IRC-Galleria

Hahhah.

Uni tuli silmään joskus puol kahden aikaan. Olin menossa sänkyyn puol yhden tietämissä, mutta kun en heti siinä noussu sohvalta, hoksasin, et Neloselta tulee vielä Lost, joka jäi torstaina näkemättä. Aloin tietysti kattomaan sitä. Nukahdin kyllä kesken kaiken. Neljän aikaan kissalapsi alko rapistelemaan, sitä kuuntelin puolisen tuntia ja kun se ei luovuttanu, pistin sen arestiin pesuhuoneeseen. Siitä meni tunti tai pari niin Elvis yritti vessaan ja rapsutti sitä ovea, kun kaverit oli oven toisella puolella. Avasin oven ja se meni sinne, kissalapsi livahti ulos. Tuumasin, et ihan sama, menin takasin petiin. Hetken päästä Elvis alko kakoa ja oksensi. Onneks vessan lattialle, oli helppo siivota. Sit koira halus pihalle. Manne kävi mielenosotuksellisesti kusella keittiön lavuaarissa ja kissalapsi alko sen hiton rapistelun ja tavaroiden kylvämisen. Ihana aamu.

Oli suunnitelmissa tulla ihan oikeesti kahdeksaks töihin, mut olin niin tuhottoman väsyny, etten vaan pystyny nousemaan. Siirsin herätyksen puol kahdeksaks ja varttia yli kahdeksan sain revittyä itteni ylös sängystä ja olin töissä 9:01. Jouduin jättämään auton taas Viikkariin, ku lähempänä ei ollu tilaa ja P tietysti vei parkkiluvan mukanaan Kuusamoon, siellähän se on hyödyllinen :D No, kyllä mä ilman sitäkin pärjään, mutta tulee aina suru puseroon, kun kattelee, miten ihmiset oikeesti parkkeeraa autojaan tien vierille ihan päin persettä. Yks on melkein keskellä tietä, toinen muuten vaan vinossa ja loput jättää puolen auton mittaa väliä muihin pysäköityihin autoihin. Että kunhan vaan saa mahdollisimman monta paikkaa hukattua, niin hyvä.

Matkalla toimistolle mumisin huonosti pysäköidyistä autoista ihan ääneen yksikseni ja lisäks meinasin vielä liukastua ja kompastua ja kaatua viime metreillä ja päästin jonkun ruman sanankin siinä. Ja tinttasin vielä jaloilla ihan vaan varmuuden vuoks. Huomasin, että yks mies katteli mun touhujani autosta sen näkösenä, että justjust =)

Torstaihin asti yksin kotona. Tää tuntuu ihan kummalliselta.

Kävin isän ja äidin kans tänään kattomassa yhtä taloa Pietniemessä. P lähti sinne työreissuun, niin se ei päässy mukaan. Muuten olisinki varmaan menny sen kanssa kaksin. Oli kyllä kovin hieno talo. Se oli siisti ja kokonaan remontoitu. Hintakaan ei ollu huono. Vähän oli remontti kesken yläkerrassa, mut noin yleisesti ottaen siellä ei muuten ollu mitään semmosta, mitä tarvis heti alkaa laittaa. Julkisivu oli vähän huonossa maalissa. Ja siihen oli tehty uus kuisti, joka oli tehty vaakalautaan, muu talo oli pystylautaan. Melkein sit olis jossain vaiheessa ollu ulkopintojen remontti tiedossa. Siinä oli kunnollisen kokonen lämmin autotalli, rasvamontut ja kaikki. Ja ulkosaunakin oli. Tosin sellasessa kunnossa, et mä en sinne menis ennen ku se on kokonaan laitettu uusiks. Sisälläkin oli kyllä sauna, mut hiukan pieni. Ei 50-luvulla rakennetuissa taloissa juurikaan oo sellasille tiloja. Tosi sääli, että P ei ehtiny nyt nähdä sitä. Ainoot miinukset siinä oli sijainti ja se, että olohuone oli pieni ja muutenkin siellä oli vähän kehnosti tilaa kotiteatterille. Jos sitä ei oo myyty siihen mennessä, kun P tulee työmatkaltaan, me käydään kattomassa sitä uudestaan. On se ainakin ihan harkitsemisen arvonen asunto. Oli sillä jo kaks potentiaalista ostajaehdokastakin, enkä yhtään ihmettele. Katotaan mitä käy.

