IRC-Galleria

Varasin hammaslääkäriajan. Oli vähä tympee täti luurin toisessa päässä, mut hyvi se meni =) Tosin sain ajan vasta syyskuulle! En arvannu, et noin pitkälle joutus odottelemaan. Yksityiselle pääsis varmasti nopeemmin, mut en mä tiä haluunks sit maksaa ihan hirveesti siitäkään, ku mul ei ollenkaa oo mitää kipui tai vaivaa ton hampaan kans. Vähä se tuntuu oudolta, ku pala puuttuu, mut ei ollenkaa oo mitää sen kummempii tuntemuksii. Täti käski soittaa sit uudellee, jos se alkaa vaivaamaa ja tarttis pääst nopeemmin.

Mul on lohjennu hammas. En yhtään tiedä miten. Se on tapahtunu eilisillan ja tän aamun välillä. Täytys vissii soittaa hanpaslääkärii, vaik ei mua kyl yhtää satu.

Oltii Pomarkus päivä ja lähteis ajettii parin uimarannan kautta, et jos olta päästy koiraa vähä uittamaan. Valkjärven uimaranta oli ihan piukas väkee ni ajettiin sit yhtee toisee rantaa hiukan pidemmälle. Sielläki oli muutamii ihmisii, mut mentii sit kuitenki. Heku kyl käpytteli siihen veteen itte, ku P:kin sinne meni, mut ihan vapaaehtosesti se ei lähteny uimaan. P otti koiran syliin ja meni polvii myöten veteen, laski koiran lähemmäs vettä ja se alko välittömästi uimaan ennen ku edes jalat kastu =) Se oli niin söpö, et mua vähä kikatutti, ku hän selvästi tiesi mitä tapahtuu ja oli iha valmiina suorittamaan. P piti Hekust ekalla yrittämällä kyl koko ajan kii ja rantaan oli matkaa n. metri eli koira selviyty siit oikee hyvin. Toisel yrittämäl Heku polski yht pitkält rantaa ihan itte. Häntä oli pystys ja se näytti ihan tyytyväiseltä, et ei kai se sit ihan hirveetä ollu =) Se ranta oli vaan tosi kivinen ja nopeesti syvenevä, ni ajateltiin huomenna mennä kokeilemaan Yyterin koirarantaa, jos se olis pienelle koiralle kivempi. Ja nyt Hekulla oli päällä sen huonommat valjaat, mitkä ei ehkä ihan kovin kivat oo tollaseen kokeiluun. Pitää huomenna miettii, et milleen mennään uimaan. Ne pehmovaljaat ainaki varmaa tuntuu paljon paremmalta päällä. En oo varma uskaltasinko sitä päästää uimaa iha vapaana - etenki jos paikalla on muitaki koiria.

P lähti joku aika sitte keiville ja mä jäin torkkuun tohon työhuoneen sohvalle. Sit soi ovikello ja pelästyin iha hitosti, ku kerta heräsin siihen. Olin hetken aikaa ihan varma, et ne talon entiset omistajat siellä kuitenkin on tulossa tavaroitaan hakemaan, mut siel oliki sit yks P:n (ja nykyään kai munki =)) kaveri, joka oli ollu prätkäajelulla koko päivän ja päättäny poiketa yhtäkkii meilläki. Neuvoin sen kyl keiville, ku se meinas, et ehkä siinä vois poiketa. Kuulostin varmaan tosi viisaalta iha unenpöpperössä siinä, ku avasin ovee. Mut kyl mä onneks virkosin keskustelun lomassa sillai, et mun jutuista sai ehkä jotain tolkkua :D

