IRC-Galleria

Näin yöllä niin pahaa unta, etten edes haluu puhua siitä. Oon koko aamun ollu ihan toistaitonen sen takia. Luulen kyllä, et tää olo menee päivän mittaan ohi. Se uni oli tosi pitkä, ahdistava ja surullinen, enkä pystyny sit enää kunnolla nukkumaan, ku siihen aamuyöstä heräsin. Oli hetken sellanen olo, et oonks mä tosiaan ihan yksin. Onneks P tosiaan sit nukku mun vieressä ja koira jalkopäässä.

Toi uni juontaa varmaan juonensa osittain siihen, että isä eilen soitti ja sano, että sisko oli ryöstetty Lontoossa. Olo oli siinä kohtaa sellanen, että mitä helvettiä ja päässä pyöri mielikuvat siitä, et se on yhytetty yksin kävelemässä jossain kadulla ja mukiloitu sinne. Ei onneks ollu käyny kuitenkaan ihan niin. Se oli jossain suljetulla pihalla ollu istumassa kavereiden kanssa iltaa, kun toista kymmentä nuorta poikaa oli kiivenny aidan yli ja alkanu varastamaan porukalta tavaraa. Ne oli vieny oikeastaan kaiken: kännykän (jossa kaikki kavereiden puhelinnumerot tietysti), lompakon, kortit, rahat, cd-soittimen, lahjalevyn ja jopa passin! Passin ne oli sitten onneks heittäny matkasta jonnekin kadulle ja sisko oli sen löytäny. Sen kanssa saa sentään pankista haettua rahaa. Sisko on nyt ollu Lontoossa lokakuun alusta asti ja tähän asti kaikki on menny ok. Nyt on pienellä aikaa sattunu muutamia tosi ikäviä vastoinkäymisiä ja uskon, että alkaa varmaan huumorintaju loppua. Odotan jo kovin, että sisko kuukauden päästä tulee Suomeen. Ja isä sano, että tällä tietoo se ei oo enää menossa takas.

Me ostettiin oikein kunnon blenderi toissapäivänä. Se vehje sopii melko täydellisesti meidän espressokeittimen viereen tonne keittiöön. Tehtiin eilen pirtelöä mansikoista ja banaaneista. Oli hyvää <3

On tää kätevää! P on olkkarissa ja mä makkarissa. P huutelee mulle, et "laitaks tänne valot" ja "sammutaks valot" (en tiä mitä se säätää) ja meikäläinen painelee kaukosäätimen nappia =)

09.04.2008 10:11


Rikollisten kimppuun pelotta käyvät saksanpaimenkoirat, pommeja etsivät labradorinnoutajat tai konnia penikulmakaupalla jäljittävät vihikoirat ovat tyypillisiä poliisikoiria.

Ohiolaisen Geaugan piirikunnan sheriffi Dan McClelland on kuitenkin muuttamassa perinteisiä käsityksiä poliisikoirista.

Hänen valttinaan taistelussa rikollisuutta vastaan on maailman pienin poliisikoira, rottaterrierin ja chihuahuan perimää kantava Midge.

Reilut kolme kiloa painava Midge ei tule koskaan iskemään hampaitaan veistä heiluttelevan sekakäyttäjän käsivarteen tai herättämään kauhua mellakoivassa kansanjoukossa, mutta huumekauppiailta saattaa hymy hyytyä, kun Midge pujahtaa henkilöauton sisälle nuuskimaan huumekätköjä.

- Sain idean pienikokoisesta huumekoirasta, kun katselin liki 60-kiloisen saksanpaimenkoiran työskentelyä auton sisällä, sheriffi McClelland selitti oivallustaan.

Pian 2,5-vuotiaan Midgen koulutus huumekoiraksi alkoi kolmikuukautisena pentuna marihuanakätköjen etsiskelyllä.

- Hän on vielä koulutuksessa, mutta hänellä on ilmiselvästi hyvät taipumukset huumekoiraksi. Midge ei mikään hauska erikoisuus, vaan uskon vakaasti poliisikoirien rotukirjon laajenevan myös pienikokoisten koirien suuntaan, Midgen kanssa ylpeänä poseeraava sheriffi selittää.

