Työt ahdistaa. Mun työinto on jossain kiven alla piilossa, eikä tunnu löytyvän kaivelemallakaan. Oon tehny pelkästään yhtä ja samaa projektia alkukesästä asti, ja oikeesti alkaa kypsyttää. Ei vaan jaksa kiinnostaa enää. Työ ei tekemällä lopu, ja tuntuu, et vaikka miten vetäis tehtävälistaan merkkiä että "tehty", ei tuu siltikään valmista. On sit niin huono omatunto, kun on muutamat päivät menny semmoseks istuskeluks ja peukaloiden pyörittelyks, vaikka tehtävälista näyttää reilusti vielä punasta. Tänään yritän ryhdistäytyä, että saisin yhden vaikeimman homman vihdoin valmiiks.
Viikonloppu oli taas täynnä kaikenlaista puuhaa, etten ehtiny kauheesti työstä stressata. Perjantaina käytiin työn jälkeen lenkillä ja siivoiltiin. Mä olin ihan hirveen väsyny, joten P hoiti suurimman urakan. Lauantaina mulla oli kampaaja kymmeneltä. Sain hiuksiin taas väriä ja se laitettiin ojennukseen illan juhlia varten. Sain ottaa päiväunetki pitkästä aikaa, ja se tuntu sit niin luksukselta. Mulla oli sohvalla uniseuraaki, koira nukku jaloissa ja kissalapsi tuli kyljen päälle hurisemaan <3 P:n kaveri tuli meille puolenpäivän jälkeen, laittauduttiin yhdessä valmiiks juhliin ja tietysti jälleen kerran lähdettiin matkaan joitakin minuutteja myöhässä. Ehdittiin sentään kirkkoon ajoissa :D Vihkitoimitus oli kaunis. En tiedä miten selviydyn siitä omissa häissä, kun suht vieraidenkin ihmisten häissä liikutuin noin 50 kertaa. Juhlat oli aika ihanat, perinteisemmät ku edelliset joissa oltiin. Syötiin hirvikeittoa ja karjalanpiirakkaa. Jossain vaiheessa iltaa, kun DJ päästettiin puikkoihin, pärähti soimaan "Juokse sinä humma, kun tuo vaivas on niin tumma..." :) Ainii, vihkitoimituksen lopuks ei tullukkaan perinteistä poistumismarssia, vaan siellä oli säkkipillin soittaja kaikkine asiallisine varusteineen! Se esiinty siellä juhlapaikallaki kertaalleen. Säkkipillistä lähtee muuten melko kova ääni. Oli kyllä aivan ihana tunnelma! Me lähdettiin kyllä aika ajoissa jo kotiin, kun ei viety koiraa hoitoon ja se kaipas sitte jo illalla ulkoiluttajaa. Kello tais olla jotain vähän yli ykstoista, kun auto käänty kotipihaan. Porukalla vielä hetken aikaa istuskeltiin meillä, kunnes kaveri V lähti kanssa nukkumaan. Seuraavana aamuna se tuli meille vielä aamupalalle :)
Eilen käytiin Pomarkussa ja Isonevalla tekemässä kilometrin lenkki. Koira ei arvostanu pitkospuita, ni sitä kannettiin sit osan matkaa. Kylässä hän sai syödäkseen puolikkaan lihapullan ja jälkkäriks kermavaahtoo <3 Joo, emmää ihmettele, et se on vähän lihonu siitä, mitä se oli mulle tullessaan...
Saatiin hääjuttujaki edistymään sen verran, että tehtiin aikatauluu asioiden hoitamiselle ja päivitettiin muutenki vähä meidän kirjanpitoo. Vieraslistaa ja sen semmosii. Oli kyllä aikaki. Pitäs enää ruveta toteuttamaan. Se onki sit taas toinen tarina. Kai seki onnistuu sillä, et sillon tällön istutaan alas ja vaan tehdään. Innokasta apuakin on tarjolla, ni ei kai täs mitää :)