Eilen käytiin yhtä toista asuntoa kattomassa. Ei sekään huono ollu. Siellä oli enemmän silti sellasta, et haluais laittaa sitä uusiks. Keittiö kaipas muutosta, samoin pesutilat. Se oli kyllä hyvällä paikalla muuten, tontti oli kiva ja muutenkin se pohjapiirustus siinä oli ihan järkevän olonen. No. Me tässä mietitään. Noi kaks taloa on nyt oikeesti ollu sellasia, et voi ihan tosissaan miettiä ja vaikka tehdä tarjouksenkin ja kattoo, mitä tapahtuu.

Hihi, Manne istuu eteisessä ja tuijottaa Hekua pahalla silmällä korvat vinksallaan. Kai se ajattelee, että hyvästi rauhallinen elämä, toi ikiliikkuja on täällä taas =)

Me harjoteltiin Hekun kanssa tänään kävelyä uus takki päällä. Täytyy kokeilla sellasia pieniä pätkiä, että se tottuu siihen. Tuntuu vissiin ne hihat vähän oudolta, kun se käveli vajain jaloin =) Kyllä se silti reippaasti sen kans kiipes portaita ja liikku muutenkin, kunhan se tottu ajatukseen. Ajoin sen kanssa päivällä tosiaan isän ja äidin luo ja sillä oli menomatkan se takki päällä. Autolle se ei suostunu kävelemään ite, mut perillä se käpytteli ite sisälle ja kapus rappuset toiseen kerrokseen. Se meni hienosti, joten me jatketaan harjotuksia sit taas joskus vähän myöhemmin.

Nyt taitaa Hekulla olla vähän nälkä. Kissat saiki jo ruokaa. Mä hoidan lapset tässä ensin ja sit sukellan sohvalle kattomaan Tyttö sinä olet tähteä.

Ja ootan, et P soittaa <3 Se lupas soittaa sitten, kun ne on perillä Kuusamossa. Voisin kuvitella, et näillä hetkillä ne jopa saattais ollakin. Pääasia, et se kuitenki jossain vaiheessa ilmottaa selvinneensä perille asti.

Ace Ventura oli yhtä pöljä ku ennenki. Ennen sitä ravasin kauheeta höökää tallilla, kaupassa ja kotona hoitamassa kissat. Kahdeksan aikaan olin P:n luona ja siinä kiireellä vähän yli kahdeksan aloin värkkäämään kakkupohjaa. Sain sen uuniin, niin aloin laittaa itelleni herkkuja leffaa varten. Kasasin lautaset täyteen cantaloupe-meloonia, viinirypäleitä, omenapäärynää ja banaania. Sit oli vähän karkkii ja keksei. Ja mehuu. Ja pieni pala Kuusamo savujuustoo, sitä syötiin koiran kans yhres sohvalla =)

P asensin kaverinsa kanssa autoonsa lisäpitkiä, joten niiltä meni herkut ja hauska leffa ihan ohi. Mä olin jo nukahtanu sohvalle, ku ne oli saanu hommat valmiiks ja P tuli sisälle. Sit olin niin väsyny, ettei musta ollu enää mitään iloa, ku mumisin vaan jotain epämäärästä ja käänsin kylkee sohvalla. Joskus puol kahden aikaan mut hätistettiin pesemään hampaat ja sänkyyn.

Aamulla P lähti yhdeksän aikoihin kaverilleen muuttoavuks. Mä lähdin samalla oven avauksella koiran kans aamulenkille. Sieltä, ku selvisin sisälle, aloin värkkäämään sitä täytekakkua. Onnistuin leikkaamaan sen kakun sopivan tasasesti keskeltä kahtia. Oli silti vähän vaativan mallinen sellanen sydän =) Olisin kyl tehny pyöreen melkein mieluummin, mut mul ei ollu muita vuokia. Laitoin täytteeks pakastevadelmasoosia, banaania ja vaniljakermavaahtoa. Päälle laitoin kans sitä samaista vaahtoa. Koristelu on vielä tekemättä. En ollu ihan varma, miten haluan sen koristella niin jätin sen vielä tekemättä. Sitä paitsi paree koristella vasta vähän ennen tarjoilua, ettei koristeista mahdollisesti leviä väriä tms. Mut kyl siit varmaan tulee ihan hyvä kakku!

