IRC-Galleria

Joo! Tää on tää perussetti, joka perjantai sama juttu. Istutaan ja ihmetellään, vaikka vois ees yrittää olla hyödyks. Jotenki kehnonlaisesti silti on tota hommaa, ja muutenki on ihan überhiljasta. Ei oo ees puhelin soinu pariin päivään. Tää menee taas tähän, että surffaan ht.netissä, galleriassa, Iltalehden ynnä muiden sivuilla ja pelaan nettipelejä ainaki lounaaseen asti. Lounaan jälkeen on vuorossa papereiden siirtelyä eri puolille pöytää. Lisäksi yritän harhauttaa työtovereitani ja näyttää siltä, että olen tekemässä hyvinkin vaativaa ajatustyötä (vaikka tosiasiassa mietin jotai niinkin kiintoisaa, kuten esimerkiksi: miksi Iltalehden yhdessä otsikossa luki, miten Britney voihki kuvausasusteita? Miksei sitä ole korjattu?). Todellisuudessa projektiin liittyvät hommat eivät edisty juuri yhtään (tosin eipä sitä hommaa nyt ihan rajattomasti olekaan) ja turhaudun tähän peukaloiden pyörittelyyn. Sitä paitsi noi projektipaperit on niin sekavia, ettei tällasessa muumiomielentilassa pysty ymmärtämään niistä yhtään mitään.

Mulla taitaa mennä aika kehnosti, ku tuntuu, etten ymmärrä mistään muustakaan enää yhtikäs mitään... Mielessä pyörii vaan yks ja ainoa asia (ja se ei ole se, mitä te hävyttömät lukijat just tällä hetkellä ajattelette! (käytänpä taas paljon sulkeita)), ja se vähän niinku rajottaa tätä ajattelua.

Olin eilen taas äärimmäisen taitava ratsastustunnilla. Luulin, että pääsen taas jatkamaan harjotuksia Killin kanssa, mutta sainkin sitten ratsukseni Mussen. En ollu koskaan ennen ratsastanu sillä, nähnyt vaan, kun joku muu menee. Ajattelin, että se on sellanen liimassa kulkeva, hidas hevonen, jollaiseksi sitä on luonnehdittu, ja siltähän se on myös yleensä näyttäny. Kun pääsin selkään, se tuntu kuitenki heti sellaselta, et vois sopia mulle, noin niinkun yleisesti ottaen. Oli hyvä istua kyydissä ja vaikutti kaikin puolin sopivalta. Alkutunti meni vähän vihkoon, kun se ei kai olis halunnu tehdä töitä ja tuuppi jatkuvasti sisäpohjetta päin, vaikka kaikenmaailman merkinantovälineitä käytinkin ja yritin toimia ohjeiden mukaan. Ravissa oli muuten yllättävän mukava istua, vaikka se olikin tosi iso, tahti oli niin hyvä ja askel sen verran hidas, että pysyin mukana, tosin en pystyny sitten enää keskittymään jalkatyöhön, ku sain pidettyä pyltsäni penkissä. No, siinä tiimellyksessä sain sen vetämään herneitä nenään kohtuullisen tehokkaasti ja laukka-avoja harjotellessa sitten häntä pyöri jo siihen malliin, että hevonen meinas lähtee lentoon. Eikä tietoakaan vetelyydestä, päin vastoin. Se oli pinkee, ku mikä. Se tarjos jotain laukanvaihtoja, yritti vähän keulia ja lisäks se teki kaikkia mielenkiintosia, pukinsekaisia kuvioita, kun yritin sitä ohjata pois ponien seasta. Pysyin kuitenkin kyydissä ja lopputunti meni ihan siedettävästi. Kiva hevonen, mutta mun tarvii vaan opetella olemaan sen kanssa. Tänään meen katsoon mun Pipoa. Onkin vähän jo ikävä.

No tota, joo. Ai niin! Ostin eilen ehkä maailman isoimman jäätelötötterön tosta käviksen yheltä jätskikiskalta, ku tulin lounaalta. Tietysti ostin kakspallosen, minttua ja päärynää, aitoon vohveliin. Makso 3 euroa. Oli jotakuinkin tennispallon kokosia ne jätskipallot, kerrankin siis vastinetta rahoille. Kauhee riski syödä semmosta, ku ne pallot vois tippua siitä tötteröstä hetkenä minä hyvänsä (on käynyt niin useammin ku kerran)! Onnistuin kuitenki pääsemään toimistolle asti ihan hyvin. Yks pikkupoika siinä matkalla huudahti äidilleen "kato äiti, mikä jäätelö!" =) Sen jäätelön syönti kesti varmaan puol tuntia ja viime metreillä sitten oli jätskiä sekä paidassa että valkosilla farkuilla, kuinkas muutenkaan. Ahneella on paskanen loppu...

Emmä tiä, mun tekee mieli ny pelata jotain turhaa peliä. Jossain vaiheessa voin sit alkaa lähetellä hävyttömiä sähköposteja tonne toiselle puolelle toimistoo, hähä.