IRC-Galleria

Mä himoitsen ratsastussaappaita.

Mä arvasin! Just se hevonen oli mun kohdalla listassa! No, mut ei se haittaa, tekee vaan hyvää. Eikä siinä hevosessa oikeesti mitään vikaa ole, ei todellakaan, mä en vaan osaa ratsastaa sillä (ainakaan yleensä) ja se on turhauttavaa. Vastapainona onki sit toisella vakkaritunnilla yks superhyperkiva heponen :)))

Pitäs kohta lähtee tallille ja ulkona sataa vettä. Toivottavasti se loppuu pian, ettei tarvii ratsastaa maneesissa. Hm.

Mut jee! Heppalista on vaihtunu tällä viikolla, vähän ehkä jännittää, et mikä heponen on nyt sattunu kohdalle. Yks on sellanen, mitä en välttämättä toivo, kaikki muut käy. Kai mä saan sit ainaki toiselle vakkaritunnille sen, jota en mielelläni haluais :)

Oon kuivatellu töissä ratsastushousujani koko päivän. Pyykkäsin ne eilen illalla ja tänään otin ne mukaan töihin, kun lähden tallille suoraan täältä. Pakko vähän yrittää saada tuntikertymää plussalle. Sitä paitsi olin hierojalla tänään tunnin ja koitan nyt saada normaalin 7,5h täyteen. Hieroja laitto ultraääntä mun oikeeseen olkapäähän, ku se on ollu kipeenä. Epäili, et siel on jotain turvotusta, vaik ei keksitty mitään selvää syytä sille. Sit sain ohjeet vielä ite tehdä sellasta kylmähoitoo isolla jääpalalla. Hrrr.

Kello on pual viis ja mun pitää vaihtaa nyt vaatteet ja lähtee ajaan Zilpalle.

Töissä jälleen.

Mut ehkä oli ihan hyvä loma, koska en muistanu edes koneen salasanaa! Oon ollu kyllä jo yllättävän ahkera, koska kirjotin itelleni tehtävälistan loman jälkeen tehtävistä duuneista. Kyl sitä näyttää riittävän ihan mukavasti. Vielä, ku pääsis työnteossa vauhtiin, eikä vaan surffailis kaikkee turhaa.

Kissalapsi on taas kiukkunen, kun suihkutin sitä ainetta sen korviin. Katoin äsken, et ne näytti taas hiukan paremmilta, mut ku ehdin kääntää selkäni, kissalapsi oli raapinut ruvet auki ja sillä oli tassussakin verta. Kyllä se on huomenna soitettava eläinlääkärille ja kysyttävä, voiko tolle tehdä jotain. Ei ne tolla menolla ainakaan parane koskaan.

Heku nautti juoksemisesta koirarannalla, kun käytiin siellä tossa yhdeksän jälkeen. Siellä oli hiljasta, merikin oli tyyni. Koira ei kyl halunnu uimaan, ei se kastellu edes varpaita.

Mä oon lukenu tänään Haydenin Häkkipoikaa <3

Ai nii.

Kissalapsen korvat on ollu ihan rikki tappelemisen jäljiltä. Haettiin apteekista sellasta antiseptistä ja viilentävää suihketta, jos se edes vähän vähentäis kutinaa. Kissalapsi vihaa sitä. Sitä ainetta ei tietenkään saa mennä silmiin, joten pitää laittaa käsi silmien eteen. Siihen kissalapsella menee hermot heti ja sit se inhoo sitä ääntä *suihk* Mut toivottavasti korvat paranee, ne näyttää paremmalta nyt jo! Ja sit hän on keksiny ihan uuden paikan itelleen tuolla ulkotarhassa. Siellä on sellanen vihree matto, joka on toisesta päästä rullalla. Kissalapsi nukkuu siellä rullan sisällä!

Elvis vaan haluaa tulla mun kanssa vessaan. En tajua.

Mulla oli joku asia mielessä, piti kirjottaa se tänne, mut unohdin sen. Nice.

Mietin sitä tässä, ni voin samalla kertoo, mitä kaikkee Londonissa tapahtu. Oke. Lähdettiin sinne siis maanantaina. Istuin melkein koko matkan koneessa ihan kauhusta jäykkänä, mut selvisin silti hengissä. Kentällä meni kaikki ihan hyvin, päästiin nopeesti junaan, joka meni Heathrowlta Paddingtonin asemalle. Siitä käveltiin hotelliin, sinne oli ihan helppo löytää. Huone oli n. postikortin kokonen (siis meidän matkalaukku ei mahtunut siellä auki missään muualla kuin sängyn päällä), mutta siisti ja miellyttävä. Ekana iltana mentiin siskoa vastaan, kun se pääsi töistä. Käveltiin Paddingtonista pienen matkan päähän, Bayswateriin ja mentiin odotteleen siskoa Odeon-leffateatterin sisäänkäynnin lähistölle. Sinä iltana ei tehty oikeestaan muuta ku käytiin intialaisessa syömässä. Meidän pöydän päässä oli viihdyttävä akvaario ja naan-leipä oli sairaan hyvää - niinku se ruoka muutenkin.