Mannella on koko ajan jotain asiaa. Se on pyytäny jo ruokaa ja rapsutusta ja vaikka mitä, ja edelleen se kulkee tossa maukumassa. En enää osaa arvata, mitä se haluais. Ehkä lisää rapsutusta =) Nyt ois kyllä kuitenki hyvä aika käydä vähän laittaas tiskei koneeseen ja siivota kissojen hiekkalaatikot. Jos vaan millään jaksais. Huomenna pitäs siivota koko talo muuten. Nyt viikonlopun aikana ei vaan millään huvittanu, kun oli niin kaunis ja lämmin sää ja keksittiin niin paljon kaikkee parempaaki tekemistä. Täällä vaan alkaa pyöriä kissankarvoja jaloissa sen verran, et jotain tarttis tehrä. Eikä siihen kuitenkaan kauaa mee, ku vaan saa alotettuu ja kaksin tekee.

Olkapäät ei enää punota eikä kuumota. Onneks olin jo silt alueelt ruskettunu aika hyvin, tai olis varmaan oikeesti palanu tosi pahasti.

Sää oli mitä ihanin ja vesi sopivan lämmintä. Paloin. Vaik huolehdin aurinkorasvauksestaki! Hitto. Olkapäät kärvähti niinku yleensä. Kuumottaa kauheesti. On rasvattu ja viilennelty, et kai ne siit tokenee. P punottaa kans vähä, mut ei ihan yhtä pahasti ku minä. Rinnas mul näkyy kyllä topin narun raja, et aurinko on ottanu kii jo ennen ku oltiin edes lähellä Yyterii. Ku käytiin koeajaas yks auto siin ennen lähtöö.

Se oliki hyvä auto. Mentii autokauppaa sil mielellä, et oltas päästy koeajaa yks Porsche. Ei päästy sitte, ku liikkees oli vaan yks myyjä eikä ne luonnollisesti halunnu antaa sitä autoo ajoon ilman valvontaa. Siin pihas oli yks kiintoisa Audi, jolla lähdettiin sit ajaan pieni lenkki. Kerran alkumatkasta siitä häipy yhtäkkiä sähköt, mut ei siit aiheutunu sen suurempaa hämminkiä. Käytiin ajelulla ja takas tullessa sit viimises risteykses auto simahti kokonaan. Ei mitään henkee. Siin sitä sit soiteltii liikkeese, et joo auto jäi tähä tulkaa auttaa. Työnnettiin P:n kans kaksin Audi vähän sivummalle ja jäätiin odotteleen apua. Meil tuotii siihen sit boosteri, et saatii auto taas käyntiin. Se pimeni sit kuitenki taas, ku oltiin kääntyys just liikkeen pihaan. Myyjäsetä vaan sano, et tällee näil autojen akuil käy, ku auto seisoo pitkään pihassa. Mä olisin ainaki ollu tun tyytyväinen, jos olisin vaik yksin ollu koeajolla ja auto olis vaa hyytyny jonneki matkalle ihan vaan siks, et NIIN KÄY JOSKUS, ku niit seisotetaa tos pihas vaa. On munki autost akku joskus tyhjentyny, mut sen verran se kyl latas ajos itteensä, ettei se ihan ittekseen kesken ajon sentään simahtanu. Outoo. No, ei se vehje vakuuttanu kyl muutenkaan. Eikä se kyseinen autoliikekään... taaskaan...

Seisottii sen auton kans siin risteykses varmaa likemmäs 15min ja sinä aikana tasan yks autoilija pysähty kysymään, et onks kaikki ok ja apuu tulossa. Muut vaan ajeli ohi, mut mennes viel piti vahdata tilannetta sillai, et hyvä ku ei niskat vääntyny. Eipä siin sinänsä, ku ei ollu oma auto ja apu oli ihan lähel, mut ei paljoo ittee olis naurattanu, jos olis jonneki yksin jääny tollee eikä kukaa vaivautus pysähtyy.

