IRC-Galleria

Makkari alkaa olla aika hyvällä mallilla tapetoinnin jälkeen. Listat saatiin paikoilleen eilen. P lyö just viimisiä nauloja kunnolla seinään. Huoneesta tuli todella ihana, tykätään molemmat siitä ihan hirveesti. Se näyttää paremmalta, mitä odotettiinkaan. Kunhan olkkarin ja eteisen sais vielä kuntoon niin sitten ei olis enää mikään kiire tapetoida muita huoneita.

Tänään on Santanan konsertti. Meidän oli tarkotus mennä sinne, mutta ei olla saatu lippuja. Onneks työkaveri anto hyvän vinkin, et päästään ehkä kuuntelemaan konserttia sitten Arenan ulkopuolelle. Täytyy vaan seurailla miltä sää näyttää, ei sateeseen viitsi mennä istuskelemaan. Nyt kyllä näyttää ihan kohtalaiselta, vaikka aamulla oli aika mustaa.

Keskiviikkona Tampereella oli mukavaa. Sää oli hieno, vaikkakin siellä oli tosi kova tuuli. Oltiin siskon kanssa tavalliseen tapaamme vähän ärsyyntyneitä, kun tuuli yritti sekottaa hiuksia =) Mä löysin juhlamekkooni ihanat siniset ja kiiltävät Vagabondin korkkarit ja pitkän pähkäilyn jälkeen sitten ostinkin ne. Mietin kau-an, että onko ne liian massiiviset ja onko se väri hyvä ja ja ja. Mekossa on turkoosia enimmäkseen, mut se on semmosta kangasta, et väri näyttää eriltä riippuen valosta ja siitä mistä suunnasta sitä katsoo. Otin riskin sitten ja kyllä ne kengät näytti hyvältä, vaikka sävy ei hameen kanssa sama ollutkaan. Onneks oli sentään 20% alennuksessa =) Yritin etsii kaveriks vielä jotain huivia tms. mutta sopivan väristä ei löytyny mistään. Täytyy täällä Porissa vielä kierrellä ja katella. Me treffattiin Tampereella P:n kaveriki, joka just tuli samana päivänä monen viikon työreissulta Mongoliasta. Syötiin Nanda Devissä ja meil oli hauskaa. Oltiin kyl hyyyyvin väsyneitä, ku päästiin kotiin joskus kymmenen jälkeen, mut silti piti kattoo vähän Frendejä vielä. Mä oon ainaki niin koukussa niihin. Nyt on menossa 4. tuotantokausi ja jakso nro 7. Menee semmone 2-6 jaksoo päivässä :D

Eilen oli ratsastustunti ja siel oli pari rasittavahkoa random-ratsastajaa. Suuret puheet omista taidoista ja sitten suurieleisesti hämmästellään, kun hevonen pysähtyy pelkällä istunnalla... sit kuitenkin menee koko tunti valittamiseen kuinka hevonen menee liian lujaa eikä sitä pysty ohjaamaan (opettajan jatkuvasta opastamisesta huolimatta)???? Välillä hämmästyttää, et miks ihmiset hakeutuu selkeesti omaa tasoaan haastavampaan ryhmään ja sit luovuttaa heti, kun ei suju. Tämäkin henkilö käveli suurimman osan tunnista, kun ei saanut hevosta ojennukseen. Voihan silti olla sellanenkin tilanne, että just siinä vaativammassa ryhmässä on ollu tilaa ja muissa ei. Ja täytyy opettajan toki ottaa huomioon tunnin ohjelman suunnittelussa sit neki, jotka ei ihan kaikkia kiemuroita haltsaa. Mekin hinkataan aina samaa asiaa miljoonalla eri tavalla, joka tunti jatketaan siitä mihin on edelliskerralla jääty ja voin kuvitella, et on hankalaa yhtäkkiä "ulkopuolisena" tulla siihen ryhmään hääräämään niitä tehtäviä. Tosin eilinen tunti sinänsä ei ollu liikkeiden puolesta mikään erityisen hankala, kun ratsukon piti vaan pysyä suurella ympyrällä. No joo. Ei aina voi kaikilla sujua. Kyllä hommat menee metikköön mullaki hyvin usein. Mä vaan en urputa siitä ääneen enkä myöskään luovuta heti. Pinnistelen! Itseä toisaalta vaan harmittaa, kun on sellasessa tosi hyvässä ryhmässä, missä kaikki ratsastajat sopii sinne kentälle ja jotenkin se homma vaan natsaa, ja opettaja ehtii kaikkia kommentoida ja neuvoa sopivasti. Sit, kun on pari "vierasta" tyyppiä, jotka sattuu valitettavasti olemaan vähän ulapalla niin opettajan energia kuluu niiden ohjaamiseen ja siinä jää ite vähän vähemmälle huomiolle. Se tunti on kuitenkin suht kallis ja silleen, niin kyllä sitä mieluummin kuuntelis tehokasta ohjeistusta ihan koko rahalla. Toki siitäkin on hyötyä, kun kuuntelee, mitä opettaja muille puhuu, mut ei pysty kovin tehokkaasti sitä seuraamaan kun on itekin ratsailla. Näit silti sattuu aika harvon, että melkein tyhjästä mäki urputan =) Mut joskus vaan käy harmittamaan, kun tunti on suht hyvä, mut se joku viiminen silaus siitä jää puuttumaan tällasissa tilanteissa.