Tulin joskus reilu puol tuntii sit kotiin kissoja moikkaamaan. Päästin ne ulos heti, kun on niin kaunis sää. Ei ne siellä varmaan kauaa viihdy, kun on aika kylmä, mut kyl ulkoilu hyvää tekee kuitenki! Ja sen jälkeen maistuu sit ruoka paremmin (niinku niil ei muuten maistuis...) =) Kerkesin täs jo sit siistii vähän tota keittiöö ja imuroinki. Vähän kyllä sillai vasurilla, mut aattelin maanantaina pitää sit siivouspäivän, ku pitäis kai koulusta päästä vähän normaalia aikasemmin ja P on työreissulla niin mulla ei pitäis olla mitään kovin tähdellistä tekemistä. Saa taas imuroida, pyyhkii pölyt, pestä vessan, luututa lattiat ja tiskata. Kyl tääl sit taas pari päivää kestää =)

Vois olla taas vaikka kuinka paljon asiaa, mut emmä jaksa nyt just.

Kävinpä tässä joululahjoja miettimään ja tuumasin, että koiralle voisin ostaa uuden kaulapannan ja siihen (tai valjaisiin, miten vaan) kunnollisen blinkkerin. Kaks lediblinkkeriä on jo kokeiltu ja molemmat hajos heti kättelyssä, toinen ostettiin Musti&Mirristä ja toinen eläinlääkäristä. Jos seuraavan tilais vaik Yappy Fashionista. Se on ainaki hauskan näkönen. Hintaakin oli yli 10 euroo, mut alan pikkuhiljaa tässä luottaa siihen, että kalliimmat on laadultaan parempia. Neljän euron vekotin hajos ekalla käyttökerralla, kuuden euron kesti sentään viikon tai pari, kunnes se alko toimia jotenkin epäloogisesti ja sitten lakkas kokonaan toimimasta.

Lisäks oon miettiny joululahjoja jo perheelle, parille kaverille ja tietysti P:lle. P:n lahja ainakin alkaa olla melko selvä, samoin vanhempien lahjat. Äidille jotain kivaa oranssia sisustustavaraa ja isälle jotain aivojumppa- tai runojuttuja =)

Vähän odotan sitä, et pääsen paketoimaan lahjoja. Kissat avustaa olkkarin lattial lahjanarun kanssa ja kuunnellaan joululauluja <3

ACE VENTURA!

Tulee tänään Neloselta klo 21 =))) En oo nähny sitä ehkä sataan vuoteen ja nyt on pakko kyllä kattoo se. Se on niin huono, et se on ihan loistava! Hello captain Stubing :D

Täytyy ennen leffaa kuitenki ehtii pyöräyttämään synttärikakkupohja, et saan huomenna sit täyttää sen. P nyt oli tietysti menny lupautumaan muuttoavuks, mut kai se sitä kakkua sit jossain vaiheessa ehtii syömään. Jos ei niin syön sen sit koiran kans ite.

Oli sit muuten sellanen ratsastustunti eilen, et voi hyvää päivää. En oo koskaan, en koskaan hengästyny ja väsyny silleen ku eilen. Hevosella oli niin suuret liikkeet, et se meneminen oli ihan oikeesti tosi työlästä. P oli kiva ja hiero vähän mun jalkoja illalla, mut kyl silti tuntuu joka ikinen lihas nyt siltä, et jotain liikuntaa on tullu harrastettua. Opettajaki sano, et ota liikunnan kannalta ja huilaa, jos tuntuu, et happi loppuu :D Mut ei kai sitä nyt lyhyen tunnin aikana haluu kauheesti luumuilla kuitenkaa! Kai siihenki menoon silti tottuu. Toivottavasti ainaki, täytys sen heposen kans selvitä kuitenki tää tuntijakso =)

Joo. Ei mul oikeen muuta täs ny oo.

Eilenpä tuli täyteen 4kk virallista oloa. Tuntuu niin paljon pidemmältä ajalta. Eikä sillä, että aika kuluis P:n kanssa jotenkin hirmusen hitaasti =)

Meillä on vaan kaikki niin mukavasti. Siks tuntuu, et oltais oltu yhdessä jo iät ja ajat.

