IRC-Galleria

Ah, autuutta! Pääsin vihdoinkin eroon vanhasta ja rikkinäisestä hiustenkuivaajasta. Nyt vessan naulassa kiiltelee uusi, punainen OBH Nordican KUNNOLLINEN fööni. Kuivasin sillä hiuksia ekaa kertaa tänään aamulla ja voi sitä ihanuutta, kun säätönappulat toimivat, puhallusteho on erittäin riittävä ja kuuma ilma ei polta näppejä. Vanhasta hiustenkuivaajasta hajos se säätönamiska aikaa sitten ja kyseisen vempaimen sai päälle ainoastaan laittamalla töpselin seinään. Luonnollisesti sammutus tapahtui vetämällä töpseli seinästä. Tosi turvallista. Erään kerran sulakekin paloi... Mut kyllä nyt kelpaa!

Muuten onkin sitten tavallisen masentunu olo. En oo vielä paikantanu perimmäistä syytä, mut nyt alkaa jo oikeesti ahistaa, kun ei tää tunnu menevän ohi. Tällanen omituinen tunne vaivaa mieltä melkolailla. Asiasta on jotenkin niin hankala avautuakin, kun ei osaa pukea tunnelmia sanoiksi eikä yhtään osaa arvailla, mistä kaikki johtuu. Tavallaan se juttu pyörii kielenpäässä, mut siihen se sitten jää. Surullisinta tässä on se, että tää vaikuttaa myös P:n mielialaan. Sekin, etten saa puhuttua. Ajattelin, että kaipaisin vaan hiukan vapaata ja rauhaa, mutta muutama päivä ei ainakaan riittäny. Kyllä mä siihen uskon, että tää tästä selkenee ja näin, mutta on tää silti ikävää. Seuraava oljenkorsi on lauantainen retki Helsinkiin. Jos siellä mieli virkistyis, kun pääsee hetkeks näistä ympyröistä muualle. Ja sormuksia sovittamaan.

Koiralle saatiin päivähoitopaikka. Täytyis käydä siellä vähän tutustumassa vielä, että Heku ei oo ihan järkyttyny uusista koirakavereista, jotka se on tavannu vaan kerran aikasemmin. Kyllä se siellä silti varmasti pärjää, kyse ei oo, ku yhdestä päivästä. Ja se pääsee hyvään hoitoon. Toivottavasti se rohkaistuu ja saa pari uutta kaveria, Rontin ja Huldan <3 Ne on vähän isoja kavereita, mut Heku kaipaa koiraseuraa kissojen lisäks. Onneks on koirallisia tuttuja olemassa!

Mua masentaa ja väsyttää. Ihan tyhmä maanantai.

Hevostalli.netissä oli vilkas topikki aiheesta, puhetta oli erityisesti ns. erikoisista nimistä.

"jos minä saan lapsen, tai kaksi, ja vielä tyttöjä niin ne olisi
emma-orwokki
terttu-tulbbaani

poika sitten voisikin olla vaikka ruis-rouhe tai aidanseiväs..."

Eräs halusi nimetä mahdollisen tulevan lapsensa Käpy Karpaloksi. Joku kertoi lukeneensa jostakin vauvalehdestä lapsesta nimeltä Kouta Valkeus Balthasar. Yksi keskusteluun osallistunut oli törmännyt nimeen Koda Ertto Josias ja joku taas oli lukenut Hesarin kastettuja, ja oli bongannut sieltä Mila Rihannan sekä Bruno Petteri Feodorin.

Tämän huikean keskustelun kruunasi vielä Ilta-Sanomien sivuilla ollut juttu Suomen tiukasta linjasta nimien suhteen. Oikeusministeriön nimilautakunta oli hyväksynyt mm. nimet Silmu, Arwen, Veijari ja Kehvo... Nimi Äidinilo oli sen sijaan hylättyjen joukossa (Gee, I wonder why...).

Nuo edellä mainitut nimet nyt on sitä ihan toista ääripäätä, mutta kyllä mun mielestä hiukan vähempikin erikoisuuden tavottelu varmaankin riittäis. Tuollaset tosi erikoiset nimet yleensä vaan valitettavasti liittyy johonkin tuikitavalliseen sukunimeen kuten Möttöseen tai Virtaseen ja kuulostavat sitten ainakin omaan korvaani ihan typeriltä.

No joo. Se oli silti hyvä keskustelu.

Sain eilen oltuu puol päivää töissä. Sit oli pakko lähtee kotiin lepäämään. P teki samoin, ku sille tuli kans heikko olo. Se on nyt sit kuumeessa ja huilii vaan sängyssä. Mulla on enää vaan nuha ja melkosen ikävä yskä. Ajattelin huomenna kuitenkin kokeilla, jos jaksais olla töissä.

Eka kuumeeton päivä ja kauhee tuskahiki päällä. Mittari näytti 35.5 astetta.

Tulin kotiin kissoja kattomaan ja totesin, et muurahaiset on taas hyökänny. Ne oli muutaman viikon poissa tossa välillä. Nyt niitä taas vilisee vähän siellä sun täällä. Tein jo vähän varotoimenpiteitä, mut kyl niitä pitäis ihan tosissaan alkaa myrkyttää, koska en halua jakaa kotiani muurahaisten kanssa. Yäk.

Kuume kiikkuu kolmatta päivää nyt 38 asteen molemmilla puolilla. Pitänee huomenna mennä lääkäriin, jos ei olo tasaannu.

Yhyy :(

Musta se Valion Laktoositon-mainos on ihana. Se on niin... vaaleansininen ja siinä on sellanen musiikki, joka saa hymyilemään.

Inha tauti. Kuumetta, keuhot sattuu, yskittää.

Eilen nukkumaan mennessä oli kuumetta 37,5 astetta. Aamulla oli tasan 37. Yritin viimiseen asti välttää särkylääkkeen ottamista, koska en kestä sitä tuskahikeä, jonka kuumeen laskeminen aiheuttaa... mut oli pakko napata yks Burana kamalaan päänsärkyyn. Eilisillasta asti pää jomotteli aika tavalla ja toivoin, että se menis nukkumalla ohi, mut eei. Samoin niska ja hartiat on ihan jumissa ja kamala olo. Mut eiköhän tää tästä. Olo kuitenki hiukan piristy Buranan ansiosta, vaik hiki onki =)

P toi mut töihin mennessään Ruosniemeen päiväks, et saan olla kissojen kanssa. Se lupas vielä tulla lounaallaki tänne ja tuoda tullessaan Wikholmin salaattia. Hiukan se on ihana <3

Kuumeki nousee. En muistakkaa koska olis viimeks ollu kuumetta...

Tänään tulee Henkien Kätkemä päivällä! Taidan kattoo sen. Siitä on aikaa, kun oon viimeks nähny sen ihan kokonaan!

Ja äsken tein itelleni kupposen cappuccinoa ja kyllä on hyvää <3