Mun pitäs käydä toimistolla tänään hakemassa mun Oriflame-tilaus. Piti käydä jo eilen, mut se vähän unohtu... No, nyt sit lupasin mennä piristään työkaveria, kun se on töissä pomon kanssa kahdestaan. Sit vois pohtii sitä konserttihommaa sen jälkeen. Jos kävis ostaas jotain evästä ja sen semmosta. Huomenna on kaverin Jazz-kekkerit ja odotan niitä aika innolla!

Kohta Tampereelle!

Saatiin sit niiiiiin halvalla olkkarin yhteen seinään tapetti! Tumman harmaata. Otettiin näytepaloja parista vaaleemmasta, et voitas miettii, et mitä noihin muihin seiniin laitetaan. Toinen oli vähän liian kellertävä ja toinen turhan valkonen. Et joku siltä väliltä on löydettävä. Mut hitto, et se harmaa oli hyvän näkönen tos vaaleenharmaan takan vieressä <3

Kyl se siit sit meni.

Mä löysin yllättävän helposti itelleni uudet ratsastushousut. Mentiin Ma-nuun ja sanoin, et haluan uudet ratsastushousut, siniset tai ruskeet, saa olla raitaa tai ruutuu. Kaksii kokeilin ja ekat sit otin. Ne oli halvemmat ja kivemman näköset. EuroHunterin ruskeet liituraitahousut, ruskeilla kokopaikoilla. Toiset oli jotakuinki samaa mallii, mut eri merkkiset, Pikeurit -> about 50eur kalliimmat. Eikä se niiden vaaleensininen ruutukuvio kyl ollu niin hyvän näkönen. En oo vuosikausiin ostanu ratsastushousuja tolleen, et olisin kokeilemalla suoraan löytäny hyvät. Edellisiäki ostaessa kokeilin varmaan n. 20 housut eikä mitkään ollu hyvät. Oon aina päätyny teettämään housut omien mittojen mukaan. Nyt on vaan nois vanhois alkanu häiritseen to-del-la korkee vyötärö (sen lisäks, et ne ratkes haaroista jo KOLMANNEN kerran). Uusis on matalampi ja niis oli nahkapaikatki ihan uusinta uutta: pystysuunnassa joustavat. Ei enää paksuja ja kankeita (keino)nahkapaikkoja. Ne makso sen 80eur. Ajattelin tilata viel toiset housut Hööksistä varahousuiks, ku siel oli niin hyvä tarjous (27eur/pari) semmosist perushousuista.

Koiral on maha kipee. Meil alko kakkaralli heti, ku päästiin kaupungilta kotii. Piti eteisen mattoo kuurata useemmasta kohdasta ja nyt koiran maha vaan kuplii ja pulputtaa. Reppana. Kyl se siit silti varmaa iltaan mennessä helppaa.

Nyt ois ehkä aika ottaa lepoo, ku on maha ruuan jälkeen niin täysi.

Sillai sitä luulis, et vois ol mukava aamu, mut EEEI!

Saatiinhan me toi makkari tapetoitua! Eilen kerittiin laittaan neljä vuotaa ennen ku vieraat tuli ja tänään laitettiin loput. Aika kauan siinä meni, tänään alotettiin yhden tietämissä ja lopetettiin puolisen tuntii sitte. Välillä oli yks ruokatauko ja parin tunnin talli + keivi -retki. Huomenna pitäis asentaa vaan kaikki listat vielä paikalleen. Toi huone näyttää niin ihanalta. Niin omalta. Ei enää räikeetä, romanttista kukkaröyhelöboordia ja valkosta kuviotapettia vaan rauhallinen, metallinhohtonen sinertävän harmaa tapetti. Sellasessa huoneessa on hyvä nukkua. Tuntuu tosi hyvältä, kun eka huone alkaa oikeesti näyttää omanlaiselta. Kyllä tää talo tuntuu omalta. Ja kodilta, mut kun sisusta ei oo ihan se, mitä ite haluais, tuntuu mahdottoman hienolta, kun saa jotain mieleistä jonnekin. Odotan innolla, miltä täällä näyttää, kun kaikki huoneet on aikanaan saatu tapiseerattua.

