Oli siis sunnuntaina. Me juhlistettiin sitä lähtemällä Helsinkiin. Oltiin yö hotellissa ja lauantai-iltana käytiin ravintolassa illallisella.
Vähän oli ihanaa, kun sai laittautua oikein nätiksi ja heti tuli käyttöä Milanosta ostetuille korkkareillekin :)) Kiharsin jopa hiukseni. Oli aika rinsessaolo! P oli varannut pöydän Chez Dominiquesta, se oli pienen kävelymatkan päässä hotellista. Syötiin kuuden ruokalajin yllätysmenu viinipaketteineen, ja sen lisäks ennen menua tarjoiltiin kolme kokin tervehdystä, sellasia pieniä annoksia. Alkuun otettiin lasit shampanjaa ja niiden kanssa tarjoiltiin sienipizzaa, tummaa oliivia sekä sian- ja ankannahkaa (kyllä!). Ne kaikki oli sellasta kuivattua lastua, hiukan sipsin tapasta.
1. tervehdyksenä tarjoiltiin parsaa & hollandaise
2. uutta perunaa, silliä ja voita
3. Tampere, eli mustaamakkaraa, puolukkaa ja maitoa.
Jokainen annos oli suurin piirtein yhdellä lusikallisella syötäviä pikkuherkkuja, tietysti isoilta lautasilta tarjottuna :)
Ensimmäinen ruokalaji oli ankanmaksaa ja raparperia. Toisena ruokalajina tarjoiltiin kampasimpukkaa ja kukkakaalia, kolmantena ruijanpallasta ja hummeria. Ennen pääruokaa tarjoiltiin pieni raikastus, porkkanaa ja appelsiinia. Pääruokana oli kyyhkystä, en enää edes muista millä lisukkeilla, koska se liha vaan oli niin taivaallisen hyvää. En oo koskaan ikinä missään syönyt sellasta lihaa. Koko ajan oli sellainen olo, että ei tällainen ruoka oo ees todellista. Pääruuan jälkeen meille tarjottiin juustolautanen, jossa oli vuohenjuustoa, comtéa ja Roquefortia. Sitte tarjoilijalla oli lisäks tarjottimella aprikoosi- ja viikunahilloa sekä hunajalla ja timjamilla maustettuja pinjansiemeniä, joita sitten sai oman maun mukaan ottaa siihen juustojen kaveriksi. Tai tarjoilijahan ne hillot annosteli lautaselle. Nomnom! Juustojen jälkeen ennen jälkiruokaa tarjoiltiin raikastukseksi ananasta ja fenkolia, ja jälkiruokana oli creme fraiche -jäätelöä, vuohenmaitoa ja jotain myslin tapaista sekoitusta marjoilla ja hunajalla maustettuna. Ja joka ruuan kanssa tarjoiltiin oma viini. Olis ollut aika hienoa muistaa kaikki ne tarjoillut viinit, sillä se viinivastaava kyllä esitteli jokaisen. Ne oli silti jotain hienoja vuosikertaviinejä, et ei niitä varmaan mistään ees sais. Mutta siis hyvä ruoka ja hyvä viini, onko parempaa? Ja se oli musta just niin hienoa, että annoksissa oli just se kaks tai kolme raaka-ainetta, niitä oli vaan monessa eri muodossa. Hienoja makuja!
En oo koskaan ollut yhtä hienossa ravintolassa, joten se tuntu alkuun tosi oudolta. Siis että tarjoilija auttaa sut tuolille istumaan ja asettaa lautasliinan syliin, käy joka välissä putsaamassa pöydän leivänmuruista, kaataa jatkuvasti vettä lasiin, siivoaa ylimääräiset viinilasit pois, tuo joka annokselle uudet aterimet, tulee kysymään saisiko olla leipää ja antaa sitä sitten yhden viipaleen ja joka annosta tuodessa kertoo, mitä lautasella on. Ja viineistä vastasi oma henkilönsä. Viereisen pöydän asiakkaat tutki viinilistaa ja tää viinihenkilö totesi, että siinä listassa on vain kolmasosa kaikista viineistä, mitä hällä oikeesti on tarjottavana. Siis :O Noh, olihan se ravintolan laskukin sitten sen sorttinen, ettei ole ennen nähty...
Ja seuraavana aamuna tietysti herkuteltiin Klaus K:n aamiaisella. Tykkään siitä tosi paljon, koska ne käyttää kotimaisia raaka-aineita ja luomua, ja iso osa raaka-aineista tulee jostakin pientiloilta. Kannatan! Ois muidenkin hotellien syytä ottaa aamiaismallia sieltä. Ennen kotiinlähtöä käytiin vielä sushilla. Että kyllä on syöty.