Sain ny sit vakituisen kokoaikasen paikan. Oon tosi tyytyväine! Töistä keskustellessa pomo kyl pudotti semmosen pommin, et mult meni ihan pasmat sekasi. Se kertoili ensi, et miten firmas olis tarkotus ruveta opetteleen yhtä uutta järjestelmää ja diipadaapa. Sit se täräytti, et mul olis nyt mahdollisuus lähtee IBM:n kustantamalle viispäiväselle kurssille Tanskaan oppimaan aiheesta. Yksin. Viikon päästä!!! Meinasin tippuu tuolilta. Sanoin, et aihe sinänsä kiinnostaa, mut yksin lähteminen ja yksin täysin vieraissa ympyröissä selviäminen pelottaa - ihan siinä määrin, et melkei rupes silmät vettymään keskustellessa. Saan nyt sulatella asiaa viikonlopun yli, enkä tosiaan tiedä mitä mä oikein tekisin. Mä en vaan usko, et mulla olis koulutuksen jälkeen firmalle mitään annettavaa. Viis päivää on rankka rupeama yksin opiskella ja omaksua ihan uutta asiaa, kun koulutetaan vielä englanniks.
Eihän mun tietenkään oo mikään pakko lähteä, ja sen pomo sanoki moneen kertaan ja rauhotteli, et ei tässä mitään, hän ymmärtää mun jännityksen kyllä. Silti vaan sellanen asia hiipii mieleen, et kieltäytymisestä tulee leima otsaan. Vaik en oikeesti edes usko, että tulee. Kieltämistä puoltaa myös rahatilanne, sillä majotus pitää maksaa. Ja viis yötä hotellissa ei ole halpaa. Mulla ei ole siihen rahaa ellen alkais nostaan luottorajaa. Enkä usko, et mulle firman korttiakaan täs yhtäkkiä myönnetään. Lisäks on ollu jo puhetta, et kenenkään ei tarvis lähtee ulkomaille asiakasjuttuihin tai muihinkaan ekakertalaisena yksin. Musta kuulosti melko radikaalilta, että pitäis viikon varoajalla lähtee yksin koko työviikoks reissuun. Oon samaan aikaan äärimmäisen järkyttyny ja otettu. Enkä tiedä mitä tekisin.