Nyt pieni yöpala ja sit petiin. Huomenna pitää mennä ostaan uudet ratsastushousut, ku vanhat repes lopullisesti.

Oltiin Yyterissä päivällä. Vihdoinkin! Oon jo alkukesästä odottanu, että pääsis sinne köllöttelemään ja polskimaan. Ei me kauaa oltu, mutta ehdittiin kävellä rantaa ees sun taas, kahlata ja uidakin. Vesi oli vilpoista, mutta se tuntu niin mukavalle! Oli niiiin rauhottunu ja rentoutunu olo, että. Yyteri on ihana paikka. Pää lepää. Lomakylän rannalla oli kaiken kukkuraks todella rauhallista, ei väkeä nimekskään, joten P viihty myös ihan hyvin. Jotain hyvää evästä olis ehkä pitäny olla mukana. Vesi oli vähän laihaa =)

P:n vanhemmat kävi myös meillä kylässä tänään. Vihdoinkin! Sitä on muutosta asti odotettu sentään. Meillä oli tarkotus käydä vielä kaupassa ja mun piti käydä tallilla, mut siirrettiin kauppareissu huomiseen ja mä kävin sit vaan nopeesti kääntymässä Noormarkussa, ku oltiin niin tyytyväisiä odotetuista vieraista. Pipo mutusti jo iltaruokia ja olisin kuulemma vielä voinu lähtee lenkilleki, mut en mä sit viittiny, ku ois menny niin myöhään ja oon kyl aika kuitti Yyterin jäljiltä. En kerinny yhtään huilata sieltä tullessa. Sunnuntaina kerkiän onneks ratsastamaan taas. Ajattelin vaihtelun vuoks mennä ilman satulaa! Oon menny Pipolla ilman satulaa varmaan joskus vuonna 2005 syksyllä tai 2006 keväällä, kun se oli vielä vanhassa paikassa. Tallin emäntäki tuumas, että se vois olla mielissään, jos on vähän eri meiningit. Pipon poikanen otti vähän vauhteja ja teki loikkia tarhassa, että se on söötti :D Toivottavasti siitä tulee silti yhtä viisas, ku mitä isänsä on =) Kotimatkalla näin mustan ponin, valkoisen ponin ja ruskean ponivauvan.

Pipolla on muute tänä kesänä ollu jo 32 tammaa. Way to go! Kyl se on saanu tän kesän painaa hommia ihan tosissaan :D Viime kesänä tammoja oli "vaan" 19. Ja sitä edellisenä muistaakseni joku 25. Emmä silti ihmettele yhtään, se se on niin haluttu.

Katottiin se äsken. Oli ihan hiinä ja hiinä, et verta ja suolenpätkiä näky hiukan liikaa. Hyvä leffa kyllä, mut en ite henk.koht. muuten kauheesti välitä zombeista =)

Jos keventäis viel parilla jaksolla Frendejä.

Mistäköhän löytyis siniset sievät korkokengät? Kärjestä umpinaiset. Et kävis juhla-asuun. Sininen hartiahuivi on varmaan aika helppo löytää, mut kengät saattaa olla melko hankalat. Tietty vois kokeilla pronssiaki, sopis asuun ihan nätisti. Musta on niin musta, etten kesällä haluu suht koht tumman mekon kanssa laittaa mustaa. Tai ylipäätään mitään tummaa. Olis mulla silti se tyllihameki... jos siihen vaan sattus oleen jossain joku sopiva yläosa. Eäh, pitää vähän tuumailla. Nii ja sit kyl kävi mielessä, et jos toi uus kesämekko sopis, mut se on ehkä aavistuksen arkinen. Toisaalta mulla on siihen väriin sopiva huivi. Jaa miten niin mulla on vaihtoehtoja! Saakeli. Ja silti melkein tarvii ostaa jotain asustetta. Mul olis kivat kullanhohtoset kengätki olemassa, mut ne on sen verran massiiviset, että näyttäsivät hassulta kevyen mekon kanssa. EMMÄÄ TIÄ! Onneks on viel parisen viikkoo aikaa. Ja mitä mää teen mun hiuksille!!1