Siel Yyteris yks pariskunta halus uittaa lastaan. Olisko lapsel ollu ikää joku max. 2 vuotta. Se huusi niinku hinaaja siel vedessä ainaki vartin. Kattelin, ku vuoroin isä ja vuoroin äiti vähä laski sitä vetee siin iha matalas vedes ja toine vaa huusi ja huusi. Mietin, et pitääks sitä mukulaa ny väkisin siel liottaa, ku se ei selvästikää nauttinu tilanteest sit yhtää. Mut piti sit vissii. Jossai vaihees se isä sit otti tytön kainaloo ja lähti takas peitolle, äiti jäi viel uimaa.

Herkuteltiin Gallessa oikeen pitkän kaavan mukaan. Ollaan sentään selvitty jo vuosi keskenämme ilman sen suurempia hämminkejä =) Tuli maha niin täyteen, et oli hankala vyöryy ulos ravintolasta. Päätettiin tehdä pieni kävelylenkki keskustassa, mut heti alkumatkasta törmättiin mun siskoon, äitiin ja isään ja sit me lähettiin niiden seuraks viel istuun Rosson terassille. Siinähä sitä aikaa vierähti pari tuntii. Hetki sitte vast tultiin kotiin. Kivint täs on nyt se, et ei ookkaa lauantai niinku tos muistin, vaan tosiaan vasta perjantai! Huomenna mennään Yyteriin köllöttelemään. Vähä ihanaa :>

Kävin ratsastamassa Pipolla tänään. Ilman satulaa. Huikeet 15min. Ensinnäki oli (niinku varmaan tiedätte) älyttömän kuuma ja toiseks ulkona oli niin paljon ötököitä, et Pipolla palo päreet jo alle kymmenessä minuutissa. Ihmettelinki tallille mennessä, et miksei se oo pihalla, mut sitten, ku tajusin ötököiden määrän, en yhtään ihmetelly. Samoin Pipon poikanen oli äitinsä kanssa sisällä, suojassa auringolta ja paarmoilta =) Toiset heposet nyt vaan hiiltyy niistä ahdistavista itikoista niin, et ei oikein mistään tuu mitään. Enkä mäkään kyl erityisemmin paarmoista pidä ja ne häiritsee mun olemista aika tavalla ni katoin sit paremmaks lopettaa ratsastuksen ennen ku jommalla kummalla olis palanu käpy. Ja mä kun satuin killumaan siellä selässä tosiaan ilman satulaa niin äkkiikö sieltä olis muksahtanu ketoon, jos olis tullu joku äkilline tilanne. En muista koska oon viimeks menny ilman satulaa ja sen kyllä huomas. Tasapaino oli vähän hakusessa ja muutenki tuntu hassulta (Pipo oli aika paksu). Mut se meni ihan hyvin ja kokeilen jonain parempana ja viileempänä päivänä uudestaan.

Jos vaik parit Frendit!

On kai se nyt se yks kerta, ku joskus harvoin päätän lähtee koneen äärestä välipalalle ja iltapäiväkahville ni sit huudetaan "Miiiiaaa, projektipalaveriiiiiiin". Koko päivän oon täs istunu sillai, et olis ollu koska tahansa aikaa palaverille.

Tänään on ollu taas sellanen päivä, et plääh. Ei vaan millään jaksais, on sen verran lämminki täällä toimistossa, et väsyn äkkii kaikkeen. Onneks sain yhden homman toimimaan, ettei tarvii sitä pähkätä enempää, olis varmaan lopulta tullu jo pääki kipeeks. Nyt on vaan taas jotenki sellanen olo, ettei tiedä mistä jatkais.

