IRC-Galleria

Tapetointi etenee aika hyvin. Enää ei puutu paljoo ja suuri osa saumojen viimeistelystäki on tehty. Tänään viimisiä vuotia seinään. Sen jälkeen alkaaki kaupassakäynti-ruohonleikkuu-trimmaus-ruoanlaitto-pyykinpesu-siivousrumba. Toivottavasti hyvin suunniteltu tosiaan on puoliksi tehty :D

Olin eilen ratsastustunnilla. Kyllä se teki hyvää. Sain pitää pari tuntii taukoo ihan kaikesta. Vähän jännäsin, kun tuntilista oli uusi ja mulle oli osotettu tämä Kössi, joka edelleen opettelee ratsun työhön. Sen kanssa meno oli joskus aika hurjaa. Ratsastin sillä viimeks talvella, ja sillon sille oli kaikki asiat aika uusia ja omituisia. Nyt se oli ku ihmisen mieli! Voi miten ihana! Ei se nyt tietenkään ihan hirveen sulavasti kaikkea tehny ja sille ennemminkin piti ehdotella, et tehtäskö näin ja näin, mut huomas, että se panosti siihen tekemiseen tosi paljon. Se keskitty ja kuunteli, ja sit oli tosi ylpeenä, kun onnistuneen tehtävän jälkeen kovasti kehui =) Se oli kyllä ehkä jo vähän väsynyt (= normaalia rauhallisempi), kun se oli ehtinyt kiertää kenttää jo yhden tunnin ennen meidän tuntia. Opettaja sano, että täytyy saada sen peruskuntoa paremmaks, et ei se oikeen auta, jos heppa jolkottelee sillon tällön tunnin päivässä. Laukatki nousi aika mukavasti. Talvella sitä piti melkeinpä ajaa laukkaan, mut nyt se vasempaan kierrokseen nosti vasemman laukan vaikka paikaltaan. Oikee puoli sillä on vähän heikompi, niin oikee laukka ei ihan niin kätevästi noussu. Piti vähän horjauttaa nostossa oikeelle, et sai homman luonaamaan ja sit hirmuset kehut ja taputukset ja annettiin vaan mennä. Voi jee! =) Muut harjotteli kaikkia kivoja koulukiemuroita, mm. pohkeenväistöä laukassa, Kyran ja Maxin innottamana. Kössillä ei ihan rahkeet vielä siihen riitä, mut mä nautin tunnista kyllä ihan täysillä! Sen jälkeen jakso taas tapetoidakin ihan uudella innolla.

Alkaa muuten ihan oikeesti verottaa nää lyhyet yöunet ja pitkät päivät. Viel on kotosalla pysyny tilanne ihan rauhallisena, mut kyl huomaa, et mulla ja P:llä on molemmilla pinna ajoittain aika kireellä ja väärinymmärryksiä tapahtuu paljon enemmän ku normaalisti. Toivottavasti mikään tollanen tilanne ei äidy mikskään riidaks enää tässä vaiheessa. Eipä me silti olla muutenkaan riidelty, et enpä jaksa uskoo, että täs mitään maailmanlopun sotaa syntyis =) Pientä sanaharkkaa on puolin ja toisin, mut ne kestää sen viis minuuttia ja unohtuu sitte. Jännää, sillä ennen P:tä olleiden ihmisten kans tuli ihan kunnon kinoja ja vieläpä suht useinki. Ehkä oon ite vähän varmempi itestäni ja jopa aikuistunu...

Tulipa muuten tosi hyvä mieli, kun P tulee meidän isän kans juttuun niin hyvin. On ollu mukava katella, kun ne on sitä tapetointii yhdessä tehny ja kaikki on luonnistunu niin hyvin. Mun ei aina tarvii olla sopimassa asioita isän tai äidin kanssa, vaan P voi myös soittaa ja järjestää. Eilenkin P jäi kotiin tapetoimaan isän ja siskon kans, kun lähdin ite tallille. Kaikki jutut sujuu niin kivasti ihan huomaamatta. Kyl meil on asiat aika ihanasti!