuoneessa, kun ei Mannesta oikein tiedä, että tiputteleeko se sitä pissaa vielä ja jos tiputtelee niin paljonko. Onneks se oli jo selkeesti paremmassa kunnossa <3

Mä laitoin just hetki sitte kylmäsavuporopiirakan uuniin, ja laittelin valmiiks seuraavan leipomuksen tekotarvikkeet :) Katotaan mitä mun mango-juustokakusta tulee. Resepti ainakin kuulosti älyttömän hyvältä, et toivottavasti kakku on vähintäänki yhtä hyvä ku vois kuvitella :D

Työkaveri tuli tos käymään, ne meni taas P:n kans hinkkaamaan niitä laitetasoja autotalliin. Se joi kuitenki kahvit tos sisällä ja kyseli sitte, et onko meille jotku kekkerit tulossa kun leivon ja sit se pyöritteli vaan päätään, ku sanoin, et ei täs mitää, kunhan leivon huvikseni :D

Nyt poropiiras pois uunista!

Manne nukku eilisen päivän rauhassa, kun me oltiin töissä. Kotona saatiin sitten heti ruveta siivoomaan, kun raukka oli oksentanu useampia kertoja pesuhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa. Se nukku vielä ihan sikeesti, kun me siivoiltiin. Jossain kohtaa se vähän nosti päätään ja koitin tarjota sille vettä, mutta ei kelvannu. Sen naamakin oli ihan oksennuksessa. Pyyhin sitä vähän ja annoin toisen jatkaa unia. Illan kuluessa Manne liikkui sen verran, että se tuli kodinhoitohuoneesta keittiöön. Se meni keittiön pöydän alle nukkumaan, ja nukkui siellä niin kauan, että me vietiin se takas kodinhoitohuoneeseen, kun oltiin ite menossa nukkumaan. Koitin antaa sille vielä vettä ja vähän kermaviiliä, mutta ei se hyväksyny oikein kumpaakaan. Kermaviiliä maistoi hiukan, kun tyrkkäsin sitä vähän sen poskelle. Manne meni pesuhuoneeseen jatkamaan unia. Sen takapäästä tuli vähän verta, ja mä mietin, että miten pystyn jättämään sen sinne nukkumaan. Istuin puolisen tuntia pesuhuoneen lattialla kattelemassa kissaa ja olin niiiiiin huolissani, kun se oli niin kamalan nuutunut. Ei meillä yleensä kissat oo niin tokkuraisia nukutuksen jälkeen ollu. Kävin silittämässä Mannea ja se kehräs. Ajattelin, että kyllä se varmaan siellä sit pärjäilee. Ja tulin siihen tulokseen, että se paha tulehdus ja lääkärissä annetut piikit sitä varmaan väsyttää. Että se on yksinkertasesti vaan tosi väsynyt, eikä suinkaan kuolemansairas kuten annoin itseni kuvitella.

Aamulla Manne oli kodinhoitohuoneen puolella nukkumassa ja heräs kyllä heti, kun mentiin sinne kattomaan. Se oli vähän oksentanu pesuhuoneeseen ja lattioilla oli punertavia lammikoita. Kissa lähti kyllä heti liikkeelle, mut aika huojuvaa oli meno vieläkin. Se meni koiran vesikupille juomaan. Oma olo helpottu hiukan, ku näki sen juovan ihan omatoimisesti. Manne joi aika paljon, ja se oli tosi hyvä, koska se oli kuitenkin eilen kuumeinen ja väsyny. Jospa se siitä piristyis vähitellen. Takapäästä tiputteli koko ajan verensekasta nestettä. Joka askeleella tuli tippa lattialle. En oikein tienny, et onko se hyvä vai huono asia. Me laitettiin Mannelle antibiootti ruuan sekaan, mutta ei sille maittanu se lainkaan. Eikä ollu maittanu vieläkään, kun P kävi kotona päästämässä nuohoojan käymään. Nuohoojaa odotellessa se soitti eläinlääkärille ja varmisteli, että eihän pidä kissan olotilasta huolestua ja sieltä rauhottelivat, että kaikki on niinku pitääkin. Mitä enemmän nestettä tulee pois, sen parempi. Se tulehdus oli tosi paha, ja on tosi hyvä, että neste pääsee poistumaan rakosta. Vähän siivoomistahan siitä tulee, mutta hällä väliä. Lääkäristä annettiin ohjeet, että jos kahteen päivään pissaa ei näy eikä kuulu ja kissa ei syö eikä juo, niin pitää viedä sitten lääkäriin. Siellä annetaan ruokahalua kasvattava piikki, antibiootti ja nesteytystä. Ne oli siellä kovin positiivisella mielellä nyt kuitenkin, kun Manne oli aamulla juonu ite. Toivottavasti sille alkaa ruokakin maittaa, että saadaan ne antibiootit annettua. 20 päivän kuurista pitäis selviytyä.

