IRC-Galleria

Unohdin kertoo, et Heku sai Lontoosta Buckinghamin palatsista tuliaisiks punasen t-paidan, jossa on kruunun kuva ja alla lukee "Prince" =))

Me reenattiin eilen sisällä sitä sadehaalarin pitämistä ja tänään aamulla puin sen lenkillekin päälle. Heku oli oikeen reipas, vaik ensin ei meinannu pystyy pissaamaan se vaate päällä, ku varmaan tuntu jotenki oudolta. Kyl hän sit lopulta käveli ihan innokkaasti ja teki asiansaki ihan ilman taistelua. Aika kätsy sellane haalari!

Koht meijän pitää lähtee asuntoesittelyihin.

Ostin uudet Mountain Horsen jodhpurit. Hinta 136eur ja sain 5% alennusta. Jea! Ehkä ne tosiaan sit kestää vähintään seuraavat seitsemän vuotta =)

Heku sai tänään tummansinisen sadehaalarin, uuden lelun, raksuja ja pari (jättikokosta) herkkuluuta. Se oli niin reippaana Herkkutassussa, kun sovitettiin haalaria. Sit se oli siellä ihan vapaana lattialla ja istu, kun käskettiin. Myyjä kehu, että se tottelee niin hienosti, vaikka sillä vähän kanan muisti oliskin =) Se kun osaa istua käskystä vallan hyvin, mutta sitten hetken päästä jo unohtaa, että piti istua. Olin siitä niin ylpee, kun se oli niin urhee! Outo kauppa, oudot hajut ja toiset repii päälle jotain kammottavaa haalaria. Sit samaan aikaan paikalle saapuu muita ihmisiä ja toinen koiraki. Siinä hädän aihetta kerrakseen, mut Heku kyllä klaaras niiiiin hienosti. Mentiin sit vielä P:n vanhempien luo ja Heku viipotti siellä menemään niin miljoonaa ja oli ihan villinä. Pihallaki käytiin ilman remmiä ja sillä oli kivaa! Äsken vielä testattiin sitä haalaria. Ei hän oikeen halunnu sen kans mihinkään liikkua =) Ehkä se silti kohta ymmärtää, et sen kans on kivempi ulkoilla, kun karvat ei kastu ja kurastu kävellessä ja säästyy kauheelta kuivaus-/pesuoperaatiolta lenkin jälkeen.

Mun tekee ny mieli tehdä pari PuzzleBeetä. Must tuli just sitä paitsi Bumble Bee! =))))

Mun jodhpurit alkaa olla vissiin sen verran hyvin palvelleet, että olis aika ostaa uudet. Vasemman jalan kengästä irtoaa pohja. On ne silti joku 7 vuotta vanhat. Alennusmyynnistä ostetut ja numeroa liian isot kengät, mut on ne vaan hommansa aika hyvin hoitanu. Oon lykänny uusien ostamista jo hetken, mut nyt, ku noi nykyset hörppää vettä aika jo aika reilusti niin ehkä vaan pitäis luopua niistä =)

Ei se mikään virhe kuulemma ollu. Kolmen kuukauden tuet. Jepsanjee.

Kela oli näköjään maksanu mulle opintotukea 1304 euroa. Mistäköhän nyt tuulee? Ton on pakko olla joku virhe. Ei kai auta muu, ku ottaa luuri käteen ja soittaa. Emmä noin paljoo rahaa halunnu!!1

Horoskooppi väittää, että mun surumielisyys on käsin kosketeltavaa. Täytyy kyllä myöntää, että mieli on ollut aika maassa viime aikoina. Siihen on omat erinäiset syynsä. Hullua on kuitenkin se, että ei mulla varsinaisesti oo mikään edes huonosti. Kai tää sit on jotain stressiä koulusta, opinnäytetyöstä, raha-asioista ja muista tollasista. Oon aika kuitti, enkä jaksais mitään. Hetken aikaa oon jo toivonu, että pääsis edes muutamaks päiväks johonki ihan muualle, johonki hiljaseen paikkaan vaan lepäämään ja makaamaan. Päässä on jotenki kauhee hälinä, eikä se ehdi hiljenemään, jos meen päikkäreille töiden jälkeen. Tää on kyl tosi omituista, en oo koskaan aikasemmin käyny ihan tälleen ylikierroksilla. Sillä on varmaan kyllä vaikutusta muhun ihan kokonaisvaltasesti, kehon toimintaan jne. Tuntuu siltä niinku olisin jotenki rikki. No, mä henkittelen täs ny ihan rauhassa ja orottelen, et saan ongelmavyyhtini selvitettyä.

