Eilen kävi asiantuntija kaivelemassa talon nurkkia ja totesi, että talon alla on liian hienoa hiekkaa. Pari syvempää kuoppaa oli kaivettu viistoon sokkelin viereen ja vesilätäkköhän niihin sitten muodostu aika nopeastikin. Mikäs ihme se sitten on, kun ei sellanen hieno hiekka vaan kuivu. Tilanteen kuitenkin pitäis korjaantua, kunhan se uus salaojitus tehdään ja se pitää tehdä riittävän syvälle. Toinen vaihtoehto olis toki ollu ruveta poistamaan sitä hiekkaa talon alta, mut se nyt luonnollisesti olis melko hankala toteuttaa. Makuuhuoneen seinässä oli taas vähän kosteutta, ja sinne pitää kuivuri tuoda puhaltamaan. Ketuttaa ehkä hieman, kun kuntotarkastaja sanoi, että saa tapetoida ja nyt kuitenkin puhaltimen tieltä on tapettia poistettava ainakin seinän alareunasta. En tiedä koska kuivausoperaatio mahtaa alkaa. Lisäks kävi sit tarkemmalla tutkiskelulla ilmi, että saunan seinistä puuttuu höyrysulut. Talon rakentaja oli mukana kattelemassa tän asiantuntijan toimintaa ja myönsi sitten, että on kyllä suuremman luokan moka saunan rakennuksessa käynyt. Sinänsä paha moka, mutta korjaantuu sillä, että laitatetaan uudet paneelit saunaan. Saadaan saunaremppa tehtyä sitten suunniteltua aiemmin ja vieläpä jonkun muun laskuun. Toivottavasti mitään tuon kummempia ylläreitä ei enää löydy.
Mun on vaan huono mieli sen rakentajasedän puolesta, kun se on ottaa nää jutut niin kauheen raskaasti. Eilenkin ton höyrysulku-asian jälkeen sillä oli konseptit aivan sekasin. Se hoki vähän väliä, että kamalasti harmittaa ja miten hän on voinu semmosen virheen mennä tekemään. Muutenkin kauheesti semmosta hermostunutta höpöttämistä. Oikeesti luulin, että se meinaa pillahtaa itkuun. Olis tehny mieli sanoa, että hengitä! Kyllä me nyt se ymmärretään, ettei hän tahallaan ole tehnyt väärin ja on kaiken rakentanut niin hyvin kuin on suinkin pystynyt. Kuka nyt itelleen tieten tahtoen huonoa edes rakentais? Virallisia teitä nää asiat hoidetaan ja me ollaan toki ensin talon myyjiin yhteydessä ja he saa sit tämän rakentajan kanssa setviä loput. Kunhan nyt kaikki sais vaan sovussa asiat järjestettyä, ettei ainakaan tarvis enää oikeutta käydä. Ei sellanen oo kivaa kenellekään.
Asiantuntijarumban jälkeen alko sitte tapetointitalkoot. Isä tuli auttamaan ja hyvänä apuna se oliki. Saatiin eteinen tapiseerattua melkein kokonaan, pari pientä kohtaa on vielä tapettia vailla. Homma suju parin ekan vuodan jälkeen aika mukavalla tahdilla ja liisteröintiki alko sujua. Oli ensin vähän hakemista, että paljonko sellanen vinyylitapetti vaatii liisteriä ja miten paljon se laajenee. Kyllä se tapetoitu seinä näytti taas niin hyvältä. Kyllähän sen nyt tiesi, että se tapetti on hienoa, mutta seinässä se tietysti näyttää ihan erilaiselta ku rullassa. Kohta on kauniit, vaalean harmaat seinät. En malta odottaa, että se huomioseinäkin saadaan valmiiks. Tänään talkoot jatkuu heti, kun vaan kotiudutaan töistä. Isä lupas tulla taas auttamaan, kunhan ehtii ja se ottaa siskonkin mukaan, jos mahdollista. Ihan hyvä, jos se voi myös olla avuks, kun mulla on ratsastustunti enkä kehtaa (enkä halua) tosena viikkona peräkkäin perua tuntia. Enste pitää loput seinät hioa ja sit pääsee taas tapiseeraamaan. Aika suoraviivasta työtä pitäis olla seinien loppuun asti. Ei oo enää, ku noin 3m yhtenäistä ikkunaa ja yks ovi häiritsemässä matkaa :) Perjantaille varmaan jää listottaminen ja viimeistely. Ennen tupareita tosin olis syytä vielä leikata ruoho, siivota ja käydä kaupassa. Kauhee stressi siitä siivoomisesta, ku sitä hiontapölyy on jonkun verran. Mut kai se siit!
Mietityttää vaan tää oma jaksaminen. Eilen oli työpäivä 7:15-23:00, tänään varmaan aika lailla sama kuvio ja todennäkösesti viel perjantainaki. Lauantaina mä varmaan vaan nukahdan, ku pitäs pitää lystiä :D