Voinen huokasta helpotuksesta sovellusohjelmoinnin osalta. Ens viikolla tulee kyllä vielä toinen sovellustehtävä, mut jos saan siihenkin tukiopetusta, se menee varmaan ihan ok.

Ei voi, ku kumarrella P:tä, kun se jakso kymmeniä kertoja mulle selittää ja selittää, kun en tajunnu ja kiukuttelin tyhmyyttäni. Eilen illalla vielä sitä tehtävää tehtiin ja mulla alko olla todellisia vaikeuksia ymmärtää enää yhtikäs mitään ja poru siitä sitten tuli, kun turhauduin ihan totaalisesti. Toinen selittää joka tavalla, ymmärrän tavallaan sen, mitä pitää ohjelmoida, mutten yhtään tajunnu miten. Astetta paskempi tunne kyllä, kun mielessä pyörii kaikki maailman ohjelmointihommat ja silti ei pysty käsittämään, mistä pitää alottaa ja miten edetä. Mut joo, kellokin oli sit jo yli puolenyön ja mä olin ihan umpiväsyny. Ei ihme, että aloin parkua.

Mä lähen kohta koulusta kotiin. Siwan kautta. Syön kotona, pidän vähän kissoille seuraa ja sit meen iltapäivästä toimistolle. Taidan sittenki selvitä tästä päivästä.

Mennään tänään P:n kanssa K-Rautaan ostamaan jouluvalojutskia <3

Ah. Olo on niin rentoutunu, etten meinaa uskoo sitä ollenkaan =)

Olin tosi laiska lauantaina ja köllin sängyssä ja sohvalla myöhään iltapäivään asti, kun P oli asioilla kaupungilla. Ajattelin, että mun ei oikeesti tarvii tehdä yhtään mitään, kun perjantaina hiukan siivosin ja järjestin. Tehtiin hyvää ruokaa ja otettiin pieni ruokalepo (oikeestaan P nukahti mun olkapäälle nojaten ja se kuorsas siinä 1½h ja väistämättä muakin alko väsyttää :D), jonka jälkeen sit yritin olla reipas sen mun ohjelmoinnin harjotuksen kanssa. P oli ihana ja jakso selittää ja auttaa. Kaks tuntia me istuttiin koodaamassa sohvalla ja mulle tuli sellanen olo, et saatan jopa selvitä siitä tehtävästä! Me saatiin se ihan hyvään vaiheeseen. Ahkeroinnin jälkeen pistettiin sauna päälle ja lähettiin reippaalle kävelylenkille, kun oli niin kaunis talvinen sää. Saunajuomat, juustoja ja vähän sipsejä, nam <3

Sunnuntaina käytiin 11 aikoihin kattomassa yhtä taloa Ruosniemestä. Reippailtiin sinne esittelyyn kävellen, kun ei se paikka ollu monen sadan metrin päässä. Se oli ihan hauska n. 80 neliön talo, kolmessa kerroksessa. Remontoitu siellä oli jonkun verran, mutta paljon vielä kesken. Hieno rinnetontti, 3-4 auton autotalli ja paljon varastotilaa. Ehkä se asunto oli vähän pieni kuitenkin meille, vaik väliaikaseks se olis ollu ihan kiva. Harmi vaan, että remontin sais alkaa täydellisestä kattorempasta, sitte sais kaivaa pihan, että sais patolevyt ja sisällä oli se osittain tehty remontti vähän sellasta vasurilla tehdyn näköstä, et ei siihen oltas kuitenkaan tyydytty. Ois melkein saanu kokonaan rakentaa asunnon uudelleen. Kellaritilat oli ihan keskeneräset, pesutiloissa varmasti kosteutta ja siellä kaikki kaipas kohennusta. Yläkerta taas oli aulan kattoa lukuunottamatta ihan alkuperäsessä kunnossa ja aika kamala suoraan sanottuna. No, jos olis ollu kyse vaan pintarempasta, oltais varmasti harkittu ostamista. Hinta oli asetettu ihan sillä mielellä, et jäis reilustikin varaa remonttiin. Mut sellanen suuri remppa nyt ei vaan oo se, mitä tässä haetaan. Kuntotarkastusraportti on meille vielä siitä tulossa. Kyllä me se lukastaan läpi ja varmaan mietitään vielä hiukan lisää, mut emmä usko, et tohon kuitenkaan lähdetään.