Paistoin eilen kissoille broilerin paistijauhelihaa iltapalaks. Kissalapsi ja koira oli ainoot kiinnostuneet siitä sapuskasta. Kyllä kai kissat silti sitäkin alkaa syödä, kun ne tajuaa, että muuta ei tipu. Pakkasessa on varastossa vielä lihasuikaleita ja jääkaapissa kermaviiliä. Eiköhän me niistä keksitä joku jokaista kissahenkilöä miellyttävä kokonaisuus :) Elvis ja kissalapsi on ollu vähän kummissaan, ku isoveli on niin vaisu. Ne käy sitä nuuskimassa aika ajoin. Sit kissalapsi oli eilen ehkä ihanin, ku istuin siellä pesuhuoneessa yksin. Se tuli siihen kans. Kiersi vähän aikaa mun lähellä ja lopulta istu mun viereen. Hän otti osaa isoveikan vahtimiseen ja tuli sanomaan mulle, et ei täs mitää hätää.

Odotan jo iltapäivää kauheesti. Näkisin, et onko Mannen olo muuttunu taas parempaan päin. Mitäköhän herkkua sille keksis, et se piristyis?

Lääkärireissu oli melko pitkä, mutta kissa tulee onneks kuntoon. Lääkäri mittas kissalta kuumeen, kuunteli sydämen äänet, tunnusteli kaikki paikat ja punnitsi sen (7,5kg). Todettiin, että virtsarakko tuntuu isolta ja tosi kovalta. Sitte Manne nukutettiin virtsannäytteen ottamista varten. Meidät passitettiin ulkopuolelle odottelemaan, ja me siinä sit ihmeteltiin, ku kestää ja kestää. Mut kissan virtsarakos oli ollu niin paljon sakkaa ja kiteitä, et ei lääkäri ollu meinannu saada rakkoa tyhjennetyks katetrilla. Toimenpiteen jälkeen se kävi näyttämässä, et "tällasta sieltä saatiin ulos" - ihan veristä pissaa, ja tosi sakeeta. Ne pisti sen virtsanäytteen sit vielä johonki laitteeseen pyörimään, että nähtäis, mitä kiteitä siellä on. Röntgenkuvat otettiin kanssa varmuuden vuoks, et näkyis kivet, jos sellasii on. Ei ollu. Manne sai nyt sitte pitkän antibioottikuurin, lääkärissä se sai jo yhden piikin antibioottia ja kipulääkettä.

Vietiin se kotiin pesuhuoneeseen nukkumaan, kun siellä on lämmin lattia. Se saa siellä heräillä sitten ihan rauhassa. Suljettiin kaikki kolme lasta kodinhoitohuoneeseen, että Manne ei lähde herättyään hortoilemaan mihinkään vaarallisiin paikkoihin. Koira jäi pitämään taloa sitten oven toiselle puolelle. Mä luulen, että me ei käydä katsomassa Mannea tässä työpäivän aikana. Kuvittelisin sen nukkuvan rauhallisemmin, jos talossa on hiljasta eikä mitään ylimäärästä hälinää. Kuitenki se vetää sikeitä varmaan aika pitkään. Voi reppanaa. Mä jätän tallin tänään väliin ja hoidan sitten kissaa illan.

Nyt sitte siirrytään pääasiassa syöttämään vaan Royal Caninin Urinary S/O kuivamuonaa, jota ne on nytki syöny. Märkäruoka pois kokonaan, tilalle jauhelihaa, kanaa, kalaa tms. sillon tällön. Onneks meidän kaikki kissat syö hyvillä mielin noita raksuja, niin tällanen muutos ei oo paha. Jos tuntuu, että noi raksut ei vaikuta enää tarpeeks, niin on sitten vahvempiakin olemassa ja voidaan vaihtaa niihin, jos näyttää siltä. Antibiootit pitää yrittää vielä saada alas jotenkin (tabletteja - ei makusellaisia kuitenkaan), ja sitä varten ostettiin sitte Urinary S/O märkäruokaa. Et eiköhän tämä tästä.

Oli aamulla niin kamalaa, kun tajusin, että se on oikeesti tosi kipeä. Mä olin menossa suihkuun, ja Manne nukku pesuhuoneen kynnyksellä. Ei liikahtanutkaan, kun tulin siihen. Rapsutin sitä vähän, eikä se oikein reagoinu siihenkään. Kun tulin suihkusta, se maukui jonkun verran ja meni sitten vierashuoneeseen ja sängyn alle makoilemaan. P sai houkuteltua sen eteiseen ja siihen se pisti maate, nenän laski mattoon, sanoi miu ja lepäili vaan. Ei jaksanu reagoida mihinkään. Ei edes siinä vaiheessa, ku hain kuljetuskopan eteiseen ja aloin pakkaamaan Mannea sinne. Yleensä se haraa joka kintulla vastaan, mut nyt hän mönki koppaan ite. Eikä itkeny autossakaan, pari kertaa huuteli takapenkiltä mau. Lääkärisetäki sai pidellä miten päin vaan, toinen vaan möllötti ja paino päätä tassujen väliin :(