Perjantaina oli niiiiiiin lystii <3
Koira oli lauantaina ihan kipee. Ihmeteltiin, kun se oli aamulla niin apaattinen, vaik se yleensä alkaa juosta ympyrää sängyssä kun me herätään. Nyt se vaan makoili ja katteli meitä vaisusti, eikä häntäkään kauheesti heilunu. Se ei edes halunnu pois sängystä ja kohta se sit selviski, että miks. Se ei päässy kävelemään juur yhtään. Könkkäs tosi jäykän olosesti selkä ihan köyryssä. Oikeen jalan lihakset oli ihan kovat. Pissalla käydessä se kellahti kyljelleen, ku oikee jalka ei pitäny. Sitä piti kantaa paikasta toiseen, kun se ei päässy kulkemaan ja sit se vaan meni maaten ja tärisi. Ruoka ei tietenkään maittanu. Vähä meil oli molemmil P:n kans kauhee olo. Toinen oli ihan avuton eikä ite tienny yhtään mikä vaivaa.
Haettiin nopsaan päivystävän ell nummero jostain. Meille sanottiin, et on kaks vaihtoehtoo, mistä koiran vaiva johtuu: polvinivel sijoiltaan tai lonkkanivel sijoiltaan. Röntgenillä olis se selvinny varmasti sitte, mut viikonloppusin ei pääse. Lonkan olis pystyny korjaamaan heti röntgenissä, polvi olis vaatinu leikkauksen. Ensihoitona oli kipulääkitys ja lepo. Meil sanottiin, et jos se on lonkka, mikä vaivaa niin koira kävelee suoralla jalalla. Ei se kyl kävelly. Ja polviki meidän silmään näytti toimivan hyvin. Hekullakan vasen polvinivel pompsahtelee kävellessä sijoiltaan, mutta menee itekseen takas paikoilleen ja sellanen on kääpiökoirilla yleinen vaiva. Ei oo takeita, et leikkauskaan täydellisesti korjais asian. Me lähdetiin päivystykseen sit klo 13 ja lääkäri tutki takajalat, takapään, selän ja anaalirauhaset ja tietysti kävelytti koiraa vähän (käveli siellä paremmin, ku aamulla kotona). Meinas, et nivelet on ihan linjassa, mut tietysti noin pienellä koiralla ne muutokset on niin pieniä, et käsin on mahdoton täydellisesti tuntee, jos siellä jotain vikaa on. Samalla sit tutkittiin suu ja mitattiin kuume, ja ikenissä oli vähän tulehdusta, vaikkei ollu hammaskiveä ja kuumettakin oli jonkun verran. P muisti sitten, että oli löytäny viikolla Hekun kyljestä pienen haavan. Varmaan kissa raapassu. Lääkärisetä sit sano, et mahdollisesti on kissan raapasusta tullu joku pöpö sinne alaselkään. Sen takia on saattanu muodostua joku pieni patti sinne haavaan ja se on saanu oikeelta puolelta lihakset jumiin. Se selittäis myös sen kuumeen ja tulehduksen suussa. Viime v-loppuna Hekulla oli myös jotain vatsavaivaa, et ehkä jotain lievää suolistotulehdustaki voi olla. Kiva lääkärisetä anto ensin kipulääkepiikin ja sit kirjotti viiden päivän antibioottikuurin ja anto vielä kipulääkettä mukaan.
Kotimatkalla jo alko koira olla virkeempi ja selkeesti se kipulääkeki vaikutti, kun se alko liikkua paremmin. Kotona se vielä vähän könkkäs, mut illalla ja nyt jo liikkuu ihan normaalisti. Nyt ainakin tietää, ettei oo nivelistä kiinni. Pitää pari päivää seurailla, et miten etenee ja mennä sit lisätutkimuksiin, jos näyttää siltä, ettei parane. Mut tähän asti ainaki on kaikki sujunu niin ku se lääkäri lupaili. Ja oli muuten tosi kiva lääkäri! Tuli oikeen hyvä mieli, kun se niin hissukseen ja rauhassa tutki ja oli tosi helläkätinen. Tietty Hekuu jännitti, mut se lääkäri hoisi tilanteen kyl niin hienosti.
Nyt on itelläki jo vähä mieli parempi, kun oli niin hirveen huono olla ja kattoo, ku Heku oli niin kipee. Tänään aamulla se oli jo oma ittensä silti, riehu menemään sängyssä ja jahtas kissoja. En tiiä miten sille sais tolkutettua, et pitäis vähän lepäillä, kun sil on niin kauheesti vauhtia :)