Tiistaina käytiin hotellin aamiaisella. Ei ollu hintaansa (11,50£/hlö) nähden kovinkaan erikoinen, joten toista kertaa ei sit siellä käytykään. Lähdettiin matkaan kohti Big Beniä ja London Eyetä. Just, kun oltiin pääsemässä metroasemalta ulos, alkoi sataa. Perkele. Siinä pidettiin sit sadetta jonkun aikaa kunnes todettiin, et ei oo muuten loppumas. Mä menin ostaa kioskista sateenvarjon. Kengät kastu läpi, ku siihen metron käytävään tulvi. Käveltiin London Eyelle, ostettiin liput siihen ja sellaseen Thames-risteilyyn. London Eyessä, siinä meidän kapselissa, oli jotain italialaisia nuoria ja ne huusi niin, ettei meinannu kuulla edes omia ajatuksiaan. Nice. Sade taukos just ennen sitä Thamesin risteilyä, mutta alkoi sitten taas, eli jouduttiin istumaan sen paatin sisällä. Siihen risteilyyn kuului selostus, joka oli ihan viihdyttävä. Sen veti sellanen niiiiiiiiiiiin peribrittiläisen näkönen nuori, punatukkanen poika. Risteilyn jälkeen oli nälkä ja mentiin johonkin nuudeli-Raxiin (ei se ollu oikeesti Rax, mut toimintaperiaate sama). Sisko ei sitten voinutkaan syödä siellä mitään, kun henkilökunta oli ihan pihalla. Sisko on allerginen seesamin siemenelle ja ne ei tienneet, missä ruuissa sitä oli ja missä ei. Sellasessa kanassa, jossa niitä siemeniä oli siinä päällä, ei kuulemma ollut. Selkee! Me oltiin jo ehtitty hakea annokset, joten syötiin ja sitten lähdettiin etsimään toista ruokapaikkaa, missä sisko vois syödä. Onnistuttiin. Ja vettä sato niin perkeleesti. Myöhemmin kuultiin, että sinä päivänä oli satanut yli kuukauden normaalin sademäärän verran. Iltasella käytiin vielä Harrodsilla. Siellä oli ale. Hei kato, tää laukku on -50% alennuksessa, se maksaa enää vaan 600 puntaa! Löydettiin sieltä mm. 200 000 punnan kahvipöytä ja kello.

Keskiviikkona aamulla lähdettiin bussilla Camden Towniin. Ekana mentiin kunnon pubiaamiaiselle. Pekonia, makkaraa, papuja, sieniä, kananmunaa, hash browneja (jonkinlaista röstiperunaa tms.) ja paahtoleipää. Kyl sillä pärjäs. Kierrettiin Camdenin markkinat ja todettiin, että aika turhaa rojua siellä myydään, vaikka paikka sinänsä oli kiva. Ostin sieltä yhden t-paidan viidellä punnalla. Me syötiin yhdessä kiinalaisessa ravintolassa Bayswaterin Whiteleys-ostoskeskuksessa. Ruoka oli aivan tajuttoman hyvää. Yks nuori nainen viereisestä pöydästä tuli kysymään mun annoksesta, että onko mun nuudelit sellasia ruskeita. Oli ne. Se nyökytteli oudon näkösenä. Hän oli kans tilannu "crispy noodles" eikä tajunnut ollenkaan, miks ne oli rapeita ja ruskeita. Sen kaverikaan ei pitänyt annoksestaan, joten ne jätti kaiken syömättä ja lähti menemään. Me sen sijaan lähdettiin Oxford Streetille shoppailemaan (joo, ostin yhden hameen). Jalat kärsi kävelykengissä niin paljon, etten enää päässy etenemään. P osti mulle sitte uudet sandaalit, että niillä pärjäsin loppuillan. Käveltiin Carnaby Streetin läpi ja lopulta päädyttiin Piccadilly Circukselle. Ohi kulki joku ns. kadunvaltaajien kaltanen joukko rulliksilla ja polkupyörillä. Ne soitti hyvää musaa! Ja mun varpaat oli MUSTELMILLA illalla, kun päästiin hotellihuoneeseen. Ne mun kävelykengät teki hyvää jälkeä.