Ja joo! Sit käytiin Rossossa syömässä P:n ja (nyt kai voin jo sanoo "meidän", kun on niin monesti yhdessä liikuttu ja mä oon heihin kuitenki ihan hyvin jo tutustunu) meidän kavereiden kanssa. Pojat söi pihviä ja tytöt pastaa. Mulla oli vuohenjuustopastaa ja se oli niin hyvää, etten olis raaskinu syödä lautasta tyhjäks, ettei se lopu =) Sit me mentiin Amarilloon jälkkärille. Pojat otti vohvelia ja pirtelöä ja me tytöt otettiin Amarillon jätskit. Siis ihan hervottomat annokset. Kolme isoo jätskipalloo, kermavaahtoo, Daim-rakeita, vaahtokarkkeja ja kinuskikastiketta. P oli ihana, kun sitä himotti se mun annos :D Me zoomailtiin annoksista kuvia kännykkäkameroilla ja sit sanoin, että no nyt saa alottaa, kun kuvat saatiin otettua. P sitten yhtään epäröimättä iski lusikkansa mun jätskiannokseen, vaikka sillä oli oma vohveli naaman edessä. Se halus maistaa. On se höpö. Välillä se vohvelinsyönnin lomassa närppi jäätelöä mun lautaselta. Ei se silti haitannu, koska se annos oli ihan kolossaalisen kokonen. Ja kyl mäki maistoin sitä vohvelii ja pirtelöö =) Meistä ois kuulemma pitäny ottaa joku ihqdaa-kuva galzuun, ku mä lykkäsin jätskilusikkaa P:n suuhun, ettei sen tartte ite käydä varkaissa mun annoksella.

Illalla muutettiin taas P:lle ja tehtiin mun ohjelmointitehtävää. Se on melkein valmis. Ja mä melkein tajuun mitä kaikkee mä oon siinä tehny. En oo enää pulassa! Huomenna pitää esitellä se aikaansaannos opettajalle. Se kyllä putoo perseelleen, kun se tehtävä on kokonaan tehty =) Mut must on ollu tosi hyvä, et oon saanu tukiopetusta. Ja uskon, et ei opettajakaan voi siinä asiassa vastaan väittää. Oon aina ollu ohjelmoinnissa niin umpisurkee, et näin on mun mielestä parempi.

Äh. Kai mun tarttis ny tehrä jotain. Tulostin jo koulupapereita, mut en oikeen oo varma siitä, mitä työhommia täytys tehdä. Jotenkin on kaikki taas kauheen sekavaa.

Koulun jälkeen mun tarttee käydä kattomassa kissalapsia ja sit meen kaupunkille ostamaan uusia sukkia. Ja jos ehdin, niin käyn parturista hakemassa uutta hiuslakkaa, shampoota ja hoitoainetta. Omaisuus menee taas siinäki, mut kaupan tuotteita en enää osta. Parturin tuotteet on kalliita, mut tosi hyviä ja ne riittää ties miten kauan. Ja ne tuoksuu parhaimmalle =) Aattelin muutenki varata parturiajan vielä ennen kuun loppua, et saan hyvät hiukset firman pikkujouluihin. Ja jos sit pikkujoulupäiväks sais vielä varattua ajan, että mun hiukset laitettas jotenki kivasti, ettei tarttis sitä sit miettiä ja ressata. On kuitenki vaan vajaa 2h aikaa valmistautua työn jälkeen kekkereihin ja siinä täytyy ehtii tekeen miljoon asiaa.

Kyl tää täst, mul on niin hyvät fiilikset!

Herkuteltiin eilen illalla oikeen kunnolla. Ostettiin hyviä juustoja ja suolakeksejä, sit kasattiin yks lautanen täyteen vihanneksia ja niitä dipattiin sit pariin dippikastikkeeseen. Juotiin puoliks pullo punaviiniä ja yhet lasilliset maistettiin valkkaristaki. Katottiin Nelosen elokuva ja nyhjättiin, oli mukavinta ikinä <3

Ja aamulla sain aamupalan sänkyyn, kun olin ilmottanu jo eilen, et en nouse ylös ennen ku on ihan pakko =) (nousin 5min sitte)

Olipa tunti. Huh. Jalat on ihan vetelät ja käsissä ei oo voimaa. Kiintoisaa nähä miten mahdan huomenna aamulla nousta sängystä =)