Opinnäytetyö etenee vähän niin ja näin. Toisena päivänä saan aikaseks pari sivua helposti, toisena taas en yhtään. Materiaalin hakeminen korpeaa mua kaikista eniten tässä. Odotan niin innolla, että saisin tän tylsän teoriaosuuden pois alta ja pääsisin itse työosuuteen. Se varmaan sujuu ja etenee hiukan eri tahdilla. Tälleen aamupäivisin on jotenkin vaikee päästä vauhtiin, mutta iltapäivän puolella alkaa kirjottaminen luonnistua ihan eri tavalla. Onneks. Väistämättä mieleen hiipii sellanen hätä tästä, kun aikataulut painaa päälle kohta ihan toden teolla ja haluaisin saada tän kuntoon, tietenkin, että voin valmistua. Valmistumisen jälkeen työ- ja rahatilanne paranis aika radikaalisti kuitenkin ja voitas P:n kanssa alkaa tosissaan miettimään noita laina-asioita ja talon ostamista ja sen semmosia. Rahasta tulikin mieleeni, että pitäis laskut maksaa. Oon kuljettanu niitä kassissa mukana, et voisin työpäivän aikana ne äkkiä tosta naputella, mut siellä ne on kassissa edelleen enkä oo muka ehtiny tehdä niille mitään. Yks syy on ehkä se, etten millään uskalla avata verkkopankkia ja kattoo paljonko mulla on rahaa tilillä. Säälittävää =) Odottelen edelleen Kelalta päätöstä lisäopintotuesta. Ja sit pitäis maksella takasin niitä vanhoja tukia, kunhan ne lähettää mulle sen maksulappusen. Jotta saan kerralla sen summan maksettua niin täytys vielä nostaa erä opintolainaa. Onneks se tulee tilille päivässä, kunhan vaan laittaa sen hakemuksen menemään. Mä ny enste odottelen kuitenki sitä Kelan lappua. Hiukan ahdistavaa tämmönen rahojen laskeminen!

Mut hei! On mun elämässä sentään jotain mukavaaki =) Tänään ja perjantaina mennään P:n kans asuntoesittelyihin, sit huomenna mulla on parturi ja ratsastustunti. Perjantaina ja sunnuntaina aion mennä tallille Pipoa rapsuttamaan, ja koiran kans ollaan suunniteltu (tai no oikeestaan mä ja P suunniteltiin kyllä sen puolesta) lähtevämme mukavalle kävelylenkille tänään, ku on noin kaunis ilma. Sunnuntaina 16. päivä lähden kaverin kans Ypäjälle ponioripäiville. Ja siitä seuraavana viikonloppuna sormukset on valmiit! I-ha-naa. En vielä tiedä ehditäänkö mene hakea sinä päivänä, ku meille on paperiin merkattu, mutta kuitenkin. Ehkä on vaan parempi antaa niiden sormusten olla siellä Helsingissä mahdollisimman lähelle the Päivää tai mä en pysy nahoissani ollenkaan.

Kappas vaan. 23,50 tasan.

Nyt mul on kauhee pissahätä. Pirun kahvi.

Ihan kummallinen olo. Samaan aikaan jotenkin rasittunu, väsyny, stressaantunu, hämmästyny, epätietonen, masentunu ja onnellinen. Koit täs ny sit taas ymmärtää ittees.

Kenkä alko suhisee. Mikä sitä vaivaa!