IS

VÄHÄ IHANAA!!! =)

H&M:n sivuilla vaikutti olevan joku hikka. Sain ku sainkin tilattua P:llekin vaatteita. Taivaansinisen pikeepaidan ja tummanruskeet shortsit kesäks. Sit tein omaan tilaukseeni yhden muutoksen ja olen yltiötyytyväinen =)

Meil oli eilen muutenki ihan hauskanen ilta. P järjesti oman pikkusen kotivalokuvastudion olkkariin ja sit se otti kuvia mm. musta ja koirasta. Koira oli aika kauhuissaan siinä valojen räiskeessä, mut tuli siitä silti yks ihan kiva kuva. Jätettiin kaikki härvelit vielä paikoilleen, et voidaan joku toinen päivä jatkaa harjotuksia.

Tilasinpas rättejä H&M:ltä. Oli kivoja tarjouksia. Tilasin kahden t-paidan paketin 4,90eur, yhden tunikan 9,90eur ja kesähousut 9,90eur. Koitin P:lleki kattoo jotain, mut kaikki kivat oli jo loppu. Harmi. Aina parempi, pääsen makutuomariks kauppaan =)

Ylitin itseni! Pinnistelin asianhallinnankin valmiiksi.

Tänään tuntuu olevan vielä vähän pahempi päivä ku eilen. Aamulla väsytti ihan kamalasti ja muutenkin on päällä pahin mahdollinen motivaatiopula. Ahistaa! Pitää vaan nyt pistää ittensä ruotuun, et saa ton työn etenemään. Ollu vähän takkuilua tossa sisällön-, dokumenttien- ja asianhallinnan osuudessa, mut nyt alkaa (onneks) jo näyttää siltä, että se saattas kohta olla ihan jees. Pitänee lähettää ohjaajalle luettavaks, jotta se osaa kommentoida. Ihan hirveen huonosti on materiaalia löytyny noista aiheista. Tai sisällönhallinnasta kyllä löytyy, mutta dokumenttien- ja asianhallinnasta ei niinkään. Jotain pientä sieltä ja täältä ja se on vähän tympeetä lähteiden käytön näkökulmasta. Toisekseen kaikki se tieto, mitä oon löytäny, on sellasta, jonka itsekin tiedän, mutten ole osannut vaan muotoilla. Sellasta yleistä löpinää. Pyhpah. Ei jaksa nyt stressata. Pitää sit vaan taikoo jotain lähteitä johonkin, jos opettaja meinaa, ettei se voi olla ns. omasta päästä kirjotettua...

Kaveri eros poikaystävästään pari päivää sitten. Mua niin paljon surettaa sen puolesta. Jotenkin tuntuu vähän pahalta, kun on ite niin onnellinen ja kaikki hyvin, ja toisen maailma yhtäkkiä vaan romahti. Ei kai tässä muuta voi, ku olla vaan hengessä mukana kuunnella sit, ku toinen haluaa jutella. Oon ainaki soiton päässä 24/7.

Onkohan tää taas jotain maanantaituuria? Kävin Anttilassa lounasta etsimässä ja takasin tullessa ylitin yhtä suojatietä. Pysähdyin odottamaan, kun näin, että auto tulee risteykseen aika vauhdilla. Se kuitenkin pysähtyi kuten kuuluukin, joten lähdin ylittämään suojatietä. Kun olin sen auton kohdalla, se lähtikin yhtäkkiä mua kohti ja jouduin tosissaan pomppaamaan pois alta. Loin kuskiin hiukan tyrmistyneen katseen. Se oli sellanen vanha setä, joka ilosesti hymyillen vilkutti mulle. Just. Arvotukseksi jäi, että oliko se vahinko ollenkaan vai joku muka-hauska vitsi "hätyytetään ny tyttöä vähän, heh heh". Se käänty tohon Isolinnankadulle ja ajo keskellä tietä, eli ei kaistoista hajuakaan ja muutenkin meno näytti vähän epäilyttävältä, että sinänsä ei kai ihme, että se meinas mutkin matkallaan keilata...

Pipolla oli vissiin ollu aika paljon höyryjä taas päästelvänä, kun tallin emäntä oli sillä käyny "kävelemässä". Menin tallille just silleen, et sain hoitaa pollen nukkumiskuntoon ratsastuksen jälkeen. Pesin sen jalat, harjailin sitä ja loimitin ja vein karsinaan unelle. Sit mulle ehdotettiin, et voisin joskus lähtee maastoon tallin omalla hepalla ja tallin emäntä tulis mukaan Pipolla ainakin alkuun, jos se alkuun on kovin reipas. Must se olis kiva. Ja muutenkin on tosi hyvä, että Pipolla ratsastettais vähän enemmän. Sitä tarvis saada hiukan parempaan kuntoon kesää varten ja on sillä sitte muutenkin kivempi ratsastella, kun sillä ei oo ihan yltiöpäisesti sitä virtaa. On se silti aika pulskassa kunnossaki nyt =)