Ratsastustunti oli jälleen eilen. Menin Mussella taas. Se on kyl niin hauska mamma ja tykkään siitä ja tuun sen kans jopa juttuun aika hyvin, mut kyl se välillä on ihan pölö. Tekee kaikkensa, ettei tarvis tehdä töitä, ja sitkeesti yrittää luumuilla aina vaan uudelleen, vaikka miten yrittäs sitä saada ruotuun. Eilen se meni kyllä alkutunnin niin hienosti ja tuntu tosi mukavalta, mut piti kai sen alkaa venkoilemaan laukkaharjotuksissa. Laukattiin pääty-ympyrällä ja tarkotuksena oli tehdä sitten halkaisijaltaan 10m voltti pääty-ympyrän sisälle. Moi oon Musse, en halua kääntyä! Se pentele karkas aina reitiltä lapa edellä ja meidän volteista tuli vaan muka-pyöreitä ja liian isoja :D Pidin topakasti ulkopohkeen paikoillaan ja ulko-ohjan tiukalla tuella: ei auttanu. Tökkäsin ulkopohkeen kannuksellaki kylkeen pari kertaa, että haloo, kuuluuko: ei auttanu. Seuraavalla yrkällä muistutin kääntymisestä napauttamalla piiskalla ulkolapaan vielä tehostaakseni muita apuja. Musse meinas, et häntähän EI komenneta ja hyppäs sivuttain. Uus näpäytys piiskalla sai sen ärsyyntymään vielä lisää ja se pukitti. Kolmannella kerralla sanoin sille, et jos lopetettas tää perseily, pyysin sitä eteenpäin ja kun ei menny jakeluun ni sit käytin piiskaa jo ihan reilusti. Kyl se siit sit. 2/6 volttii vissiin onnistu. Kauhee vääntämine. Sit lopulta, ku se pääsi oikee suoritusvauhtiin, ni ei se olis malttanu edes lopettaa. Se on kyl hönö. Tänään meen Pipostelemaan ilman satulaa. Ei pysty treenaamaan mitään, ku sain eilen taas jokasen lihaksen kipeeks.

Eilen illalla kävi sisko ja kaveri valokuvattavana yhtä juttua varten. Meil pystytettiin pikkune kotistudio makuuhuoneeseen ja mä toimin virallisena salamalampun läpsäyttelijänä, kun se ei ihan toiminu silleen ku olis pitäny. Tuli hauskoi kuvia ja meil oli oikein kivaa =) Tytöt jäi valikoimaan parasta valokuvaa ja odotan innolla sitä, et näen sen valmiina siinä tarkotuksessa, mihin se suunniteltiin.

Tänään ois tarkotus mennä Galleen juhlistamaan meidän vuosipäivää. Samalla vois varmaan juhlistaa sitä, et seuraava tili on ihan hyvän suurunen =) Kummasti lämmittää mieltä toi lomaltapaluuraha.

Eilen kovan etsinnän jälkeen löydettiin P:lle niin hieno puku, että oon lähes sanaton! Oli melkonen talkoo, että löydettiin ensinnäkään edes sinne päin sopiva, mut sit lopulta löyty niin mahdottoman hyvä, et en olis kuvitellu ns. valmiista puvuista sellasta löytyvänkään. P ahkerasti kokeili yhteensä varmaan useempaa kymmentä takkia niin Ratsulassa, Sokoksessa, Stokkalla, Dressmannilla, Riverissä ku Niskasellaki eikä ne kyl tota yhtä lukuunottamatta näyttäny hyvältä. Kaikki oli liian isoja, vaikka kuinka ne olis ollu B-mitotuksen takkeja. Mut semmost se sit on, ku toine on niin kovin kaponen. Monen takin kans kävi just niin, et hartioista oli hyvä, mut muuten näytti ihan tyhjältä säkiltä. Sit, ku olis tost keskivartalon kohdalta ollut suht hyvä niin hartioista kiristi. Onneks sit pisti silmään semmone slim fit -mallinen, oikein syvän sininen, hillityn liituraitanen puku. Istu, ku valettu. Sen jälkeen P kokeili vielä jotain muuta pukua, joka näytti sen sinisen jälkeen ihan mitäänsanomattomalta, ku se ei ollu niin tyköistuva. Ostettiin pukuun vielä häitä varten vaaleenpunanen kauluspaita ja kraka. Hitto, et voi mies näyttää hyvältä! :)))

