Sää oli mitä ihanin ja vesi sopivan lämmintä. Paloin. Vaik huolehdin aurinkorasvauksestaki! Hitto. Olkapäät kärvähti niinku yleensä. Kuumottaa kauheesti. On rasvattu ja viilennelty, et kai ne siit tokenee. P punottaa kans vähä, mut ei ihan yhtä pahasti ku minä. Rinnas mul näkyy kyllä topin narun raja, et aurinko on ottanu kii jo ennen ku oltiin edes lähellä Yyterii. Ku käytiin koeajaas yks auto siin ennen lähtöö.
Se oliki hyvä auto. Mentii autokauppaa sil mielellä, et oltas päästy koeajaa yks Porsche. Ei päästy sitte, ku liikkees oli vaan yks myyjä eikä ne luonnollisesti halunnu antaa sitä autoo ajoon ilman valvontaa. Siin pihas oli yks kiintoisa Audi, jolla lähdettiin sit ajaan pieni lenkki. Kerran alkumatkasta siitä häipy yhtäkkiä sähköt, mut ei siit aiheutunu sen suurempaa hämminkiä. Käytiin ajelulla ja takas tullessa sit viimises risteykses auto simahti kokonaan. Ei mitään henkee. Siin sitä sit soiteltii liikkeese, et joo auto jäi tähä tulkaa auttaa. Työnnettiin P:n kans kaksin Audi vähän sivummalle ja jäätiin odotteleen apua. Meil tuotii siihen sit boosteri, et saatii auto taas käyntiin. Se pimeni sit kuitenki taas, ku oltiin kääntyys just liikkeen pihaan. Myyjäsetä vaan sano, et tällee näil autojen akuil käy, ku auto seisoo pitkään pihassa. Mä olisin ainaki ollu tun tyytyväinen, jos olisin vaik yksin ollu koeajolla ja auto olis vaa hyytyny jonneki matkalle ihan vaan siks, et NIIN KÄY JOSKUS, ku niit seisotetaa tos pihas vaa. On munki autost akku joskus tyhjentyny, mut sen verran se kyl latas ajos itteensä, ettei se ihan ittekseen kesken ajon sentään simahtanu. Outoo. No, ei se vehje vakuuttanu kyl muutenkaan. Eikä se kyseinen autoliikekään... taaskaan...
Seisottii sen auton kans siin risteykses varmaa likemmäs 15min ja sinä aikana tasan yks autoilija pysähty kysymään, et onks kaikki ok ja apuu tulossa. Muut vaan ajeli ohi, mut mennes viel piti vahdata tilannetta sillai, et hyvä ku ei niskat vääntyny. Eipä siin sinänsä, ku ei ollu oma auto ja apu oli ihan lähel, mut ei paljoo ittee olis naurattanu, jos olis jonneki yksin jääny tollee eikä kukaa vaivautus pysähtyy.
Siel Yyteris yks pariskunta halus uittaa lastaan. Olisko lapsel ollu ikää joku max. 2 vuotta. Se huusi niinku hinaaja siel vedessä ainaki vartin. Kattelin, ku vuoroin isä ja vuoroin äiti vähä laski sitä vetee siin iha matalas vedes ja toine vaa huusi ja huusi. Mietin, et pitääks sitä mukulaa ny väkisin siel liottaa, ku se ei selvästikää nauttinu tilanteest sit yhtää. Mut piti sit vissii. Jossai vaihees se isä sit otti tytön kainaloo ja lähti takas peitolle, äiti jäi viel uimaa.