Me käytiin P:n kans kattomassa tässä Ruosniemessä yhtä taloakin tänään. Käveltiin siihen, ni tuli otettua semmonen mukava pieni happihyppyki samalla. Talo oli semmonen 70-luvulla rakennettu, 2-kerroksinen, ihan sievä tummatiilinen. Piha oli nätti, joskin vähän pieni, mutta kuitenkin. Muistin, että se oli ollu myynnissä joskus viime kesänä jo, mutta nyt siihen oli tehty vähän lisää uudistusta ja hintaakin oltiin laskettu 20 000 euroa. Se oli kyllä remontoitua keittiötä ja pesutiloja lukuunottamatta suoraan 70-luvulta ihan tapetteineen päivineen. Joka puolella oli jotain omituisia komeroita ja värit tosiaan sen ajan muotia. Lattiat oli muovimattoa. Siellä olis saanu tehdä täydellisen pintarempan, vaikka koko talo oli pidetty ihan todella siististi. Se ei ollu ollenkaan nuhrunen tai kulahtanu, ainoastaan vanhanaikasen näkönen. Keittiö oli laitettu uusiksi 2006. Sääli, että se oli kooltaan ehkä 3 neliötä eikä siellä ollu edes astianpesukonetta. Kyllä mun mielestä pitää olla astianpesukone tai ainakin täys valmius sille, jos talo maksaa 150 000 euroa. No... kaiken sen pällistelyn ja suunnittelun jälkeen kuitenkin todettiin, että ehkä se(kään) talo ei oo meitä varten. Esittelijä sitten sano, että meidän pitäis mennä kattomaan yhtä taloa Tuulikylään, et "ei se kovin kallis oo, vaik se on 2006 rakennettu"... Joo, hinta oli 246 000 euroa. On se ehkä vähän liikaa, kun me ollaan laskettu, et 150 000 euroo vois olla sellanen raha, jonka talosta pystyis maksamaan.

Neloselta tuli Bruce - Taivaanlahja. Mä katoin sen, P nukahti kesken. Nyt se tuhisee koiran kans tos vieressä, vaik yritin sanoo, et sänkyynki vois mennä ettei selkä tuu kipeeks. Tais olla niin unessa, et ei menny ihan jakeluun =) Aika hellyyttävää. Koiralla on ollu maha kipee tänään, ei sille oo maistunu ruoka ollenkaan. Ulkona se söi vähän ruohoa... mahaki kurisee siihen tahtiin, ettei varmaan oo kovin hyvä olo. Vaik kyl maar se tosta pian ohikin menee, se pitää tasasin väliajoin tollasia "paastoja".

Nii joo! Mä olin eilen BAARISSA! Voitteko kuvitella? Jouduin kyllä johonki nuivaan PK:hon, vaikka viime kesänä julistin etten mee sinne ennen, ku täytän 50. Olin työkaverin synttäreillä ja sieltä lähdettiin humppaamaan sitte, ku oltiin syöty ja juotu hyvin. Oli salaattia, poppareita, sipsejä ja boolia. Mielestäni join boolia kohtuullisen ahkerasti, mut ei mulla ollu koko iltana juurikaan humalainen olo. Eipä se silti se pääasia ollutkaan. Kaipasin vaan vähän humpalle, kun en oo aikoihin käyny. Jäi kuitenki harmittamaan, ku PK:ssa soi niin tylsä musa... Tanssin siitä huolimatta silti sen verran, et tuli oikeen hiki ni kyl se taas hetkeks riitti! Täytyy silti ottaa uusiks jossain vaiheessa ja kokeilla vaikka Vaakunaa sit sillä kertaa.

Jepsan. Ehkä pitäis suoriutua petiin ennen ku alkaa liikaa väsyttää. En millään haluais nukahtaa taas sohvalle. Nyt pitää vielä toi mieski kiskoo tästä ylös. Se kuorsaa = se nukkuu tosi sikeesti. Koirakin kuorsaa. Kaikki kuorsaa. Ei siinä sit mittää! Mun pitää mennä aamulla kouluun ja sit töihin, et kyl nyt olis jo ikäänku nukkumaanmenoaika. Et joo, moi!

P.S. Vilkasin Suomen Huippumalli haussa -ohjelmaa... Olipa tönkköä. Aika yllättävää!

Kylläpä uni maittoi. Mukavaa.