Selailin Pipon sivuja äsken. Siellä mainitaan myös minut! Tuli aika hyvä mieli siitäki huolimatta, että tää kaikki toiminta on hiukan verran masentanu viime aikoina. Mua muistetaan. Kyl mä sen silti muutenki tiesin, mutta joskus vaan tulee epätoivon hetkiä.
Sitten toinen juttu, mistä tuli maailman parhain mieli: Pipo jää kesäksi Poriin! Tai tarkemmin sanottuna Noormarkkuun, mutta ei se nyt niin tarkkaa oo. Meillä ei oo nyt ihan synkannu, mutta silti kivaa, että se jää. Saan käydä edes rapsuttelemassa sitä. Kesä ilman hevostelua (sekä Pipoa) on vähän niinku kesä ilman jätskiä. Eli surkee ku mikä.
Nyt voinkin mennä onnellisena nukkumaan. Pipo <3
Ai niin. Sellanen pulma mulla tässä nyt on, että sen ossaa päättää hankkisinko shetlanninlammaskoiran vaiko cavalier kingcharlesinspanielin. Äiti ei selvästikään suostu keskustelemaan aiheesta, se keksii aina jotain muuta puhuttavaa. Mä vaan haluaisin pohtimisseuraa. Ei se haluu olla mun pohtimisseura.