Olipas ehkä huonoin yö pitkiin aikoihin. Parin tunnin välein heräilin joko käymään vessassa tai katsomaan, mitä ihmettä kissat järjestää. Niillä oli kauhee ralli meneillään joskus kahden ja kolmen välissä. Pari kertaa heräsin uniin ja siihen, että maha oli kipeä tai koira pyysi ulos. Kellon soidessa tuntu, etten oo nukkunu silmänräpäystäkään. Olin niin röyhkee, että päätin nukkua sen ajan, ku olis pitäny olla koulussa ja tulin suoraan töihin. Nyt on kyllä olo jo parempi.

Oli kiva vaihteeks nukkua aamulla rauhassa, ei tarvinnu herätä herätyskelloon. Lauantaina kello soitti kuudelta. Koira vietiin hoitoon seitsemän jälkeen ja sit lähdettiin ite ajamaan Helsinkiin. Se oli ihan hyvä reissu, vaik mua jäi kyllä kaihertamaan yhdet ihanat kengät Stokkalla...

Me käytiin päivällä Ahlströmillä kävelemässä. Koira oli ihan yltäpäältä kurassa, vaikka sillä oli loimikin päällä. Siellä oli hiekkatiet aikamoista velliä. Onneks metsäpoluilla oli vähän vähemmän märkää niin koirallakin oli kivempaa. Se ei yhtään tykkää siitä, että se kastuu. Varmaan tietää joutuvansa pesulle aina lenkin jälkeen. Pakko on silti huuhdella vähintään jalat, kun ei sellasta kosteeta hiekkaa pyyhkeellä mihinkään saa.

Varttia vaille kuus me seisottiin P:n kans Promenadikeskuksessa ja mietittiin kuumeisesti mitä elokuvamässättävää me haluttais ostaa. Popparit ja limppari oli ihan oivallinen ratkasu. Tosin ne popparit loppu jo hyvän aikaa ennen elokuvaa, mutta eipä tuo mitään. Mulle tuli tietysti kauhee pissahätä siitä limusta, vaikka koitin juoda hyvin säästeliäästi. Jouduttiin kävelemään Galleen aika haipakkaa, koska musta tuntu, että mun rakko halkee :D Ei siinä sit mitään, pinnistelin sen aikaa, että saatiin ruuat tilattua ja syöksyin sit vessaan. Söin härkää ja jättirapuja, oli herkullista. Jälkkäriks otin suklaakakkua. Ei huonoa sekään. Sen jälkeen oli vaan kohtuullisen makee olo. Meillä oli kyllä kertakaikkisen lepposa ilta. Kivempi viettää sunnuntai-iltaa jossain noin, ku että istuis vaan kotona sohvalla ja manais sitä, että seuraava päivä on maanantai ja pitää mennä kouluun ja töihin.

Sweeney Todd oli just niin hyvä, ku uskalsin odottaakin, ellei jopa parempi! Se oli synkkä ja vähän ahdistavakin tarina, ja verta turskusi aika reilusti (mun makuun), mutta se kaikki yhdistettynä musikaaliin ja hienoihin lauluihin oli kyllä aika hauska kokemus. Ja olihan siinä muutama sellanenkin kohta, että oli hiukan pakko naurahtaa. Ei se sellanen elokuva ollu, että se houkuttelis katsomaan uudestaan ja uudestaan, niinku esimerkiks Charlie & the Chocolate Factory, joka on aina kiva katsoa, kun makoilee kipeänä sohvalla tai jotain. Mutta kyllä Sweeney Todd täytyy varmaan joka tapauksessa omaan hyllyyn joskus hankkia. Oltiin P:n kanssa molemmat tyytyväisiä, että käytiin kyseinen leffa katsomassa. Sitä paitsi ei Deppin laulaminen hullummalta kuulostanu...

Kyllä kai mä tarinoin jo tarpeeks. Täytyy kömpiä sänkyyn ennen, ku P nukahtaa sinne noiden Akkareiden sekaan =)

Nii joo! Sormukset oli ihanat. Mun sormusta suurennettiin ihan hiukan, sitten sille ei voi enää tehdä kauheesti mitään, kun ne timantit istutetaan siihen. Siitä tulee kyllä tosi, tosi kaunis. Ei millään enää malttais odottaa muutamaa viikkoa <3