Oon nähny P:n mustassa puvussa, jonka takki on ihan liian iso. Väärän kokoset vaatteet vääristää ihmistä kyl aikalai. Liian isossa vaatteessa näyttää vaa huonoryhtiseltä ja isommalta mitä oikeesti onkaan. Toki liian pienetki näyttää hölmöltä. P on aika sirorakenteinen, ni ei se vaan näytä säkkiin pukeutuneena niin hyvältä ku tyköistuvissa vaatteissa. Vaikka niist näkyy, et toinen on hoikka (mitä miehet ei vissiin aina haluu näyttää muille ja siks pukeutuvat vähän isoihin vaatteisiin) ni ne myös tuo esille paremmin koko kropan muodon. Ja mikäs sen paremmalta näyttäs, ku hyväkroppanen mies just täydellisesti istuvassa puvussa :> En kyl tiä uskallanks viedä P:n siinä puvussa sinne häihin, kumminki kaikki yrittää kosketella sitä, kun se näyttää niin hyvältä :D

P.S. En jaksas töit. Onks pakko?

Meillä piti alkaa se pihankaivanta viime viikolla, ku urakoitsijalle tuli jonkun homman peruutus ja se olis ehtiny meille. Talon rakentajalla ja myyjällä on kuitenki vääntö kesken siitä, kuka sen homman maksaa. Erinäisist syistä johtuen homma sitten lykkäänty. Ei se vielä mitään... Selvis, että myyjä tarvii sinne käräjille asiantuntijalausunnon siitä sadevesijärjestelmästä ja nyt just äsken kävi ilmi, että myyjä on tämän asiantuntijaihmisen kanssa käynyt maanantaina meidän pihalla kattelemassa niitä systeemejä. Että mitä että? Onkohan nyt ihan asiallista tulla toisten nurkkiin nuuskimaan ILMOTTAMATTA asiasta YHTIKÄS MITÄÄN? Itelle ei tulis mieleenkään kyllä toisten pihoille mennä pällistelemään _edes_ jonkun asiantuntijan kanssa kysymättä, että sopiiko. Hyvähän se on, että se lausunto saadaan ja sitä myöten asiaa vietyä taas eteenpäin, mutta kyllä mun mielestä olis ollu ihan asiallista vaikka pirauttaa paikan päältä, että ollaan nyt täällä vaikka ette kotona olekaan!

No, eipä niille myyjille oo aiemminkaan tullu mieleen käyttää puhelinta, vaik nimenomaan on sovittu, että SOITETAAN, PUHELIMELLA. Niillähän on nyt vuokralla meidän autotalli + pieni varasto. Tehtiin oikein soppari asiasta ja lisäks vielä nimenomaan puhuttiin, että kun he sieltä haluaa jotain tavaraa hakea, niin soittavat ensin meille ja sit viimeistään seuraavana päivänä pääsevät niitä hakemaan. Mut ei. EI! Kesälomalla tultiin useempana iltana ihan tosta vaan soittelemaan ovikelloa, et avaatteks vähä tota ovee hei ("Juu kato ajattelinki, et ootte kotona, ku oli auto pihassa! Mää usein ajelen täst ohi ja sit, ku on auto pihassa ni tiedän, et voi tulla käymää"). Mäki sanoin, et silti olis kiva, jos vois soittaa etukäteen... "Eeeieiei, ku tästä on niin nopee ajella ohi ja kattoo onko ketään kotona"... Aha. No, itse asiassa myyjä soitti kerran joskus puoliltapäivin, kun oltiin töissä ja sano, et "Tarttis kolmeen mennessä saada yks paperi". Eikä ne edes tienny, missä se on. Ehkä siellä autotallissa, tai jossain. Eioo vaan menny jakeluun se, et miten noit asioit vois hoitaa, ei.

Nyt ne oli sentään löytäny asunnon, joten taitaa tää autotallin ja varaston vuokraus päättyä ihan parhain päin eikä tarvii ite sitä alka tyhjentelemään.