Tarkemmin ottaen Riikasta. Lomailin perheen kanssa siellä viikon ja eilen illalla kotiuduin. Selvisin lennoistakin hengissä, nyt on huojentunut olo. Ehdittiin kävellä siellä viikon aikana varmaan 3849287492874 kilometriä ja vähän vähemmän ajeltiin raitiovaunulla. Vierailtiin sotamuseossa (kyllä, kiintoisaa) ja ulkomaisen taiteen museossa sekä eläintarhassa (siellä oli hienoa!). Sen lisäks tietysti shoppailtiin ihan hullusti, mukaan tarttui kaikenlaista kengistä viinaan! En "päässy" vierailemaan paikallisissa baareissa, kun ei ollut seuraa, mutta jokainen ravintolakäynti ja mässäily kyllä korvas baareissa hillumisen ihan varmasti.
Siellä oli paljon vähemmän humalaisia, ku Suomessa. Yks oli kerran ratikassa samaan aikaan ja sen ostoskassi hajos ja tavarat kieri pitkin lattioita. Se koitti kerätä niitä, mutta ei onnistunu. Sitten sillä oli myös kukkasia ja se onnistu nekin survomaan jotenkin hajalle. Kyllä se lopulta sai ne johonkin järjestykseen ja niitä siinä sit myöhemmin nuuski itsekseen, ja tyrkytti niitä takanaan istuneelle naisellekin. Luulen, että se piti myös puhetta Latviasta, kun se niin kiihtyneenä (tais hermostua, kun en voinu olla nauramatta sitä (yritin kyllä nauraa huomaamattomasti)) paapatti monta minuuttia ja ainoa sana, jonka tunnistin, oli "Latvija" ja sitä se hoki moneen kertaan. Oli jotenkin pelottava setä.
Sitten oli myös yksi hauska tanssiva mummo, mutta sitä ei voi edes sanoin kuvailla.
Meidän asuntokin oli tosi hieno! Just remontoitu ja siisti kämppä, joku ehkä +-70neliöö sellasessa vähän ränsistyneessä kerrostalossa muutaman kadunkulman päässä Riikan keskustasta. Ainoa hassu asia siellä oli se, että vessa oli vaan vessa, pelkällä wc-pöntöllä ja sitten oli suihkuhuone, jossa oli suihkukoppi, lavuaari ja pesukone. Piti aina käydä sitten suihkuhuoneessa pesemässä kädet vessassa käynnin jälkeen. Oli paljon kivempi asustella sellasessa kunnollisessa asunnossa, ku jossaki hotellissa. Sai ihan rauhassa tehdä ja mennä niin ku halus, eikä tarvinnu ressata jostain aamupaloista tai muista. Lisäks sitten meillä oli siellä telkkari, jossa oli joku 60 kanavaa (!!!!) ja saatiin myös tietokone ja kiintee netti käyttöön koko viikoksi, kun maksettiin siitä 15 latia, eli jotain reilu 20 euroa. Ei ollu niin rankka vierotusloma tällaselle addiktille. Voisin lähtee vaikka uudelleen ja vuokrata saman kämpän!
Hiukan harmittaa, etten koko reissun aikana oppinu latviaa oikeestaan yhtään. Yritin kyllä kaupoissa kuunnella, mikä on esim. "kiitos" latviaksi, mut ei se hyödyttäny yhtään, en oppinu. Sen verran opin, että sula on mehu ja alus on olut. Kyllä mä jotain muitakin yksittäisiä sanoja opin (kai), mut en nyt jaksa niitä tähän luetella, kun niitä on kuitenkin niin vähän 8) Se kieli kuulosti kyllä ihan venäjältä, mut sitä kuitenki kirjotettiin saman tapasesti, ku eestiä. Ainakin mun mielestä. Emmä tiiä, ainakin oli ymmärrettävässä muodossa kaikki kirjaimet!
Lohduttavaa on kuitenkin se, että jos mä en osannu latviaa, niin ne latvialaisetkaan ei kyllä sit osannu englantia - eikä tietenkään suomea. Useimmat vaan pyöritteli päätään, yritti niille sitten puhua tai viittoa. Muutama rohkee ja ystävällinenkin ihminen löytyi kyllä. Yks oli sellanen täti laukkukaupassa. Se ei ymmärtäny meitä, eikä me oikeestaan sitä, mutta se silti reippaasti esitteli erilaisia laukkuja ja toimi parhaansa mukaan, eikä ollu mitään epäselvyyksiä asioinnissa. Toinen oli sitten nuorempi tyttö sellasessa pannaribaarissa, se kyllä rohkeesti yritti puhuakin, saksaa ja englantia sekasin ja kaikki suju mainiosti. Ekana päivänä jäi mieleen yks tyly tarjoilija-tyttö, joka hermostu, kun äiti kertas sille meidän tilauksen, ku sillä oli joku asia epäselvä. Se hermostui "neuvomisesta" ja sanoi vaan "Yes, I understand." ja sitten se toi kuitenkin väärää juomaa. Se ei ees hymyilly, ei niille paikallisillekaan. Olisin suositellu vaihtamaan alaa, mut en uskaltanu puhua sille, kun se oli niin tuiman näkönen.
Nyt oon väsynyt ja unohdin puolet asioista, joita aioin tähän vielä matkan tiimoilta kirjoitella. Jatkanpa myöhemmin ja yritän lisäillä pari kuvaakin tänne, kunhan ne vaan saadaan purettua tosta kamerasta. Tai no, mun hommaks se jää kuitenki, joten yritän olla nopee.
Nyt petiin, mars!