Torstaiaamuna etsittiin aamiaispaikkaa Paddingtonista, ja viimein löydettiin sopiva. Aamiaisen jälkeen käytiin ostamassa kirsikoita, limsaa ja suklaata ja lähdettiin kävelemään Hyde Parkiin. Matkalla pysähdyttiin Peter Panin patsaalle katselemaan lihavaa oravaa. Evästauolla syötiin tietty kirsikoita, ja vähän ne oli hyviä! Matka jatkui kohti Buckingham Palacea. Siellä oli väkeä kuin pipoa, kaikki halus kuvata ratsupoliiseja, koska ne heposet oli niin söpöjä. Sen retken jälkeen me palattiin vielä Piccadilly Circuksen kulmille pariin kauppaan ja ostamaan sekä teetä että kaakaota Whittard of Chelsea -liikkeestä, koska edellisenä päivänä oltiin liikkeellä sen verran myöhään, että ne oli jo kaikki kiinni. Ilta oli aika viileä, joten me lähdettiin metrolla siskon kämpille hakemaan sille vähän lisää vaatetta, ja sen jälkeen ajeltiin bussilla melkoisen kauan takaisin Lontoon keskustaan. Koska oli nälkä, etsittiin tietysti ruokapaikkaa. Mentiin China Towniin sushille, ja sepäs vasta hyvää olikin! Jälkkärit otettiin "kotikulmilla" yhdessä vohvelipaikassa. Sillä pärjäs hyvin seuraavaan aamuun.

Perjantaina otettiin heti aamusta metro Notting Hilliin. Suuntana oli Portobello Road, mutta matkalla sinne pysähdyttiin aamupalalle yhteen kahvilaan. Siellä oli hauska myyjä, sitä nauratti, kun meidän sirukortinlukijan käyttö oli sillä kerralla just jotenkin erityisen hankalaa. Portobello Roadilla oli jos jonkinlaista kojua ja kauppaa. Muistettiin ostaa tässä vaiheessa matkaa jopa postikortteja. Sisko haki taas eväitä, vadelmia ja kirsikoita, ja sitten etsittiin joku kiva kahvila, missä kirjoittaa kortit. Löydettiin sellanen "mehubaari", ja tilattiin hedelmäsmoothiet. En oo kuuna päivänä nähnyt sen kokosia (eli aivan valtavia) juomia missään. Ne oli aivan taivaallisen hyviä ja raikkaita lämpimänä kesäpäivänä. Markkinoilla oli myös eräs vanha setä, ja sillä sedällä oli koira, joka istui isäntänsä olkapäällä. Notting Hillistä palattiin Paddingtoniin ja hotellille hakemaan matkalaukut. Matkustettiin junalla lentokentälle ja hoidettiin checkinit ja muut valmiiks. Mä piippasin turvatarkastuksessa. Ennen portille menoa käytiin kaupoilla ostamassa tuliaisia ja sit käytiin välipalalla YO!Sushissa, joka on sellanen liukuhihnaruokala. Siellä matkas erilaiset annokset liukuhihnalla ja sit sai ottaa mitä halus, hinnat meni annoskuppien värien mukaan. Olin ihan paineissa taas lentämisestä, mut se meni yllättävän mukavasti Sähkökissan parissa, kun en jännittänyt ihan yhtä paljon ku tulomatkalla. Meidän matkalaukku oli kyllä runnottu rikki. Hki-Vantaan tulopalvelun täti käski viedä sen BeBagiin arvioitavaks. Meille hyvitettiin siitä n. 80 eur. Uus laukkuki on jo ostettu.

Ja nyt me ollaan kotona.
Meidän pitäis mennä perjantaina kattoon mummua sairaalaan. Äiti soitti meille Lontoseen, että sillä on todettu haimasyöpä eikä oikein mitään oo tehtävissä.

En muista vieläkään sitä juttua, mikä mun piti tänne kirjottaa.

Ostin Hki-Vantaalta lentolukemiseks Torey Haydenin kirjan Sähkökissa. Valkkasin sen, koska se oikeestaan oli eka kiinnostava silmiin osunut kirja, ensin nimensä ja sitten myös juonensa puolesta. En ehtinyt lukea koneessa kuin reilut pari sataa sivua, mutta nyt kotona ollessa oon lähes pakkomielteisesti lukenut sitä. Eilen luin melkein koko päivän, ja nyt on enää vajaa 100 sivua jäljellä. Jännää. En haluais, että kirja loppuu, mutta sitä on ihan pakko lukea. En muista, koska viimeksi olisin ollu näin uppoutunut johonkin kirjaan. Aivan sairaan hyvä! Havittelin tänään jo lisää Haydenin kirjoja kaupassa. Pakko olla toinen valmiina, kun saan Sähkökissan loppuun.

Lontoo oli loistava, ja lennotkin meni mukavasti. Nyt on edessä enää muutaman tunnin automatka kotiin. Mut mikäs tässä autoillessa :)

Kyllä loma on kiva!

Huomenna pitää pakata ja maanantaina lähtö Londoniin. Nyt voiki alkaa stressaan sitä lentämistä sit. Mut kai mä siitä selviin, otan sen lentopelkokirjan mukaan.