Nukuin yöllä huonosti. Olkapää särki. Käännyin jossain vaiheessa vasemmalle kyljelle enkä sit pystyny olemaan siinä kauaakaan, ku toi oikee olkapää alko jomottaa niin kauheesti. Mä en tosiaankaan tiedä mikä vika siinä on. Veikkaisin, et joku lihas on jumissa tai jotain, kun särky helpottuu painelemalla. (Tän tuli kauheen iso kärpäne.) Nousin ottamaan kuussatasen Buranan ja sit menin vierashuoneeseen sängylle maate, et sain siinä hyvän leveen asennon. Oli heti parempi. Sit hiippailin takas sänkyyn, ku lääke alko vaikuttaa ja sain loppuyön nukuttuu ihan hyvin. Täytys varmaan mennä näyttämään olkapäätä lääkäriin, ku se on ollu tollanen jo jonkun aikaa. Säryllä saattaa tietysti olla jotain tekemistä senkin kanssa, et kyseinen olkapää on menny pari kertaa sijoiltaan ja viimeks melkolailla rajusti. Ja sit oon tietenki kehitelly päässäni kauhukuvia jostain kasvaimista jne. Kerrassaan mukavaa, ku tollaset ajatukset alkaa pyörii päässä yöllä silleen, ku odottaa, että särkylääke alkaa vaikuttaa. (Kissalapsi pyydystää kärpästä.)

Eilinen mansikkatorttuki loppu jo. Tuli vieras tossa aamupäivällä niin tuhottiin loput tortusta kahvin kanssa. Heku oli tavalliseen tapaansa taas epäluulonen ja piti vähän rähinää, ku vieras pyrki liian lähelle. Kissoista Elvis teki tuttavuutta ihan innoissaan. Ja sit Elvis oli tänään muutenki reipas. Imuroin tossa sitte, ku vieras oli poistunut ja Elvis ei saanu mitään hepulia imurista. Ennen se on juossu kauheeta kyytiä jonneki piiloon, mut nyt se makas melko rentona omassa kiipeilytelineessä, ku imuroin vieressä. Toi keskuspölkkäri pitää silti niin paljon pienempää ääntä, ku semmonen perässä vedettävä. Eikä siinä oo sitä kamalaa perässä vedettävää säiliötäkään. Luulen, et se on enempi kissaa pelottanu =) Manne kyllä ottia lähti, ku tuuppasin suuttimen vähän turhan lähelle sitä. Kissalapsi pysytteli koko imuroinnin ajan ulkona. Ja nyt hän kaipaa hellyyttä tässä ja HETI.

Ei jaksettu kattoo Totoroo ihan kokonaan, alko nukuttaa kesken kaiken. Mut ei se mikää ihme ollu, ku alettiin kattoon sitä varmaan joskus puolilta öin ja sit tietty vähän syötiin jotain siinä samalla. Siin on semmone pikkutyttö, Mei, ja se on ihan sairaan söpö. Se nauratti mua koko ajan :) Sillä on myös isosisko, Satsuki, mut se ei ollu ihan niin lystikäs, ku se oli vanhempi ja viisaampi. Sit siinä on nokipalleroitaki, ne vasta on vekkuleita!

Mä taidan olla ananakselle allerginen ainaki jossain määrin. Siitä tulee samanlaisia tuntemuksia suuhun ku kiivistäki, jos syön sitä paljon tai jos se on vähän raakaa. Alkaa kieltä ja huulia kirvellä ja pistellä inhottavasti. Se menee kyllä aina nopeesti ohi, mut ei silti viitti tieten tahtoen kauheesti sellasii ruokii syödä, jos kerran tulee oireita. Harmillista, koska mun mielestä tuore ananas on niin suurta herkkua ja voisin syödä sitä vaikka kuinka paljon. Säilykeananaksesta mulle ei tuu mitään kirvelyitä, mut eipä sitä ilokseen söiskään. Meil on viime aikoina ollu jatkuvasti ananas tossa pöydällä ja ollaan syöty sitä aika usein, et kai se sit vaan alkaa vaikuttaa joka kerta herkemmin. Pyh.

Tääl oli kissatappelu aamulla. Kissalapsi ja Elvis paini oikein tosissaan. Kissalapsella oli kauhee tukko Elviksen karvaa suussa, ku se oli niin vimmassa. Ja sit Elvis alko jo huutaa, ku sitä vissiin sattu. En tiä kui se tirriäinen oliki niin kauheen kiukkune =) Nyt sillä on vuorostaan kauhee hellyyskohtaus.

Koht me lähretää kaupoil ja sit kitataan makkarin seinä!