IRC-Galleria

"In the early morning the musician opens his eyes and realizes that he is still alive.

But not only that: his instrument the double bass seems to have survived the crash. Fallen from the sky and still alive!
If only a stowaway had not used the double bass case as his hiding place... But where is the double bass? A desperate yet comical search begins, often crossing the boundaries between reality and imagination.

By combining the art of mime with the théâtre d’image and the théâtre d’objet, Neander an v. Bodecker developed their own specific theatre form."

Olin eilen Porin Teatterin pienellä näyttämöllä katsomassa samoja saksalaisia miimejä kuin viime vuonna. Siis huhhuh! Kyllä kannatti käydä. Se oli vaan jotain niiiiiin hienoa. Toisin kuin se viime vuotinen esitys, tää kertoi kokonaisen tarinan ja oli tosi erilainen. Lavasteena toimi lähes pelkästään iso "kontrabassokotelo", joka muuntui esityksen edetessä mm. puhelinkopiksi, kylpyammeeksi, veneeksi ja pianoksi. Kaikista lumoavinta oli oikeasti sellainen iso rapiseva muovi, joka oli "vettä". Sinertävässä valossa se oli tosi hypnoottinen, sitä olis voinu katsoa vaikka miten kauan.

Muutenkin tosi jännää, miten esityksen alussa tuntuu niin oudolta, kun siinä ei puhuta. Eikä ollut kovinkaan paljon musiikkiakaan. Siinä on jotenkin vähän vaivautunut olo, että miks ne ei sano mitään! Mutta kun se tarina pääsee kunnolla liikkeelle... Huhu, sitä jaksais katsoa ihan koko illan. Oon niin onnellinen, että pääsin katsomaan sen esityksen!

http://www.youtube.com/watch?v=1dCn8Clmi14